Kaheksas “Kalitku” kahtalleh
Varua karjalazen delegatsien pruazniekkah lähtemizeh Karjalan tazavallan piämiehen fondaspäi on suannuh “Itämerensuomelazien kanzoin liigu” Suomelas-ugrilazien nuorižon maršruutat -projektan hantuzis. Suurel joukol, kuduas oldih “Oma Pajo”, “Karjala”, “Čičiliušku”, Periodika-julguamo, käziluajilmuksien luadijat, karjalazet rahvas ozutettih omua neruo da ezitettih Karjalan tazavaldua.
Enzimästy kerdua festivuali oli pietty kahten päivän aloh, kudamien aigah jogahizele, kelle oli himo, löydyi sijua da aigua kuunnelta da kaččuo pajattajien da tansijoin neruo, ostua čomendustu da magiedu syömisty, oppie ajelta kuordu da yhtistiä näppipiiraidu, šeluo heinii haraval da ruadua äijy midä muudu harvinastu, midä vähä ken linnalazis maltau ruadua.
— Karjalan tazavallal da Tverin alovehel ollah ammuzet hyvät välit. Anuksen da Lihoslavl’an piirit allekirjutettih sobimukset yhtehizes ruavos. Ainos hyväl mielel tulemmo käymäh Tverin mualoile, kunne nallisadua vuottu tagaperin siirryttih elämäh karjalazet, sanou Sergei Kisel’ov, Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministru.
Huondekses algavunnuh vihmu ei voinnuh rikkuo pruazniekkua. Puoleh päiväh suate taivas kajostih da Mämminon kylän suurele pellole rubei kerdymäh mašinal da jallai tulluttu. Tämänvuodehine “Kalitka” keräi lähes 12 000 rahvastu yhteh. Enämbi 150 hengie tuli sih Karjalas, Udmurties, Permin alovehel, Valgoven’alpäi, Piiterin da Penzan alovehelpäi. Oli äijy pajattajua da tansijua Tverin alovehelpäi. Suurel laval sai nähtä da kuulta heijän helevii iänii.
“Kalitkah” tuldih perehinneh. Oli festivualin programmas perehkilbuagi. Viizi perehty sobuh da yhtes luajittih murginua da saneltih oman perehen ozan “peittožuksii”. Tämän kilvan arvostajien joukon piälikönny oli Maksim Sirnikov, tundiettu bloogeru, Monastirskana kuhn’a -programman vedäi, kuduadu suau kaččuo Spas-TV-kanualal.
Pienel laval festivualin aigah oli defile — ozutettih kanzallizii ruuttii. Täs kilvas yheksä perehty opittih ozua seiččemes nominatsies.
Enzimäzet Kalitka-festivualit piettih Tolmačun kyläs, ga onnuako tämän vuvven pruazniekkukanzoveh sinne ei syndynys. Sendäh festivualin pidokohtakse vallittu Mämmino-kylä da sih luajittu pruazniekkupeldo roittih pättävembät. Mämmino-etnokompleksua ruvettih kunnostamah vuvvennu 2022 da kolmes vuvves tänne on azuttu paikallizen Pakkazen Lumi Taikurin -kodine, omat kodizet päččilöin kel, kudamis pastetah šipainiekkoi, syöndykohtat, tiet astuo jallat da ajua pyöräl.
— Tverin alovehel, meijän Lihoslavl’an lohkol on äijy kaikenmostu piduo da pruazniekkua, ga “Kalitka” on se, kudai keriäy yhteh kaikkien meijän piirilöin rahvastu da loitombazii gostii, väittäy Lihoslavl’an alovehen piälikkö Natalja Vinogradova.
Moizen suuren pivon valmistamizeh da piendäh pidäy äijy varua, aigua da ruadajua. Ilmai piirin haldivon abuu da kannatustu sidä ei suannus luadie.
— Konzu minä olin Tverin karjalazien avtonoumien piälikönny, meil oli äijy pluanua, midä pidäs luadie karjalazien kielen da kul’tuuran säilyttämizekse. Äijät projektat todevuttih. Niilöin luvus “Kalitka”. Ilmai Lihoslavl’an piirin da sen piälikön Natalja Nikolajevna Vinogradovan abuu net ei suanivuttas, sanou Nikolai Turičev, kudai äijän vuottu oli Tverin karjalazien rahvahallis-kul’tuurizen avtonoumien piälikönny.
Ližii kuvii pruazniekaspäi da rahvahan mielii “Kalitkah” nähte voibi löydiä täs.
