Kalitka toi animaatioita läheltä ja kaukaa

Jelena Maloduševa
02.06.2026
Ensimmäinen Kalitka-animaatiofestivaali kokosi yhteen animaation harrastajia Venäjältä ja ulkomailta.
Kalitka-animaatiofestivaalin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa animaation kehityksen mahdollisuuksista Karjalassa. Kuva: Jelena Maloduševa
Kalitka-animaatiofestivaalin paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa animaation kehityksen mahdollisuuksista Karjalassa. Kuva: Jelena Maloduševa

Petroskoissa inspiroiduttiin kuumimmista maailmanluokan lyhytanimaatioista ja keskusteltiin animaatioista tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa ensimmäisellä Kalitka-animaatiofestivaalilla.

— Festivaalin ohjelmassa oli animaatioita sekä lapsille että aikuisille. Festivaalille saimme yli 300 animaatiota. Katsojien kilpailuraati valitsi parhaat animaatiot, jotka saivat palkinnon. Festivaalilla nähtiin animaatioita, joita ei esitetä televisiossa, festivaalin järjestäjä, MultiQi-animaatiostudion johtaja Marija Saveljeva sanoo.

Festivaali oli kansainvälinen. Osallistujia olivat animaationtekijät Karjalasta, Venäjältä, Makedoniasta, Thaimaasta, Virosta ja Valko-Venäjältä.

— Ihastuin lasten luomiin animaatioihin. Niiden tekijöinä oli sekä 4-vuotiaita lapsia että 18-vuotiaita nuoria. Aikuisten luomien animaatioiden aiheet olivat aika surullisia: sota, kuolema, masennus ja vammaisten ongelmat. Iloisia animaatioita oli vähän, festivaalilla käynyt petroskoilainen graafinen suunnittelija Marina Smolkova kertoo.

Joitakin animaatioita voi esittää vain festivaaleilla. Useimmiten animaatiot ovat lyhyitä, eivätkä ne sovi esitettäviksi elokuvateattereissa.
Marija Gavrilenko, animaationtekijä, Moskova

Festivaalin järjestäjän Andrei Jovantševskin mukaan Petroskoissa on monta lasten animaatiostudiota, mutta ei ole ainuttakaan aikuisten studiota.

— Festivaalilla halusimme kiinnittää huomiota aikuisanimaatioon, hän sanoo.

— Olen osallistunut useille animaatiofestivaaleille Venäjällä ja ulkomaillakin. Haluan korostaa, että joitakin animaatioita voi esittää vain festivaaleilla. Useimmiten animaatiot ovat lyhyitä, eivätkä ne sovi esitettäviksi elokuvateattereissa. On tärkeää, että festivaalin aikana järjestetään joskus pitchauskilpailu. Sen aikana voi kertoa omista suunnitelmistaan, tutustua samanmielisiin ihmisiin ja saada tukea tuleville projekteille, moskovalainen animaationtekijä Marija Gavrilenko sanoo.

Se, että lasten tekemät animaatiot kilpailevat festivaaleilla, on tärkeä sysäys heidän tulevalle luovalle toiminnalleen.
Natalja Haritonova, Plastilin-animaatiostudion johtaja, Saratov

Festivaalin aikana elokuvanäytösten lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu ja työpajoja.

— Ohjelma keskittyi animaation tulevaisuuteen sekä kuvataiteisiin. Pyrimme edistämään animaatioalan elinvoimaisuutta Karjalassa sekä tarjoamaan uusia ideoita ja kontakteja alan toimijoille ja opiskelijoille, Saveljeva selittää.

Jessoilassa toimiva Valgien kodine -animaatiostudion johtajan Oleg Obnosovin mukaan lastenanimaatio kehittyy nyt Venäjällä huimaa vauhtia.

Tänä vuonna Jessoilan studio on täyttänyt 20 vuotta. Studiossa on toteutettu yli 20 animaatiota eri tekniikoilla. Obnosov on perustanut Kuldaine sulgaine -animaatiofestivaalin lapsille. Se on täyttänyt viisi vuotta.

Obnosov tekee yhteistyötä Petroskoin valtionyliopiston kanssa. Teknologian ja muotoilun tiedekunnan opiskelijat tekevät animaatioita yhdessä Valgien kodine -animaatiostudion jäsenten kanssa.

— Olen työskennellyt animaation parissa jo kymmenen vuotta. Nyt lastenanimaatioita esitetään yhä useammin aikuisanimaatioiden rinnalla festivaaleilla ja animaatioiden laatu tulee yhä paremmaksi. Olen animaatiostudion perustaja. Minusta studiossa harrastaminen nostaa lasten kulttuurikehitystä uudelle tasolle. Se, että lasten tekemät animaatiot kilpailevat festivaaleilla, on tärkeä sysäys heidän tulevalle luovalle toiminnalleen, saratovilainen Plastilin-animaatiostudion johtaja Natalja Haritonova kertoo.

— Animaation tekeminen on kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Studiossa sanon lapsille, että heidän täytyy tehdä animaatioita huolellisesti, koska niitä katsoo paljon ihmisiä. Heidän motivaationsa kasvaa, hän lisää.

Olemme avoimia ehdotuksille, uusille tuttavuuksille ja yhteistyölle.
Andrei Jovantševski, festivaalin järjestäjä

Festivaalista aiotaan tehdä jokavuotinen kulttuuritapahtuma.

— Tänä vuonna kahden päivän aikana pyrimme näyttämään nykyisen animaation moninaisuutta. Olisi ihanaa, jos ensi vuonna festivaali kestäisi viikon. Silloin voisimme kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden tekemiin animaatioihin ja esittää ne erikseen aikuisanimaatiosta. Lisäämme ohjelmaan pitchauskilpailun. Olemme avoimia ehdotuksille, uusille tuttavuuksille ja yhteistyölle, Jovantševski toteaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Runot ollah karjalazien rikkahus
Jo kuuzi vuottu Karjalas pietäh uuttu pruazniekkua – karjalazien runoloin päiviä.
Karjalan Sanomat
Kansallispuku sai oman juhlapäivänsä
Karjalan tasavallassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansallispukujen tuuletuspäivä.
Karjalan Sanomat
Nuoret motivoivat nuoria matkailemaan
Lasten matkailuneuvosto on aloittanut toimintansa Karjalassa. Sen jäsenet ovat lapsille ja nuorille interaktiivisia kierroksia kehittäviä yläkoululaisia.
Oma Mua
Voinan lapsii meijän keskes
Vieljärven kyläs on kymmenikkö hengie, piäl kaheksa-da yheksäkymmenvuodehistu, ken hyvin mustetah voinan lapsusaigua da maltetah sidä sanella.
Kipinä
Omii tundoloi da nägemysty pidäy kehittiä
Kipinä-žurnualu täyttäy 40 vuottu. Kipinäläzet-rubriekku sanelou teile žurnualan toimittajis karjalan-, vepsän- da suomenkielizis noumerois. Täl kerdua paginkanzannu on taidotoimittai Ol’ga Demidova.
Oma Mua
Midä minä tahtoin sanuo?
Tämän olen kuulluh joga kerdua, konzu vastavuin Vladimir Jegorovič Brendojevan kel. Se, midä tahtoin sanuo, kesti vähimittäh čuasun verran.
Karjalan Sanomat
Kellonsoittoa elvytetään Karjalassa
Petroskoilainen Elina Oštšepkova kiinnostui kellonsoitosta muutama vuosi sitten. Hän opiskeli kellonsoittajaksi ja opetti kellonsoittoa Petroskoin hiippakunnassa.
Kodima
Индийское кино в вепсском краю
Индийцы со знаменитыми фамилиями Капур, Кумар и Хуссейн приехали в вепсский край, чтобы снять кинотрилогию «Дхааян». Её переведут на несколько языков и нынешней осенью покажут миллионам зрителей в разных странах.
Oma Mua
Uuttu paikannimie: kummua sanot – nagra et
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien istundos uuzis paikannimilöis, kudamis käytetäh meijän kielii, saneli Jekaterina Zaharova, paikannimilöin tutkii.
Karjalan Sanomat
Karjalankieliset tuote- ja yritysnimet vilisevät virheitä
Karjalaiset kielitieteilijät ovat huolestuneita siitä, että yritysten, tuotteiden ja palvelujen karjalankielisissä nimissä näkyy melko usein virheitä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль