Kalevalan kanšanteatterin istorija ta nykypäivä

Kalevalan kanšanteatterin istorija ta nykypäivä

Alevtina Lesonen
30.12.2020
Talvikuun 18. päivänä Kalevalan kanšanteatteri täytti 61 vuotta. Juuri šinä päivänä vuotena 1959 Uhtuon kulttuuritalon dramakerho šai kanšanteatterin statussin. Še päivä tuliki teatterin šyntymäpäiväkši.
Kalevalan kanšanteatterin nykysen kollektiivin oša ohjuajan Valentina Saburovan (vaš.) kera. Kuvat: Kalevalan kanšanteatterin arhiiva
Kalevalan kanšanteatterin nykysen kollektiivin oša ohjuajan Valentina Saburovan (vaš.) kera. Kuvat: Kalevalan kanšanteatterin arhiiva

Ka teatteritoiminnan istorija alko Uhtuošša vuuvvešta 1924, konša perintehellistä kešäjuhlua varoin oli järješšetty omaluatuni pieni teatteri. Pruasniekašša talonpojat näytettih Karjalaiset hiät -näytelmä. 1920-vuosien lopušša harraššušteatterih keräyty jo hyvä ruatoryhmä, kumpaseh kuulu noin 50 henkie.

Konša Petroskoissa oli avattu Šuomelaini teatteri, šen ošašto oli järješšetty Uhtuoššaki. Myöhemmin šiitä tuli omavaltani teatteri. Ensimmäisistä aškelista alkuan Uhtuon teatteri šai Petroskoin teatterin kannatušta. Vuuvven 1934 kevätkuušša Šuomelaisešta teatterista Uhtuoh oli lähetetty näyttelijien ryhmä: Anisja Denisova, Toivo Rompainen, Olavi Slikki, Eino Šalminen. Heijän tehtävänä oli antua uhtuolaisilla näyttelijillä luomisimpulssi. Petroskoin ryhmän tulo šai äijän hyvie arvošteluja.

Teatterikauven lopušša piäkaupunkin artistat palattih Petroskoih, ka yksi heistä, Anisja Denisova jäi ruatamah Uhtuon kolhosin teatterissa. Šiih aikah šielä šujuvašti ruattih harraštajanäyttelijät Irja Remšujeva, F’odor Denisov, Anna Fomina.

Vuotena 1939 teatteri oli pantu kiini, ka teatteritoiminta ei loppun. Teatterin harraštajat yhiššyttih dramakerhoh ta jatettih näyttämäh hyvie näytelmie karjalan, šuomen ta venäjän kielellä.

Šiitä tuli Šuuri Isänmuallini šota, ka še ei voinun piettyä näyttelijien ruatuo. Artista Anna Fominan muisselmista:

“Rintaman lähiseššä Šompa-kyläššä vaikeissa ološša oli järješšetty teatterikerho. Myö valmistima näytelmän, kummaista näyttimä 23 kertua šotilahilla. Kaččojien joukošša oltih Matti Pirhonen, G. Sallinen, M. Nikutjev. Nämä muisselmat oikein lujašti painuttih muistih. Šilloin monet johtajat tultih tämän kerhon ošallistujiksi. Belomorskissa meijän joukko šai enšimmäisen paikan. Kilpailun ošallistujina oltih Lidija Želudeva, Sandra Remšu, Anna Ušakova”.

Joka vuosi teatteri valmistau uušie näytelmie. Kaikki enši-illat ollah yllättävie. Spektaklien jälkeh vielä kotvan aikua rahvaš ei lähe pois, hyö kiitetäh artistoja ta ohjuajua.

Šovan jälkeh Uhtuon kulttuuritalošša dramakerho oli elvytetty. Šen johtajakši tuli Anisja Denisova.

Vuuvven 1959 18. talvikuuta Uhtuon dramakerho šai kanšanteatteri-statussin. Šen ohjuajakši oli miärätty Jalmari Parkkinen. Tämä päivä tuli teatterin šyntymäpäiväkši.

Petroskoin ta Kalevalan näyttelijien luomisyštävyš ei loppun. Vuotena 1967 oli näytetty yhtehini Uittojovella-näytelmä. Petroskoilaisien luomisnero šytytti kalevalalaisien innoššušta. Šuomelaisen dramateatterin näytelmih otettih ošua tunnetut lavanmeštarit, šemmoset kuin Pauli Rinne, Orvo Björninen ta toiset.

Šamana vuotena Vassa Železnova -näyttelmä tuli Karjalan ASNT:n kanšallisien teatterien kilpailun palkinnon laureatiksi. Kalevalan teatterin ohjuajalla Anisja Denisovalla oli annettu Karjalan ASNT:n anšijoitunut kulttuurialan ruataja -arvonimi.

1970-luvulla Kalevalan teatterilla ei ollun ohjuajua. Monekši vuuvvekši teatterielämä pos’olkašša hilʼlʼeni.

Vuotena 1981 Leningradin valtijoninstituutin lopetettuo Kalevalan kanšanteatterin ohjuajakši tuli Valentina Saburova. Vuotena 1997 Valentina Kirillovna šai Karjalan tašavallan anšijoitunut kulttuurialan ruataja -arvonimen.

Vuuvven 1989 talvikuušša ruvettih kehittymäh kanšainväliset šuhtehet Šuomen kera. Ruškie neičyt-, Aurinkon šyleilemä-, Šyntymäpäivä -näytelmät šuomelaiset ta karjalaiset artistat näytettih yheššä.

Kalevalan kanšanteatterin ohjelmistošša on kotimuan ta ulkomuan dramaturgijua. Teatteri esintyy karjalan kielellä ta on hyvänä muamonkielen kehittämisen propagandistina.

Kalevalan kanšateatteri on tašavallan ta kanšainvälisien festivalien ošallistuja. Vuotena 2005 tašavallan Aunukšen poimičča -festivalissa Paraš miešrooli -nominatijošša ensimmäisen paikan šai Vladimir Denisov ta Paraš ohjuajan työ -nominatijošša voitti Valentina Saburova.

Teatteri on elävä ilmijö ta šen elämäššä niise voit šattuo myötä- ta vaštoinkäymisie. Šattu niin, jotta Kalevalan teatteri viijekši vuuvvekši lopetti toimintah. Ka še tuaš rupesi aktiivisešti ruatamah vuotena 2014.

Vuuvven 2014 20. talvikuuta Kalevalan kulttuuritalošša piettih Kukon lykky- näytöškappalehen enši-ilta Armas Mišinin näytelmän mukah. Teatterin ohjuaja Valentina Saburova kiänti näytelmän vienakši. Spektaklih otettih ošua kuin aikuhiset artistat, niin ni Lintuset-päiväkojin karjalaisen ryhmän kašvatit.

Šeuruavina vuosina Kalevalan kanšanteatterin ohjelmistoh lisäyty karjalankielisie näytelmie, esimerkiksi, “Šeiččemen stauččua, šeiččemen lusikkua”, “Meijän kylän kummitukšie”, “Elämän tavallini tarina”, “Uhtuon katrilli”, “Kummalliset hiät”, “Samovuara”, “Rakkahuš ta kyyhkyset”.

Vuotena 2018 oli painettu teatterinäytelmien Uhtuon katrilli -runokokomuš vienankarjalakši. Šen kirjuttajana on Valentina Saburova. Kirja on tarkotettu ihmisillä, kumpaset toimitah karjalan kielen šäilyttämisen hyväkši.

Jo enemmän 60 vuotta Kalevalan kanšanteatterin näyttelijäkunta šäilyttäy karjalan kieltä ta parahie teatteriperintehie. Artistojen šuurta työtä myö niämmä, konša hyö esiinnytäh lavalla.

Joka vuosi teatteri valmistau uušie näytelmie. Kaikki enši-illat ollah yllättävie. Spektaklien jälkeh vielä kotvan aikua rahvaš ei lähe pois, hyö kiitetäh artistoja ta ohjuajua.

Enši vuotena Kalevalan teatteri ihaššuttau omie kaččojie uuvvella Kajahuta laulu, karjalaini -näytelmällä Leo Närjän näytelmän mukah. Še jo oli esitetty 15 vuotta takaperin, ka Valentina Saburovan mieleštä še nytki on ajankohtani. Teatterijoukon šuunnitelmissa on esittyä šitä spektaklie jo kevätkuušša. Vuotamma!

 

Kalevalatalo-keškukšen keryämien tietojen mukah. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль