Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy

Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy

Jelena Kononova
28.05.2021
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Emmo rubie arbailemah tämän sanondan peittomerkičyksii. Parembi sellitämmö kohti, mindäh kadajaine aiduseiväs on kallehembi kuuzistu. Mil yksi puu on “parembi” tostu?

Ennevahnas puu oli piälimäzii sroju- da käziruadomaterjualoi. Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Koivu. Koivupuu on luja da kova, hos karjalazil ei olluh kivihädiä, hyö puaksuh luajittih jauhinkivie koivus. Lujas koivupuus luajittih astieloi, hamarvarziloi, ložii. Stolalaudu da laučat sežo oldih koivuzet. Emändät alalleh kuavittih niilöi valgiekse, sendäh koivu parembi toizii pädi. Koivun koja – tuohi – on kaikkehpättävy. Tahtonet – kirjuta sil, tahtonet – puno virzut, poimičču da muudu.

Pedäi. On piälimäine srojumaterjualu. Taloit, kiriköt, huonukset – kai nostettih hyväluaduzes pedäjän parres. Lujua, kebjiedy da pehmiedy tervupuudu oli kebjei pilata da se kesti kodvan aigua. Käytettih ei vaiku vaiku runguo. Lämbynyzis oksis luajittih kiägii, stolien da skamn’oin jalgoi. Hienos da kougelos puun juures pletittih eri mal’l’oi. Pedäjän kaijis lastuzis luajittih poimiččuloi da vakkoi. Pedäjän tervua sežo käytettih joga kohtah.

Kuuzi. Tädä kebjiedy da lujua puudu käytettih talovuos. Kuuzen rungo kazvau juures kohtisuorah, sendäh monet kuožalikandah kiändynyöt ezinehet luajittih kuuzes. Kuuzen kokoroil pyzyi koin levo. Kuuzes luajittih kuožaliloi, venehien ozii, härkimii, leibylabjoi, airoloi, muuzikkusoittimii da toizii brujii.

Kadai. Kadaipuu on tervahine da kova, kodvan aigua ei lahuo. Sanotah, kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy. Kadajua Karjalan mečis on äijiä vähembi, midu kuustu, sendäh aidah pandih kadai- dai kuuziseivästy. 

Huabu. Huabupuu on pehmei, terväh turbuou. Sendäh huavas azuttih astieloi da kaikkie, mis piettih midätahto vezisty – puččiloi, korvoloi, leškoi. Kogonazes puus kaiverdettih korendoloi, kauhoi, pavariččoi, korendoloi. Kylyn seinät obšivoittih huabupuul, lavvatgi luajittih huavas – se ei polta hibjua. Kaivon salvo da kirikön kupolan lastut sežo luajittih huavas, kerran se kestäy kostevuon.

Leppy. Meijän mual ei tietä hindua lepäle. Kuatah leppiä – madaldutah jovet. Leppypuu kestäy kostevuon, sendäh lepän parzilois salvettih sildupaččahii da potokkulavvan kuurii. Leppyhallot ei olla pahembat koivuhalgoloi. Kebjies da pehmies leppypuus kaiverdettih lapsienbobazii da movvakastu lämmytettyy pertilomuu.

Emmo rubie arbailemah tämän sanondan peittomerkičyksii. Parembi sellitämmö kohti, mindäh kadajaine aiduseiväs on kallehembi kuuzistu. Mil yksi puu on “parembi” tostu? Ennevahnas puu oli piälimäzii sroju- da käziruadomaterjualoi. Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.

Paju. Pajupuun piälimäzii eričyksii on se, ku paju ylen hyvin lämbyy. Hoikkazis pajun vičois luajittih viršiloi, vakkoi da čamodanoi. Sangiembis vičois azuttih pučin kehyksii, pajun rungos luajittih vembelii, pertilomuloi.

Pihl’ai. Pihl’aipuu hyvin lämbyy. Lapset luajittih pihl’aipuus onguzii, a ižändät luajittih emändih niškoi eri ozii – katuškoi, sukkulazii.

Tuomi. Tuomipuu on kova da hyvin lämbyy, halgenou jygieh. Sendäh muasterit luajittih sit vembelen muodozii vehkehii, moizii, kui pualikku. Tämä kova puu on kestäi – sobii ylen lujah pualikoittih kivie vaste. Tuomipuus luajittihgi kablahat, kudamat yhtistettih rien da jallakset, luajittih haravan piilöi. Puaksuh tuomen vičal sivottih aijan seibähii.

Täs myö pagizimmo vaiku sih nähte, mittumas karjalazes puus midä luajittih, kudai puu mih pädäy. Mečän keskes eläi ristikanzu pidi puuloi elävinny, eroitti pahoi, hyvii da pyhii puuloi. Ga se olis jo toine kerdomus.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Oma Mua
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niittylöillä ta ihmisien taloissa miinojen muovošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль