Käsityöt osana vammaisten elämää

Ilona Veikkolainen
03.02.2025
Hankkeessa vammaiset neuloivat hattuja ja kaulaliinoja, punoivat koreja rottingista, oppivat leipomaan piirakoita ja piirtämään.
 Irina Hlebajeva näyttää hankkeen osallistujille keinotekoisesta rottingista punotun korin. Kuva: Harmonia-järjestön VKontakte-sivu
Irina Hlebajeva näyttää hankkeen osallistujille keinotekoisesta rottingista punotun korin. Kuva: Harmonia-järjestön VKontakte-sivu

Työpajat ovat hyvä tapa viettää vapaa-aikaa kodin ulkopuolella, oppia uusia taitoja ja tavata uusia ystäviä. Tästä on varma petroskoilainen Irina Balakereva. Hänen lapsenlapsensa 17-vuotias Andrei kävi viime vuonna Harmonia-järjestön järjestämissä työpajoissa ja tapaamisissa.

Andrei on vammainen. Hänen mummonsa mukaan Petroskoissa on vähän kerhoja ja työpajoja vammaisille.

— Viime vuonna Andrei päätti koulun. Vuoden ajan hän kävi Harmonia-järjestössä ja oppi leipomaan piirakoita ja piirtämään, mummo kertoo.

Työpajat järjestettiin Venäjän presidentin rahaston tukemassa hankkeessa. Siihen osallistui noin kolmekymmentä näkö- ja kehitysvammaista nuorta ja heidän sukulaisiaan.

— Hankkeeseen osallistuminen vaikutti myönteisesti lapsenlapseeni. Hänestä tuli itsevarma. Viime kesänä Andrei pääsi Petroskoin opettajaopistoon vammaisille tarkoitetulle kurssille. Hän opiskelee taiteilijan apulaiseksi, mummo kertoo.

— Jokaiselle vammaiselle on tärkeä opiskella koulussa, ammattikoulussa tai yliopistossa. Tiedän noin sata ammattia, jotka sopivat näkövammaisille. He työskentelevät opettajina, lääkäreinä, juristeina ja radiotoimittajina, Harmonian perustaja Oleg Tšerepanov sanoo.

— Useissa tapauksissa vammainen ei opiskele tai käy töissä huonon terveyden vuoksi. Tässä tapauksessa hänen pitää käydä työpajoissa kehittämässä taitoja. Hankkeessamme nuoret vammaiset saivat mahdollisuuden oppia uutta, Tšerepanov kertoo.

Olemme valinneet nämä askartelulajit, koska niistä näköja kehitysvammaisille voi tulla sekä harrastus että keino ansaita rahaa.
Oleg Tšerepanov, Harmonia-järjestön perustaja.

Vuoden aikana työpajoissa vammaiset oppivat neulomaan ja virkkaa maan, piirtämään, leipomaan piirakoita ja valmistamaan erilaisia esineitä keinotekoisesta rottingista.

— Olemme valinneet nämä askartelulajit, koska niistä näkö- ja kehitysvammaisille voi tulla sekä harrastus että keino ansaita rahaa, Tšerepanov sanoo.

Andrei valmistaa esineitä rottingista mielellään. Hän on punonut viisi koria ja neulonut itselleen hatun ja kaulaliinan.

— Käsityöt parantavat muistia ja huomiota. Työpajoissa saadut kokemukset ja taidot ovat arvokkaita nuorille, hankkeen opettaja Irina Hlebajeva kertoo.

— Karjalassa on toistaiseksi vähän palveluita vammaisille. Hankkeessa työpajat toimivat kolme päivää viikossa. Työpajoissa nuoret saivat sosiaalisia taitoja, jotka auttoivat heitä kommunikoimaan keskenään, opettaja sanoo.

Käsityöt osana vammaisten elämää. Työpajoissa saadut kokemukset ja taidot ovat arvokkaita nuorille.
Irina Hlebajeva, hankkeen opettaja

Työpajojen lisäksi hankkeen osallistujat matkustivat ympäri Karjalaa.

— Kävimme Ruskealan marmori puistossa ja Kižin saarella ja katsoimme muita tasavallan nähtävyyksiä. Nuoret kävivät kirjastoissa, teattereissa ja näyttelyissä, Harmonian perustaja Natalija Kritskaja sanoo.

— Nuoret tapasivat näkö- ja lii kuntavammaisia, jotka harjoittavat liiketoimintaa. Hankkeessa paransimme vammaisten kuntoutusta. Se auttaa vammaista löytämään voimavaroja. Kuntoutus parantaa vammaisen edellytyksiä itsenäi seen ja omatoimiseen elämään, Kritskaja lisää.

— Hankkeessa ymmärsimme, että tasavallassa on kehitettävä inklusiivinen matkailu. Kävimme piireissä ja monista hotelleista puuttuvat vammaisille tarkoitetut hotellihuoneet. Monissa pai kassa ei ole esteetöntä ympäristöä, Tšerepanov sanoo.

Hanke on päättynyt. Tšerepanovin mukaan työpajat jatkavat toimintaansa ja nuoret vammaiset saavat uusia taitoja.

— Joskus koulun päättänyt vammainen ei ole valmis arkielämään näkevien maailmassa. Harmoni an tavoitteena on opettaa häntä elämään normaalista elämää, Tšerepanov sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Tunnettu valmistaja on Karjalan muan lapši
Kevyällä Koštamukšešša pietäh šuuri urheilutapahtuma — ampumahiihtokilpailu Anna Bogalin urheilumal’l’ašta. Šen kynnykšellä taričen muissella meijän omamualaista, Uhtuošta šyntynyttä Kim Päätaluo.
Karjalan Sanomat
Oopperatähtiä ja karaokea Ruskeala Symphonylla
Huippusuosittu kesäfestivaali juhlitaan Ruskealan vuoripuistossa perjantaina ja lauantaina 17.—18. heinäkuuta 2026. 1. maaliskuuta alkanut lipunmyynti käy vilkkaana.
Oma Mua
“Omamualazet”: 20 vuottu yhtes
Omamualazet-kluubu Veškelykses täytti 20 vuottu. Kluubah kuulutah veškel’čät vahnembua polvie. Hyö kerävytäh Veškelys-etnokul’tuurukeskukseh kerran kuus.
Karjalan Sanomat
Vuokkiniemi paljastaa salaisuuksiaan
Kostamuksessa on valmistettu Vuokkiniemeen tutustuttava ääniopas. Se sisältää paikallisasukkaiden kertomia tarinoita. Kierros kestää 1,5 tuntia.
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль