Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš

Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš

Ol’ga Ogneva
22.06.2024
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
1.	“Kalevalatalon” šuurešša šalissa harjottelou viisikielisellä kantelella šoittajien klubi. Kuva: Ol’ga Ogneva
1. “Kalevalatalon” šuurešša šalissa harjottelou viisikielisellä kantelella šoittajien klubi. Kuva: Ol’ga Ogneva

Etnokulttuurikeškukšen ovet ollah auki huomenekšešta iltah šuaten kuin lapšilla, niin ni aikuhisilla. Tiälä tykätäh käyvä paikalliset eläjät ta turistit, šentäh kun jokahini löytäy mitänih mieltä myöten.

Karjalan parahan etnokulttuurikeškukšen diplomi on pantu Mobergin talon vanhalla šeinällä. Kaikki “Kalevalataloh” tulijat heti nähäh šen.

– Tämä šeinä jätettih, jotta myö voisimma näyttyä kuin Mobergin talo rakennettih. Jotta täššä työ voitta nähä šovan jälkie. Konša oli šota täh šeinäh ammuttih. Še on muistošeinä meijän talošša, Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen opaš Jelena Kartunen näyttäy ammukšien jälkijä vanhalla šeinällä.  

Etnokulttuurikeškuš on toimin Kalevalašša jo 16 vuotta. Še muuttu istorijalliseh Mobergin taloh kahekšan vuotta takaperin, vuotena 2016 remontin jälkeh. Parempua paikkua ei ois voinun ajatellaki. Keškikyläššä šijoutuja talo näki ta muistau äijän. Talo šai nimeh oman rakentajan inšeneri Mobergin mukah.

– Hiän rupesi rakentamah tätä taluo vuotena 1925. Rakennuštyöt keššettih vuuvven, ta konša tämä talo oli jo valmis, täššä oli vojenkomatti, poliisi, kakši-kolme kuukautta oli šairala enšimmäiseššä kerrokšešša. Täššä oli kaikki, mitä oli Neuvoštoliitošša, kaikki johtajat issuttih yheššä talošša, jatkau Jelena Kartunen. 

Rakennuštyöt keššettih vuuvven, ta konša tämä talo oli jo valmis, täššä oli vojenkomatti, poliisi, kakši-kolme kuukautta oli šairala enšimmäiseššä kerrokšešša.
Jelena Kartunen, Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen opaš

“Kalevalatalon” piätyönä on šäilyttyä ta kehittyä vienankarjalaisien kulttuurie, tapoja ta perintehie. Täššä on hyvä musejo, missä kerrotah Vienan Karjalan ta Uhtuon eli Kalevalan istorijašta ta vienankarjalaisien elämäštä, runonlaulajista, miehien ta naisien töistä, laukunkantajista. “Pieni ihmini šuurešša šovašša” on uušimpie näyttelyjä. Täššä näytetäh ta kerrotah, mitä Uhtuošša oli ennein šotua, Šuomen šovan ta Šuuren Isänmuallisen šovan aikana. 

– Tänne tullah kaččomah ta kuuntelomah kun še alko šota, kuin rahvaš mäntih evakkoh. Ihmisiltä, ket oltih vielä elošša, nauhotettih muisselmie ta nyt voit painua nappulah ta kuunnella heijän kertomukšie šovašta, šelittäy opaš. 

“Kalevalatalošša” toimiu muutoma kerho, missä kehitetäh vanhoja rahvahan käsitöitä. Täššä voit opaštuo, esimerkiksi, punomah tuohešta tahi kutomah mattuo. Naiset kuvotah mattuo ičellänä kotih. 

Erna Lettijeva oli enšimmäiseššä joukošša, ketä opaššettih kutomah kurššiloilla etnokulttuurikeškukšešša. 

– Kešällä ei ole aikua, talvella enämmän käymmä. Jo melkein joka päivä, koko netälin tänne kävimä. Meitä miellyttäy tämä as’s’a. Oikein hyvä on keškuš. Tänne käymmä i karjalan kieltä opaštumah. Meitä miellyttäy, oikein hyvä täššä on. Kun kotih tulet, huomenekšella tulet, illalla mänet pois, muhiu Erna.

Tänne tullah kaččomah ta kuuntelomah kun še alko šota, kuin rahvaš mäntih evakkoh. Ihmisiltä, ket oltih vielä elošša, nauhotettih muisselmie ta nyt voit painua nappulah ta kuunnella heijän kertomukšie šovašta.
Jelena Kartunen, Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen opaš

Illalla šuurešša šalissa harjottelou viisikielisellä kantelella šoittajien klubi. Šoittajat nyt valmistauvutah kešäpruasniekkoih. Hyö šoitetah yheššä jo melkein kuuši vuotta. Repertuarissa on šekä kanšanšävelmie, jotta nykyaikaista musiikkie.

– Meijän johtaja on Jurii Gladišev. Hyvä johtaja on, kaikki laulut panou, jotta kantelella myö šoitamma. Meitä miellyttäy, keräyvymmä yhen kerran netälissä. Meilä oli konšerttija Kalevalašša, kävimä Jyškyjärveššä ta Sohjanankošella, šanou kantelenšoittajien klubin jäšen Valentina Isakova.

“Kalevalatalošša” on oma aivan uuši karjalankielini teatteriryhmäki. Šiihi käyväh Kalevalan rahvahanteatterin entiset artistat. Joukolla on mukava nimi.

– Myöhän olemma muamonkielen šäilyttäjät. Mie šanoin: nyt myö olemma MKŠ. “O, meždunarodnaja kosmičeskaja stantsija!”, šanottih miula. No melkein. Še vain kiännetäh: muamonkielen šäilyttäjät. Ta niinhän šen onki. Täššä ryhmäššä meilä harjotellah ihmiset, ket tahotah šäilyttyä muamonkieltä, MKŠ-teatteriryhmän ohjuaja Valentina Saburova kertou. 

Kevyällä MKŠ-teatteriryhmällä oli enši-ilta. Valentina Saburova ohjasi karjalankielisen näytelmän “Huoti-tiätä, kišša ta koira”. Šitä näytettih kakši kertua Kalevalašša ta kešän aikana tahotah näyttyä Vienan Karjalan kylissä.

Kešä “Kalevalatalošša” on kiirehellini aika, kun tiälä käypi oikein äijän ihmisie, turistie ympäri Venäjyä ta vielä enämmän rahvašta šuau tietyä, ket ollah vienankarjalaiset.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль