Kalevala ta Višnii Voločok: yhteistyö lujenou ta kehittyy

Kalevala ta Višnii Voločok: yhteistyö lujenou ta kehittyy

Nadežda Vasiljeva
28.06.2024
Kalevalašša vietettih Uhtuon karjalaisien kulttuurin perintehellini pruasniekka. Tänä vuotena pruasniekkah ošallistu yštävyšdelegatijo Tverin alovehen Višnii Voločokin kaupunkipiiristä.
Yštävät Višnii Voločokista käytih Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša, missä Jelena Kartunen vietti heilä ekskursijuo. Kuva: Nadežda Vasiljeva
Yštävät Višnii Voločokista käytih Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša, missä Jelena Kartunen vietti heilä ekskursijuo. Kuva: Nadežda Vasiljeva

Kešäkuun puolivälissä Kalevalašša vietettih Uhtuon karjalaisien kulttuurin perintehellini pruasniekka. Še oli vuosijuhla — 40 vuotta takaperin Kuittijärven rannalla enši kertua piettih šuuri Vanhan Kalevalan runot ei ole unohettu täh päiväh šuaten -folklorifestivali, kumpasešta alko jokavuotini pruasniekka.

Ka voipi tovella olla šitä mieltä, jotta Uhtuon karjalaisien kulttuurin pruasniekan juuret männäh etähämmin. Arhiivatietojen mukah 14. heinäkuuta 1907 Uhtuon ta toisien kylien eläjät keräyvyttih šuurella Uhutšuarella.

Šielä hyö piätettih viettyä oma enšimmäini yhtehini kanšanpruasniekka. Šen pitämiseštä kerrottih käsin kirjutetut ilmotukšet. Arhiivakirjutuš kertou juhlašta:

“…čäijyn kilpajuonnašta näläššä olijien hyväkši. Kaččomatta šiih, jotta herra oikeutenpalvelija ei antan lupua tilaisuon pitämiseh šuarella keräyty äijän rahvašta, oli äšen vierahie Luušalmen kyläštä. Kaikkieh tuli noin 50 venehtä, ili 600—700 henkie. Šuarella valtasi juhlailmapiiri, piettih innokkahie pakinoja kanšallisen henken elvyttämiseštä, šivissykšeštä ta kehitykšeštä. Kuulu kanšanlauluja, kantelen iänet juhlallisešti levettih kešäillan hil’l’asuošša. Oli tunneh, jotta rahvaš havaččeutu pitän unen jälkeh vuatien ičellä ihmisoikeukšie. Pruasniekka kešti myöhäseh iltah šuaten.”

Kyykkäkilpailut ollah pruasniekan erottamatoin oša. Tänä vuotena niih ošallistu viisi joukkuo, muun muašša Kontupohjašta, kumpani tuliki piäpalkinnon omistajakši.

Uhtuon karjalaisien kulttuurin pruasniekan nykyistorijan aikana šen tapahtumat joka kerta košetah eräštä teemua: kanarvočäijy, kanšankisat, karjalaiset elinkeinot tahi laulut, piirileikit ta tanššit. Joka kerta juhla keryäy ušeita paikallisie eläjie ta piirikeškukšen vierahie, Vienan Karjalan kulttuurin tuntijie ta šäilyttäjie.

Tänä vuotena pruasniekan erikoisuona oli še, jotta šiih ošallistu yštävyšdelegatijo Tverin alovehen Višnii Voločokin kaupunkipiiristä. Kalevalah tultih piirin hallinnon etuštajat Jelena Galkina ta Irina Arefjeva šekä Soroki-kanšanlauluryhmä.

Yštävyš Kalevalan ta Višnii Voločokin kuntien välillä alko vuotena 2022, konša allakirjutettih yhteistyöšopimuš. Še miäräsi erähie tapahtumie ta tapuamisie, kumpasista yksi mäni 15. kešäkuuta.

Yštävät Višnii Voločokista enši kertua käytih Kalevalašša. Tapuamisešša piirin hallinnon johtajan Natalja F’odorovan kera vierahat kačeltih tulijie työšuunnitelmie, vajehettih kuntien ruavon kokemušta.

Ohjelman rajoissa vierahat käytih ekskursijošša meijän pos’olkua myöten, oltih mallikirjaštošša, lapšien musiikkikoulušša ta Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša. Erikoista mielenkiintuo heissä herätti kyykkä-kanšanpelin muasteri-oppi, kumpasen vietti ammattipeluaja, muailman kakšikertani meštari, Venäjän ta tašavallan kyykkäkilpailujen voittaja ta palkinnonvoittaja Žanna Tikkanen.

Kyykkäkilpailut ollah pruasniekan erottamatoin oša. Tänä vuotena niih ošallistu viisi joukkuo, muun muašša Kontupohjašta, kumpani tuliki piäpalkinnon omistajakši.

Tutuštuos’s’a Väinölän mua -näyttelyh mie puitto kačahin lapšuoh: muistelen, jotta ennein konša mie prostiuvuin ämmön kera, hiän aina kyšy “antua n’okkua”. Šepä on teijän perinneh.
Jelena Galkina

Tveriläiset tutuššuttih vienankarjalaisien perintehih ta kulttuurih, Kalevalan eläjien vierahanvaraisuoh, heijän elämäh ta käsitöih, ta löyvettih äijän yhtehistä tverinkarjalasien kera.

— Tutuštuos’s’a Väinölän mua -näyttelyh mie puitto kačahin lapšuoh: muistelen, jotta ennein konša mie prostiuvuin ämmön kera, hiän aina kyšy “antua n’okkua”. Šepä on teijän perinneh. A kuunnellešša kaunista vienankarjalan kieltä löyvän äijän tuttuja šanoja. Meijän laulut ollah šamantapasie! huomautti Jelena Galkina tapuamisešša Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša.

Illalla Kuittijärven rannalla alettih rahvahan kisat kanšanlauluineh, piirileikkilöineh, karjalaisine sriäpinöineh ta kuumine čäijylöineh. Omah luomistyöh kaččojie tuttavuššutti Soroki-lauluryhmä. Kalevalalaiset oikein lämpimäšti otettih vaštah heijän esityš. Še epäilömättä kaunisti pruasniekkua.

Šamoin Tverin käsityötalon muasterit opaššettih kaikkie halukkahie kutomah värikkähie pannoja kiänallaolijista materialiloista — heinäštä, okšista, pienistä puista, vihreistä lehistä ta kukista. Muasteri-oppi keräsi monta halukašta.

Tveriläiset vierahat lähettih kotih pahotellen, jotta hyö ei keritty tutuštuo Kalevalan muan kaikkih nähtävykših ta istorijallisih paikkoih. Ka hyö huomautettih, jotta ieššä on uušie matkoja ta tapuamisie, yhtehisie hommie ta projektija. Ne kohta šatutah: Kalevalan kanšallisen piirin etuštajien delegatijo šuunnittelou vaštavierailuo Višnii Voločokih, jotta ošallistuo kaupunkin päivän juhlimiseh. Yhteistyö jatkuu.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль