Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy

Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy

Jelena Kononova
28.05.2021
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Emmo rubie arbailemah tämän sanondan peittomerkičyksii. Parembi sellitämmö kohti, mindäh kadajaine aiduseiväs on kallehembi kuuzistu. Mil yksi puu on “parembi” tostu?

Ennevahnas puu oli piälimäzii sroju- da käziruadomaterjualoi. Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Koivu. Koivupuu on luja da kova, hos karjalazil ei olluh kivihädiä, hyö puaksuh luajittih jauhinkivie koivus. Lujas koivupuus luajittih astieloi, hamarvarziloi, ložii. Stolalaudu da laučat sežo oldih koivuzet. Emändät alalleh kuavittih niilöi valgiekse, sendäh koivu parembi toizii pädi. Koivun koja – tuohi – on kaikkehpättävy. Tahtonet – kirjuta sil, tahtonet – puno virzut, poimičču da muudu.

Pedäi. On piälimäine srojumaterjualu. Taloit, kiriköt, huonukset – kai nostettih hyväluaduzes pedäjän parres. Lujua, kebjiedy da pehmiedy tervupuudu oli kebjei pilata da se kesti kodvan aigua. Käytettih ei vaiku vaiku runguo. Lämbynyzis oksis luajittih kiägii, stolien da skamn’oin jalgoi. Hienos da kougelos puun juures pletittih eri mal’l’oi. Pedäjän kaijis lastuzis luajittih poimiččuloi da vakkoi. Pedäjän tervua sežo käytettih joga kohtah.

Kuuzi. Tädä kebjiedy da lujua puudu käytettih talovuos. Kuuzen rungo kazvau juures kohtisuorah, sendäh monet kuožalikandah kiändynyöt ezinehet luajittih kuuzes. Kuuzen kokoroil pyzyi koin levo. Kuuzes luajittih kuožaliloi, venehien ozii, härkimii, leibylabjoi, airoloi, muuzikkusoittimii da toizii brujii.

Kadai. Kadaipuu on tervahine da kova, kodvan aigua ei lahuo. Sanotah, kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy. Kadajua Karjalan mečis on äijiä vähembi, midu kuustu, sendäh aidah pandih kadai- dai kuuziseivästy. 

Huabu. Huabupuu on pehmei, terväh turbuou. Sendäh huavas azuttih astieloi da kaikkie, mis piettih midätahto vezisty – puččiloi, korvoloi, leškoi. Kogonazes puus kaiverdettih korendoloi, kauhoi, pavariččoi, korendoloi. Kylyn seinät obšivoittih huabupuul, lavvatgi luajittih huavas – se ei polta hibjua. Kaivon salvo da kirikön kupolan lastut sežo luajittih huavas, kerran se kestäy kostevuon.

Leppy. Meijän mual ei tietä hindua lepäle. Kuatah leppiä – madaldutah jovet. Leppypuu kestäy kostevuon, sendäh lepän parzilois salvettih sildupaččahii da potokkulavvan kuurii. Leppyhallot ei olla pahembat koivuhalgoloi. Kebjies da pehmies leppypuus kaiverdettih lapsienbobazii da movvakastu lämmytettyy pertilomuu.

Emmo rubie arbailemah tämän sanondan peittomerkičyksii. Parembi sellitämmö kohti, mindäh kadajaine aiduseiväs on kallehembi kuuzistu. Mil yksi puu on “parembi” tostu? Ennevahnas puu oli piälimäzii sroju- da käziruadomaterjualoi. Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Paju. Pajupuun piälimäzii eričyksii on se, ku paju ylen hyvin lämbyy. Hoikkazis pajun vičois luajittih viršiloi, vakkoi da čamodanoi. Sangiembis vičois azuttih pučin kehyksii, pajun rungos luajittih vembelii, pertilomuloi.

Pihl’ai. Pihl’aipuu hyvin lämbyy. Lapset luajittih pihl’aipuus onguzii, a ižändät luajittih emändih niškoi eri ozii – katuškoi, sukkulazii.

Tuomi. Tuomipuu on kova da hyvin lämbyy, halgenou jygieh. Sendäh muasterit luajittih sit vembelen muodozii vehkehii, moizii, kui pualikku. Tämä kova puu on kestäi – sobii ylen lujah pualikoittih kivie vaste. Tuomipuus luajittihgi kablahat, kudamat yhtistettih rien da jallakset, luajittih haravan piilöi. Puaksuh tuomen vičal sivottih aijan seibähii.

Täs myö pagizimmo vaiku sih nähte, mittumas karjalazes puus midä luajittih, kudai puu mih pädäy. Mečän keskes eläi ristikanzu pidi puuloi elävinny, eroitti pahoi, hyvii da pyhii puuloi. Ga se olis jo toine kerdomus.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль