Kalevalan kirjallisuš: luomisen ta kehittämisen kaušija
Tämän vuuvven šajekuušša Kalevalan kirjallisuššeura täyttäy šata vuotta. Loittosena 1922 vuotena Uhtuon ruato- ta talonpoikaopiston enšimmäini johtaja ta opaštaja Arvi Pakarinen (Nummi) perušti kirjallisuškerhon.
Arvi Pakarinen oli šyntyn Itä-Šuomešša šepän pereheššä. Jo nuorena hiän ošallistu ruatoliikkeheh ta vuuvven 1918 vallankumoukšeh, a šen jälkeh kun še oli voitettu hiihti rajan yli Neuvošto-Karjalah ta piäsi Petroskoih. Arvi oli tärkeijen tapahtumien šilminnäkijänä: taisteli valkošuomelaisie vaštah, oli Siperissä, Loittoisitäššä, Šanhaissa. Vuotena 1921 kohtalo toi hänet Vuokkiniemeh, missä hiän ruato šeppänä.
Vuuvven piäštä Arvi Nummi (Pakarisen luova peittonimi) tuli vallankumouškomitietan šihteriksi Uhtuon kyläššä (nykyseššä Kalevalašša). Šiitä hiän ruato Petroskoin šuomenkielisien koulujen tarkaštajana, a myöhemmin tuli Kalevalah avuamah ruato- ta talonpoikaopistuo. Vuotena 1922 Arvi Nummi perušti Uhtuošša kirjallisuškerhon, kumpaseh kučču piirin eri kylistä tulluita taitajie opaštujie.
Karjalan tunnettu kirjailija Nikolai Laine šilloin oli opiston opaštujana. Hiän muisteli:
“Vuotena 1923 kirjallisuškerhon jäšenet painettih kirjani “Nuori ruataja”. Še aina luvettih nuorisoryhmien jokavuotisissa kokoukšissa. Kuuntelomah niitä tultih vanhemmatki, šentäh kun šielä aina mistänih puuttehista paistih. “Nuori ruataja” oli enšimmäini Uhtuošša luajittu lehti. Ka šiih aikah šitä kirjutettih käsin.”
Vaikie tauti šekautu Arvi Nummen elämäh ta katkesi tervehyttä. Mieš šiirty tuonilmasih vuotena 1926. Onnakko ne kirjallisušrakkahuon šiemenet, kumpasie hiän šai kylvie omien kašvattien šytämih annettih hyvie orahie.
Arvi Nummen opaštuja Matti Pirhonen lopetti opaššukšen Petroskoissa ta myöšty kotipos’olkah missä jatko oman opaštajan ruatuo. Uhtuon koulun opaštajana Matvei Isakovič tarkkah ečči opaštujien kešen niitä, keneštä vois myöhemmin tulla kirjailijie. Šemmosiksi hiän luuli nellä yštävyä: Juakko Rugojevin, Nikolai Lainen, Ortjo Stepanovin ta Pekka Pertun. Nämä nuoret miehet tultih kerhoh. Vuosi vuuvvešta kerho kašvo ta tuli Kalevalan kirjallisuššeurakši.
Uhtuon opiston entiset opaštujat šuatih ankarua elämänkokemušta ta tultih karjalaisen kirjallisuon klassikoiksi, ka hyö konšana ei unohettu Kalevalan kirjallisuššeurua. Viime vuosišuan 1970–1980 luvuilla oli melko vaikie asie julkaissa tevoš karjalan kielellä. Kalevalan kirjailijie oikein autettih Juakko Rugojev, Ortjo Stepanov, Pekka Perttu. Mahollisukšien mukah hyö ošallissuttih kirjallisuššeuran issuntoih, kumpasissa kivahašti paistih painettavakši valmissetuista runoista, kirjutukšista, muisselmista.
Heilä oli mitä käsitellä: parahana aikana kirjallisuššeurašša oli noin 50 ihmistä, kumpasien kešen oli Kalevalan eläjie šekä kirjailijie toisista kylistä ta äšen piirilöistä. On tärkie, jotta hyö kaikin kirjutettih karjalakši.
Kirjailijien vuuvvet kulettih, hyö vanhettih ta šiirryttih tuonilmasih. Pahakši mielekši heijän paikalla kenkänä ei tullun ta 1980-lukujen lopušša Kalevalan kirjallisuššeura lopetti oman ruavon. Nyt vain harvat ihmiset yritetäh šäilyttyä perintehie ta kirjuttua karjalakši – šemmosie kalevalalaisie ollah Valentina Saburova, Paavo Lesonen, Alevtina Lesonen, Tatjana Semečkina.
Eri vuosina Kalevalan kirjallisuššeuran johtajina oltih Jegor Kallio ta Viktor Melentjev. Viktor Mihailovič nytki tuou šuurta apuo šeuran istorijua koškijien materialien keryämiseššä. Šamoin šitä ruatuo šuoritetah Kalevalan keškikoulun kotišeutututkijat.
Nyt Kalevalan kirjašton ruataja Ol’ga Kenjeva ta Uhut-šeuran jäšenet valmistauvutah Kalevalan kirjallisuššeuran 100-vuotisjuhlalla omissettuh šuureh temaattiseh iltah. Toimenpivošša hyö esitetäh uušie istorijallisie tietoja, käsikirjutukšie, šeuran jäšenien vehkehie šekä heijän muisselmie.
Ei ammuin Uhut-šeuran jäšenet ta kotišeutututkijat piettih kunnoštamisruatoja Arvi Nummen muistomerkillä vanhalla Uhtuon kalmismualla. Muistomerkki oli avattu vielä 1982 vuotena, a vähäistä myöhemmin katu, mi viey muistomerkillä šai kirjallisuššeuran peruštajan nimen.
On šurullista, jotta Kalevalan muan kirjallisušperintehet, mit lahjotettih lukijilla Kalevala-eepossa šekä taitajie kirjailijie, nyt männäh unholah. Meijän jiäy vain pahotella ta toivuo, jotta tulou aika, konša Kalevalan piirin entini kirjallisuškunnivo myöštyy tänne uuvveštah.
