Kaivospaikoista uusi matkailureitti

Kaivospaikoista uusi matkailureitti

Marina Tolstyh
07.09.2022
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijat tutkivat Tulemajärven puiston lähistöllä olevaa kaivosta Venäjän maantieteellisen seuran speleologin Anton Juškon (ensimmäinen oikealta) johdolla. Kuva: Ksenija Tšumak
Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijat tutkivat Tulemajärven puiston lähistöllä olevaa kaivosta Venäjän maantieteellisen seuran speleologin Anton Juškon (ensimmäinen oikealta) johdolla. Kuva: Ksenija Tšumak

Karjalan matkailuhallinnon ja matkatoimistojen edustajat lähtevät tällä viikolla testaamaan uutta reittiä, joka voi olla mielenkiintoinen myös paikallisille asukkaille. Reitti kertoo kaivosteollisuuden kehityksestä 1800—1900 -luvuilla nykyisten Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien alueella.

— Olemme tehneet reitin Karjalan kaivosteollisuus: historia ja nykyaika -hankkeessa, joka sai apurahaa Venäjän presidentin rahastosta, kertoo Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori Ksenija Tšumak.

Reittiin kuuluvat esimerkiksi entisen Tulemajärven rautatehtaan alueelle perustettu malmipuisto, Pitkärannan entisiä kaivoksia ja Suojärven Annantehtaan raunioita.

Tšumakin mukaan Tulemajärven malminpuisto on suhteellisen hyvässä kunnossa verrattuna muihin kohteisiin. Puistossa on säilynyt viiden tehdasrakennuksen seiniä.

— Hankkeessa rakennusalan asiantuntijat tarkastivat tiiliseinien kuntoa. Seinien päälle, joissa tiilet ovat särkymässä, laitettiin metalliverkot. Tämä parantaa kävijöiden turvallisuutta, koordinaattori kertoo.

Puiston tienoilla on myös malmikaivos, jolle pääsy on kielletty. Venäjän maantieteellisen seuran speleologit Pietarista tutkivat keväällä ja kesällä kaivoksen kuntoa. Lokakuussa he esittävät tutkimuksensa tuloksia ja kertovat, voiko tuoda kaivokselle turisteja.

Hankkeessa puhdistimme entisen Ristiojan rikastuslaitoksen alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
Ksenija Tšumak, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori

Reitin valmisteluun ovat osallistuneet Petroskoin yliopiston ja Aleksandr Puškinin nimeä kantavan Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijoita, Pitkärannan kotiseutuhistorian Obereg-kerho ja kirjasto sekä Suojärven kotiseutumuseo ja piirien itsehallintoelimien edustajia.

— Tulemajärven puistossa järjestimme opiskelijoille kaksi telttaleiriä. He tutustuivat puiston historiaan ja osallistuivat talkoisiin, Tšumak sanoo.

Esimerkiksi Petroskoin yliopiston opiskelijat kunnostivat puiston katsomoalueen, elokuun alussa siinä järjestettiin Laulavat kivet -festivaali.

Pitkärannan kaupungin tienoilla on viisi kaivosteollisuuden kohdetta, jotka kuuluvat reittiin. Yksi niistä on entinen Ristiojan rikastuslaitos. Tehtaan rakennuksista on jäänyt pystyyn hyvin vähän. Tehtaan alue oli hylätty pitkään, ja siellä oli luvaton kaatopaikka.

— Hankkeessa puhdistimme tehtaan alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Veimme alueelta pois tonnin roskaa. Myös tehtaan Gerberts-nimisen kaivoksen alue on kunnostettu. Kaivos toimi vuosina 1896—1903, hankekoordinaattori esittää.

Hankkeen ansiosta Karjalan kaivosteollisuuden historiasta puhutaan nyt enemmän, ja tämä aihe kiinnostaa ihmisiä.
Ksenija Tšumak, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori

Noin kahdeksan kilometrin päässä Suojärveltä on paikka, jossa Annantehdas toimi melkein sata vuotta vuoteen 1905 asti. Siinä hyödynnettiin noin 60—80 kilometrin päässä sijaitsevista järvistä nostettua rautamalmia.

— Nyt tehtaan paikalla voi nähdä tummanvihreää ja ruskeaa kuonaa ja noin kahden metrin pituisen tiiliseinän. Myös tällä paikalla pidimme talkoot, Tšumak sanoo.

Suojärven kotiseutumuseo aikoo pystyttää kaupungin puistoon Annantehtaasta kertovan tiedostustaulun. Tämän viikon lauantaina rautaruukin historiasta kerrotaan paikallisessa tilaisuudessa tehtaan alueella.

Kohteiden historiasta kertovat tiedotustaulut ovat kohteiden vieressä koko reitillä.

Pian päivänvalon näkee kirja Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven kaivosteollisuuden historiasta.

— Hankkeen ansiosta Karjalan kaivosteollisuuden historiasta puhutaan nyt enemmän, ja tämä aihe kiinnostaa ihmisiä, Tšumak huomauttaa.

Seuraava hanke tekee sivuston ja kartan

Karjalan kaivosteollisuus: historia ja nykyaika -hankkeella on jatkoa. Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskus ja Sortavalan Pohjois-Laatokan aluemuseo ovat aloittamassa yhteisen hankkeen. Sen nimi on Karjalan tasavallan kaivosteollisuuden perintö.

— Teemme sivuston ja kartan, josta löytyy tietoa ainakin 300 kaivosteollisuuden kohteesta, muun muassa kymmenestä rautatehtaasta, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori Ksenija Tšumak sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль