Kalevalan maa kerää perinteiden ystäviä
Venäjän alueiden välinen Karjalan maa -festivaali täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kalevalan runoelmaa ja Karjalaa edistävän festivaalin järjestäjänä on Karelskoje Sodružestvo -kansalaisjärjestö.
— Käynnistimme festivaalin maaliskuussa työmatkallamme Tverin alueella. Siellä pidimme tapaamisen Karelskoje sodružestvo -kansalaisjärjestön paikallisen osaston kanssa. Keskustelimme Tverin karjalaisten kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja historiallisen muiston säilyttämiseen liittyvistä nuorisohankkeista, kertoo Karelskoje Sodružestvo -järjestön puheenjohtaja Vladimir Golovatšjov.
Festivaalin kilpailuun odotetaan piirroksia ja valokuvia sekä suunnittelutöitä ja matkailutuotteita Karjalaan ja Kalevalarunoelmaan liittyvistä aiheista.
Kiinnostuneet voivat myös esiintyä konferenssissa festivaalin loppupäivänä ja lähettää teema-artikkelinsa julkaistavaksi festivaalin kokoelmassa.
Luovat työt ja esitysehdotukset on lähetettävä kilpailuun 12. huhtikuuta asti kalevala-fest.ru-sivulle. Siihen mennessä kulttuurilaitokset voivat järjestää myös juhlia ja konsertteja alueillaan osana festivaalia.
— En voi vielä sanoa festivaalin lopputilaisuuden tarkkaa päivämäärää. On kuitenkin jo päätetty, että pidämme lopputilaisuuden festivaalin kentillä Moskovassa, Pietarissa ja Petroskoissa, Golovatšjov sanoo.
Äänisenrannan piirin Suojun taajamasta kotoisin oleva Evangelina Batonogova on lähettänyt kilpailuun tekemänsä Koruna-nimisen kruunun ja korukokoelman. Kilpailun sarja on omistettu etniselle suunnittelulle.
Metsänhaltija-nimiseen kokoelmaan kuuluvat helmillä koristeltu kruunu, kaulakoru ja korvakorut.
Käsityöläinen on tehnyt koristeensa vanhalla venäläisellä kirjontatekniikalla, joka oli aiemmin hyvin suosittu Venäjällä ja erityisesti Aunuksen kuvernementin alueella.
— Silloin naiset koristelivat usein kansanpukuja, päähineitä ja esineitä jokihelmillä. Niitä ommeltiin kankaaseen erikoisella tavalla, Batonogova kertoo.
— En tee koruja historiallisten mallien pohjalta. Sen sijaan tutkin historiallisia pukuja ja kehitän sitten omia korujani, hän lisää.
Batonogova painottaa, että hän on tehnyt teoksiaan rakkaudesta kotiseutua kohtaan.
— Metsänhaltijan vihreä kruunu symboloi Karjalan metsää. Myös Kalevala-runoelman metsän jumalatar Mielikki on inspiroinut minua korujen tekemiseen, Batonogova tunnustaa.
Nuori opiskelee koristetaidetta ja perinteisiä käsitöitä Karjalan kulttuuriopiston neljännellä vuosikurssilla.
— Viime vuonna tekemäni choker-kaulakoru nimeltä Pohjolan aurinko valittiin parhaaksi. Festivaalin aihe ja laajuus miellyttävät minua, mestari sanoo.
Karjalan koulutuskehitysinstituutin etnokulttuurisen koulutuksen asiantuntija Olga Hramtsova on osallistunut Kalevalan maa -festivaalille vuodesta 2022.
Neljän viime vuoden aikana hän on lähettänyt kilpailuun neljä artikkeliaan, jotka kertovat Karjalassa julkaistuista oppikirjoista ja satukirjoista. Aiheet koskivat ensimmäiselle luokalle tarkoitettuja lukukirjoja karjalan, vepsän ja suomen kielellä sekä Karjalan kulttuurista ympäristöä ja Karjalan kansojen satukirjojen merkitystä. Artikkelit julkaistiin festivaalin kokoelmissa.
— Halusin, että näistä kirjoista saataisiin tietoa myös Karjalan ulkopuolella, Hramtsova sanoo.
Tänä vuonna instituutin asiantuntija on luonut festivaalin yhteydessä Satumainen Karjala -verkkosivun, jolla on esillä muun muassa Karjalan alkuperäisten kansojen satuja eli karjalainen, vepsäläinen, pomorilainen, puudosilainen ja äänisniemeläinen satu.
— Venäjän kansojen yhtenäisyyden vuonna satujen esittely voi olla mielenkiintoinen festivaalin osallistujille, Hramtsova arvelle.
Verkkosivun tekijä esittelee myös aineistoa siitä, miten opettajat voivat lukea satuja ja selittää niiden sisältöä lapsille koulussa, päiväkodissa ja kerhoissa.
— Aineisto on ladattavissa. Opettajat voivat keksiä, miten sitä voi käyttää työssä lasten kanssa, Hramtsova sanoo.
Kontupohjan monitoimitalo kutsuu omalle festivaalilleen
Kontupohjan lasten ja nuorten monitoimitalon opettaja ja lasten yhtyeiden johtaja Svetlana Lazarkova kutsuu yleisöä kuudennelle Karjalan tähdistö -festivaalille perjantaina 27. maaliskuuta. Festivaali pidetään monitoimitalossa osana Kalevalan maa -festivaalia.
— Kerran esittelin festivaalilla ompelemiani lastenpukuja. Sitten sain tietoa festivaalin verkkosivulta, että festivaalin yhteydessä voi järjestää oman tilaisuuden kotipaikkansa lavalla, Lazarkova kertoo.
Monitoimitalossa hän johtaa lasten Lantsy-kansanyhtyettä ja koulujen välistä Vorottsa-studiota.
Vuonna 2020 aktiviisiä kontupohjalaisia osallistujia kutsuttiin festivaalin lopputilaisuuteen Pietariin, mutta pandemian takia matka ei onnistunut.
Lazarkovan mukaan festivaalille osallistuvat monitoimitalon 20-vuotinen venäläisten kansansoittimien yhtye, Lantsy-yhtye ja kaupungin Kapel-tanssiyhtye. Paikallinen päiväkoti lähettää festivaalille videon esityksestään.
— Petroskoilainen Perinteet ja nykyisyys -muotiteatteri esittelee kaksi kokoelmaansa. Festivaalilla on esillä lasten piirrosten näyttely Kalevalasta ja Karjalan luonnosta. Lapset tanssivat, leikkivät karjalaisia leikkejä ja lausuvat eepoksen runoja, festivaalin johtaja kertoo.
Tänä vuonna festivaali tutustuttaa lapsia Belomorskin kalliopiirroksiin. Lapset lähtevät virtuaaliselle matkalle Zalavrugaan.
