Kanšan istorija šäilyy esinehissä
Korzan pieni musejo on tunnettu paikka kuin Karjalašša, niin ni šen ulkopuolella. Še toimiu 1940-luvulla rakennetušša aitašša, missä Neuvoštoliiton aikana šäilytettih peltokašvien šiemenie.
Aitan tiloih kerätyt esinehet tutuššetah Korzan eläjien elämäh šekä kerrotah karjalaisien elintavoista.
Kokoelman peruštaja Korzan eläjä Natalja Savina konšana ei šuunnitellun musejuo.
– Parikymmentä vuotta šitten aloin kerätä vanhoja esinehie enšin Korzašta ta šiitä lähikylistä. Šain jotain nuapuriloiltani, jotain löyty mečäštä ta jätepistehistä. Kyläläiset heitettih rikeneh käyttämättömie esinehie pois, ka mie tahoin šäilyttyä vanhoja esinehie, kertou Natalja Savina.
Enšin kokoelma šäily Savinien kakšikerrokšisešša talošša. Kokoelma kašvo ruttoh, eikä kaikki esinehet enyä mahuttu talon tiloih.
Natalja Savina vuokrasi aitan pimiekuušša 2020. Kolmešša päiväššä hyö puolison Nikolain kera šiivottih aitan tilat, vapautettih ne rojušta ta tuotih oša esinehistä koista aittah. Nelläntenä päivänä puolisot otettih vaštah aitašša enšimmäisie vierahie.
– Enšin aitašša oli äijän vapaita tiloja. Nyt kaikki on varattu. Tahtoma šuaha uušie tiloja.
Nikolai Savin täyventäy šiännöllisešti kokoelmua uušilla esinehillä. Hiän kuuluu paikalliseh ečintäryhmäh. Šen jäšenet ečitäh muun muašša metallinilmaisimen avulla metalliesinehie Karjalan mečissä.
Nikolai Savinin viimeni löytö on valurautapata.
– Löysin šen Šuojärven lähikyläštä. Pata oli noin 50 šenttie muan alla. Puašša oli metallisie työvälinehie. Višših kyläššä elettih šuomelaiset. Paikalliset eläjät kaivettih jykeitä esinehie muah ennein evakointie, šanou Nikolai.
Kokoelma šisältäy vakkoja, ropehie, talonpoikaislippahie, rukkeja, lehmänkelloja, kankašpuita, työvälinehie ta muuta antikvariattie. Kokoelmašša on äijän niise metallisie esinehie ta heposenkenkie.
– Korzašša oli šepänpaja ta hevoistalli, missä piettih kymmenen hevoista, šelittäy Natalja Savina.
Esinehien joukošša on ičeluajittuja huonehkaluja ta kojintekstiilie.
– Aitašša on esillä monta mattuo, kumpasie muamoni kuto yli 50 vuotta takaperin. Löysimä kakši vanhua kätyttä mečäštä. Jokahista esinehtä voipi koškie, šanelou miun pakinakaveri.
Kokoelman harvinaisuš on tuohešta valmissettu vati. Käyttömahollisuoltah še on hyvä. Kokoelmašša on monta puista kuvua, kumpaset Natalja Savina šai paikalliselta eläjältä.
– Hiän kerto, jotta leikkasi ne 1960-luvulla omalla muamollah, kumpani luati nahkakenkie perehen jäšenillä ta šukulaisilla. Aikasemmin muašeuvulla eläjällä miehellä oli äijän kykyjä. Hiän puno vakkoja, luati rekijä ta korentoja.
Natalja Savinan šuunnitelmissa on luvetteloija kaikki esinehet.
– Esinehien luvetteloinnin lisäkši kirjutan niise tarinan šiitä, mitein olemma šuanun nämä kaikki esinehet.
Savinit ei puhisseta äijän, eikä korjata vanhoja esinehie. Hyö yritetäh šäilyttyä niitä mahollisimman alkuperäseššä kunnošša.
Kokoelmašša on esinehie, kumpasista puolisot ei tiijetä mitänä.
– Meilä on vanhoja työkaluja, kumpasien nimie emmä tiijä. Nämä työkalut poissuttih käytöštä kauvan.
Moušot turistien joukošta löytyy ihmisie, ket pal’l’aššetah vanhojen esinehien šalaisukšie.
– Kokoelmani on šuuri. Haluosin šuaha vielä kartat, kumpasilla on šijan harjakšet, kertou musejon peruštaja.
– Aitan šeinäh ei ole kiinitetty mitänä kylttie. Ihmiset tiijetäh meijän kokoelmašta ta käyvät kaččomašša šitä.
Šuunnitelmissa on uuši kokoelma
Natalja ta Nikolai Savinit oššettih vanhan kyläkaupan rakennukšen Korzašta. Korjauštöijen jälkeh rakennukšen tiloissa on esillä Neuvoštoliiton ajan esinehien kokoelma.
– Vuosina 1944–1964 meijän talošša toimi koulu ta koulutarvikkehet on šäilytty. Niise mieheni löysi šovanaikasie esinehie, kertou emäntä.
Natalja Savina järještäy niise kierrokšie Korzan ympäri. Kyläššä on noin 50 taluo, kumpasista puolet on rakennettu noin šata vuotta takaperin.
– Korzašša on rekisteröity 50 eläjyä, ka ihmiset ei eletä kyläššä alituisešti. Mie ta puolisoni olemma šyntysin Korzašta. Emmä elä kotikyläššä talvella, šentäh kun vanhašša talošša on liijan kylmä.
Kylminä aikoina puolisot eletäh Jessoilašša, missä hyö ruatah Kielen kirju -etnokulttuurisešša keškukšešša. Korza šijoutuu Priäžän piirissä kolmisen kilometrin piäššä Jessoilašta.
Natalja Savina pakajau karjalakši. Hänen muamo oli karjalaini ta livvi oli hänen muamonkielenä.
