Kävijämäärän ennustetaan kasvavan Kivatsulla

Kävijämäärän ennustetaan kasvavan Kivatsulla

Ilona Veikkolainen
19.05.2025
Kivatsun luonnonpuiston henkilökunta on laskenut, kuinka paljon turisteja puisto voi ottaa vastaan.
Viime vuonna yli 250 000 turistia kävi katsomassa Kivatsun vesiputousta. Kuva: Jekaterina Pospelova
Viime vuonna yli 250 000 turistia kävi katsomassa Kivatsun vesiputousta. Kuva: Jekaterina Pospelova

Kivatsun luonnonpuisto on yksi Karjalan suosituimmista vierailukohteista. Kivatsun vesiputous vetää puoleensa vieraita sekä Karjalasta että sen ulkopuolelta.

Viime vuonna yli 250 000 turistia kävi vierailemassa luonnonpuistossa ja katsomassa vesiputousta.

— Kivatsulla käy paljon turisteja. Vuosia sitten arvioitiin, että luonnonpuistossa voi vierailla 40 000 turistia vuodessa. Kävijämäärät kasvavat kuitenkin vuosi vuodelta, Kivatsun luonnonpuiston opas Svetlana Milevskaja sanoi Karjalan luonto -luennolla Petroskoin kirjastossa.

Hän ennustaa kävijämäärien kasvavan myös ensi kesänä. Luonnonpuiston henkilökunta halua a, ettei matkailulla olisi kielteisiä ympäristövaikutuksia.

— Matkailun kehityksestä huolimatta luonnonsuojelu on edelleen Kivatsulla etusijalla. Luonnonsuojelun lisäksi puiston työntekijöillä on kaksi muuta tärkeää tehtävää: tutkimustyö ja väestön ympäristökasvatus, Milevskaja sanoi.

Kävijämäärän kasvaessa puiston ekologiseen kestävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

— Nyt Kivatsun työntekijät laskevat, kuinka paljon matkailijoita luonnonpuisto voi vastaanottaa vuodessa. Turistit haluavat puistoalueelle hyvän infrastruktuurin. Ennen sen rakentamista pitää ajatella, miten infrastruktuuri muuttaa luontoa, luennolla käynyt Venäjän luonnonsuojeluyhdistyksen Karjalan yksikön puheenjohtaja Ljudmila Morozova kertoi.

Tänä vuonna museon tilat kunnostettiin ja niissä avattiin uusi näyttely. Aiomme laajentaa museon tiloja rakentamalla lisärakennuksen.
Svetlana Milevskaja, Kivatsun luonnonpuiston opas

Kivatsu on avoinna joka päivä ympäri vuoden. Huhtikuussa kierrokset järjestettiin kello 9.00–19.00. Kesällä aikataulu muuttuu. Luonnonpuistolla on omat erityispiirteensä ja sääntönsä, jotka löytyvät puiston kotisivuilta. 

Pääsymaksu puistoon on 320 ruplaa. Ilmainen sisäänpääsy on tarjoilla monilapsisille perheille, eläkeläisille, Suuren isänmaallisen sodan veteraaneille ja erikoisoperaation osallistujille. Tietoa ihmisryhmistä, joille on vapaa pääsy, löytyy Kivatsun luonnonpuiston VKontakte-sivulta.

Maksettuaan pääsylipun luonnonpuiston vierailija voi itsenäisesti tutustua retkialueen kohteisiin, muun muassa vesiputoukseen, arboretumiin ja Luonto-museoon.

— Tänä vuonna museon tilat kunnostettiin ja niissä avattiin uusi näyttely. Aiomme laajentaa museon tiloja rakentamalla lisärakennuksen.

Opastettuja puistokierroksia voi tilata erikokoisille ryhmille. Hinta määräytyy myös kierroksen sisällön mukaan.

1930-luvulla sen alueella viljeltiin vihanneksia, marjapensaita ja hedelmäpuita. Tavoitteena oli mukauttaa ne Karjalan oloihin.

Kivatsulla tehdään paljon tutkimustöitä.

— Luonnonpuiston alueella on muutama rautapitoinen vesilähde, jotka kiinnostavat tutkijoita, Milevskaja kertoi.

— Luonnonpuiston jokien, purojen ja lähteiden veden laatua on tutkittu 1930-luvulta lähtien. Suunjoen veden laadussa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Suunjoen yläjuoksulla ei ole koskaan ollut tehtaita tai kehittynyttä maataloutta. Joen lähellä on vähän taajamia, siis veden laatu on hyvä, opas lisäsi.

Kivatsun luonnonpuistossa tutkitaan lohta. Noin kolme vuotta sitten karjalaiset tutkijat onnistuivat palauttamaan Suunujokeen uhanalaisia jokihelmisimpukoita.

— Puistossa on Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijoiden istuttamia visakoivuja. Tutkijat käyvät säännöllisesti puistossa tutkimassa visakoivujen kasvua ja kuntoa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Karjalan Sanomat
Uusi lähijunavuoro lähti liikkeelle
Kontupohjasta Petroskoihin ja Petroskoista Latvaan pääsee nyt kolmesti päivässä. Suunnitelmissa on järjestää lisää vuoroja.
Karjalan Sanomat
35 vuotta karjalan kielen hyväksi
Karjalankielinen -lehti täyttää 8. kesäkuuta 35 vuotta. Lehdessä julkaistaan juttuja livvin-, vienan-, lyydin- ja tverinkarjalaksi. Juttuja löytyy myös verkosta.
Oma Mua
Vesimelliččä on karjalaisen kylän tärkie simvoli
Kontupohjan piirin musejošša toimiu näyttely “Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli”. Näyttely valmissettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit šivissyšprojektin rajoissa.
Oma Mua
Luova työ keštäy jo kymmenen vuotta
Tänä kevyänä Jyškyjärven käsityöammatit -klubi vietti oman enšimmäisen merkitykšellisen vuosijuhlan — 10 vuotta peruštamisen jälkeh.
Karjalan Sanomat
Kaipaan soljuvaa karjalan kieltä
Aunuksesta kotoisin oleva Moskovan valtionyliopiston journalistiikan tiedekunnan opiskelija Darja Sokolova tutkii karjalan kielen potentiaalia Karjalassa.
Oma Mua
Lyydiläisien etnokulttuurikeškuš avasi ovet Petroskoissa
Petroskoissa avautu lyydiläisien etnokulttuurikeškukšen uuši pirtti Lev Tolstoin kavulla. Šiinä on lyydiläisien ta tulilinnun musejot šekä tunnetulla jalokivišepällä Mihail Perhinillä nimitetty musejo.
Kipinä
Viisaš varis
Törmäni Aino, meijän heimolaini ta nuapuri, kerto iltua istuos’s’a näitä juttuja.
Karjalan Sanomat
Sortavalan piirikunnan matkailu jatkaa kasvuaan
Piirikunnan kehitys ympäri vuoden, uusien hotellien ja palveluiden avaaminen sekä upeiden nähtävyyksien tarjoaminen ovat lisänneet Sortavalan vetovoimaa.
Oma Mua
Kondupohjan piirin ainavo karjalan kielen opastai
Tatjana Jakovleva opastau livvinkarjalua lyydiläzen Muanjärvenlahten kylän školas. Tänävuon školas opastuu 15 lastu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль