Kalanviljely elinkeinona kannattaa
Kirjolohen kasvatus Karjalan sisävesillä on ollut yrittäjien suosiossa aina 1990-luvulta alkaen. Nyt kalanviljelyä harjoittaa tasavallassa lähes 70 yksityisyrittäjää. Suurin osa kalanviljelylaitoksista on keskittynyt Äänisen ja Laatokan vesialueille, mutta suuria ja menestyviä laitoksia on myös Kostamuksen tienoilla, Mujejärven ja Belomorskin piireissä.
— Kirjolohen viljely on aika hankalaa järjestyksen mielessä ja lisäksi se on hyvin pääomavaltainen toimiala alkuvaiheessa. Vaikeudet ovat johtuneet kotimaisten mädin ja kalanpoikasten puutteesta, Karjalan maa- ja kalatalousministeri Vladimir Labinov kertoo.
Ministerin mukaan riippuvuus ulkomailta hankittavista mädistä ja kalanpoikasista on oikein suuri. Sama koskee rehuja, joiden tuonti on ylittänyt 90 prosenttia. Siinä mielessä riskit ovat johtuneet lähinnä valuuttavaihteluista. Kalanviljelyssä tarvittavia tavaroita on ostettu etupäässä Pohjoismaista ja Ranskasta. Suomi on pysynyt alusta lähtien tärkeimpien toimittajien listalla, vaikka naapurimaan osuus onkin hieman laskenut 1990-lukuun verrattuna.
Karjalan kalanviljelijöiden riippuvuus mädin, kalanpoikasten ja rehujen toimituksista ulkomailta ei häviä kokonaan, mutta sen uskotaan vähenevän jossain määrässä lähivuosina. Kemin ja Belomorskin piireissä monta vuotta toimineet kalanpoikasten kasvatuslaitokset voisivat jatkossa kasvattaa poikasia myös kirjolohen viljelijöitä varten.
— Venäjän kalastusvirasto Rosrybolovstvoon kuuluvat Kemin ja Uikujoen kalankasvattamot ovat haudottaneet lohen ja muiden kalojen mätiä, kasvattaneet kalanpoikasia ja päästäneet niitä luonnollisiin vesitöihin. Laitosten päätehtävänä on ollut alusta lähtien täydentää eri kalojen kantaa, Vladimir Labinov kertoo.
Maa- ja kalatalousministerin mukaan nämä laitokset voisivat kasvattaa ja myydä kirjolohen poikasia kalanviljelijöillekin, mutta suuremmalta osin kasvattamot toteuttavat nykyisin edellä mainittua tehtävää.
— Rosrybolovstvo on pyrkinyt muutaman viime vuoden aikana rakennuttamaan Uikujoen kalankasvattamon yhteyteen uutta osastoa. Rakennushankkeeseen on huomioitu rahaa viraston budjetissa, ministeri kertoo.
Labinovin mukaan tarvittavat suunnitteluasiakirjat on tehty ja hyväksytty. Nyt kohteelle haetaan urakoitsijaa tarjouskilpailun kautta. Tämän rakennushankkeen aloittaminen on pitkittynyt pahasti ja koko juttu on ollut jumissa vuodesta 2017.
Viime vuonna tasavallan kalanviljelylaitokset tuottivat yhteensä 32 000 tonnia kalaa, joista 97 prosenttia kirjolohta. Muita viljeltyjä kalalajeja ovat olleet siika, karisiika ja sampi.
Keskivarakkaiden kalanviljelylaitosten osuus on suurin. Kalankasvattamojen joukossa on eteviä, joista toiset ovat ryhtyneet perkaamaan ja käsittelemään kalaa ja toiset myös jalostamaan ja valmistamaan valmiita kalatuotteita.
Tällä hetkellä tasavallassa toimii kymmenkunta kalan jalostusyksikköä.
— Kontupohjalainen yksityisyrittäjä Fedorenko, kostamuslainen yritys Kala ja marjapojat, lahdenpohjalainen yritys Kalaranta ovat edenneet muita pidemmälle, Labinov luettelee.
Maa- ja kalatalousministerin mukaan nyt Laatokan kalanviljelylaitos, Priladožje-yritys ja belomorskilainen VAK-yritys ovat rakentamassa kalanjalostusyksiköitään. Tari-Bari-yrityksellä on kalanhautomo Kentjärvellä Kontupohjan piirissä.
— Meille on tärkeää, että kalanviljelijät ovat osallistuneet valtion kohdeohjelmaan ja käyttäneet tukivälineitä sopimusta vastaan, jonka ytimenä on turvata kasvatettavan ja jalostettavan kalan määriä, ministeri Labinov kertoo.
Kirjolohen kasvatus on kehittynyt Karjalassa hyvin pitkälle kolmenkymmenen vuoden aikana myös suomalaisten kalanviljelijöiden antamien neuvojen ja avun ansiosta. Naapuruussuhteet ovat edistäneet alan kehitystä 1990-uvulla niin, että Karjalasta on tullut maan yksi johtavimmista alueista kalanviljelyssä. Tasavallan osuus kirjolohen kasvatuksessa maan mitassa on nykyisin suurin eli 90 prosenttia.
— Kirjolohen valinta määräytyy vallitsevan kysynnän mukaan. Tietysti voidaan kasvattaa enemmän siikaa ja muita arvokaloja, mutta kirjolohen viljely on mennyt paljon pidemmälle kuin muiden, Labinov myöntää.
Kirjolohen viljelykustannukset ovat lähes samaa luokkaa kuin muidenkin Karjalassa kasvatettavien kalojen. Esimerkiksi karisiika on monien mielestä maukkaampi kuin kirjolohi. Karisiian hintakin on suunnilleen sama, mutta sitä on myyty paljon pienemmissä määrissä kuin kirjolohta.
