Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Karjalan matkailuhallinnon ja matkatoimistojen edustajat lähtevät tällä viikolla testaamaan uutta reittiä, joka voi olla mielenkiintoinen myös paikallisille asukkaille. Reitti kertoo kaivosteollisuuden kehityksestä 1800—1900 -luvuilla nykyisten Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien alueella.
— Olemme tehneet reitin Karjalan kaivosteollisuus: historia ja nykyaika -hankkeessa, joka sai apurahaa Venäjän presidentin rahastosta, kertoo Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori Ksenija Tšumak.
Reittiin kuuluvat esimerkiksi entisen Tulemajärven rautatehtaan alueelle perustettu malmipuisto, Pitkärannan entisiä kaivoksia ja Suojärven Annantehtaan raunioita.
Tšumakin mukaan Tulemajärven malminpuisto on suhteellisen hyvässä kunnossa verrattuna muihin kohteisiin. Puistossa on säilynyt viiden tehdasrakennuksen seiniä.
— Hankkeessa rakennusalan asiantuntijat tarkastivat tiiliseinien kuntoa. Seinien päälle, joissa tiilet ovat särkymässä, laitettiin metalliverkot. Tämä parantaa kävijöiden turvallisuutta, koordinaattori kertoo.
Puiston tienoilla on myös malmikaivos, jolle pääsy on kielletty. Venäjän maantieteellisen seuran speleologit Pietarista tutkivat keväällä ja kesällä kaivoksen kuntoa. Lokakuussa he esittävät tutkimuksensa tuloksia ja kertovat, voiko tuoda kaivokselle turisteja.
Reitin valmisteluun ovat osallistuneet Petroskoin yliopiston ja Aleksandr Puškinin nimeä kantavan Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijoita, Pitkärannan kotiseutuhistorian Obereg-kerho ja kirjasto sekä Suojärven kotiseutumuseo ja piirien itsehallintoelimien edustajia.
— Tulemajärven puistossa järjestimme opiskelijoille kaksi telttaleiriä. He tutustuivat puiston historiaan ja osallistuivat talkoisiin, Tšumak sanoo.
Esimerkiksi Petroskoin yliopiston opiskelijat kunnostivat puiston katsomoalueen, elokuun alussa siinä järjestettiin Laulavat kivet -festivaali.
Pitkärannan kaupungin tienoilla on viisi kaivosteollisuuden kohdetta, jotka kuuluvat reittiin. Yksi niistä on entinen Ristiojan rikastuslaitos. Tehtaan rakennuksista on jäänyt pystyyn hyvin vähän. Tehtaan alue oli hylätty pitkään, ja siellä oli luvaton kaatopaikka.
— Hankkeessa puhdistimme tehtaan alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Veimme alueelta pois tonnin roskaa. Myös tehtaan Gerberts-nimisen kaivoksen alue on kunnostettu. Kaivos toimi vuosina 1896—1903, hankekoordinaattori esittää.
Noin kahdeksan kilometrin päässä Suojärveltä on paikka, jossa Annantehdas toimi melkein sata vuotta vuoteen 1905 asti. Siinä hyödynnettiin noin 60—80 kilometrin päässä sijaitsevista järvistä nostettua rautamalmia.
— Nyt tehtaan paikalla voi nähdä tummanvihreää ja ruskeaa kuonaa ja noin kahden metrin pituisen tiiliseinän. Myös tällä paikalla pidimme talkoot, Tšumak sanoo.
Suojärven kotiseutumuseo aikoo pystyttää kaupungin puistoon Annantehtaasta kertovan tiedostustaulun. Tämän viikon lauantaina rautaruukin historiasta kerrotaan paikallisessa tilaisuudessa tehtaan alueella.
Kohteiden historiasta kertovat tiedotustaulut ovat kohteiden vieressä koko reitillä.
Pian päivänvalon näkee kirja Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven kaivosteollisuuden historiasta.
— Hankkeen ansiosta Karjalan kaivosteollisuuden historiasta puhutaan nyt enemmän, ja tämä aihe kiinnostaa ihmisiä, Tšumak huomauttaa.
Seuraava hanke tekee sivuston ja kartan
Karjalan kaivosteollisuus: historia ja nykyaika -hankkeella on jatkoa. Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskus ja Sortavalan Pohjois-Laatokan aluemuseo ovat aloittamassa yhteisen hankkeen. Sen nimi on Karjalan tasavallan kaivosteollisuuden perintö.
— Teemme sivuston ja kartan, josta löytyy tietoa ainakin 300 kaivosteollisuuden kohteesta, muun muassa kymmenestä rautatehtaasta, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori Ksenija Tšumak sanoo.
