Kül’bet’ vepsläižiden elos

Kül’bet’ vepsläižiden elos

Darja Švecova
20.11.2020
Vepsläižil kül’bet’ kaiken oli pühän sijan. Se kävutadas äjiš rahvahan veroiš. Sigä ei vaiše pestas, no puhtadas ičtaze i sadas tervhut. Sikš se zaimib vepsläižil tarbhaižen sijan elos.
Ku tahtoid olda tervhen, mäne kül’betihe! – muga sanuba rouhad ristitud.
Ku tahtoid olda tervhen, mäne kül’betihe! – muga sanuba rouhad ristitud.

Mö kaik tedam, kut om tärged pesta käzid paksumba i kaiken pidäda ičtamoi puhthudes. Sišpäi rippub meiden tervhuz’ da ozakaz elo. Amussai neciš azjas ristituile abutab kül’bet’. Vepsläižiden täht kül’bet’ kaiken oli pühän sijan, mitte kävutadas äjiš rahvahan veroiš. Nügüd’-ki nece tradicii kaičese vepsläižiš küliš. Külän eläjad kaikuččen sobatan kävuba kül’betihe, paksus vedäba sihe läžujid ristituid, miše tervehtoitta heid. Kuspäi-žo tuli nece armastuz kül’betihe vepsän rahvahal?

Amussai vepsläižil oli kaks’ gigijenan vai pezendtradicijad. Änižröunan vepsläižil oli kül’bet’. Tedomehed sanuba, miše kül’bet’ om nor’ materialižen elon predmet. Se tuli venänikoilpäi XIV-voz’sadal.

Suvivepsläižil oli ani toine pezendmaht. Hö pestihe ei kül’betiš, a päčiš. Ka, kül’betin sijas oli sur’ päč, kus pestihe da vastoitihe ristitud. Nece tradicii eli XX-voz’sadahasai. Sid’ ristitud zavodiba leta kül’betid.

Keskvepsläižile oliba tutabad molembad gigijenan tradicijad. Hö pestihe, kut päčiš, muga kül’betiš-ki. Sikš külän eläjiden täht kül’bet’ oli tärktan sijan, kus pestihe da eskai tervehtoittihe ristituid kibuišpäi.

Konz ristitun hibj da meled oma puhthad, ka hänen elo-ki om paremb.

Kül’betin tradicijad oma melentartuižed tedomehiden täht. Neniš veroiš voib nähta vepsän rahvahan elon sändod da rahvahan kacundad miruhu. Lauri Kettunen kirjuti ičeze tedotös, kut hän oli suvivepsläižidenno i ičeze silmil nägi necen suren päčin, kus voiži pestas. Čoman kirjutesen vepsän kül’betin polhe kirjuti Irina Vinokurova.

Filologijan tedomez’, vepsän kelen tundii Nina Zaiceva napri avaita vepsän kül’betin peitusid sanoiden abul. Kel’ mugažo kaičeb rahvahan istorijad, sikš vaihed voiba starinoita meile lujas äjan. Nina Zaicava kirjutab, miše kaikuččes vepsän kelen paginas om sana kül’bet’, kil’bet’ vai toine fonetine variant. Mugažo om sana küüdug vai kivdug. Sikš tuli küzund, kut nece vanh sana voiži olda prakeles, a iče kül’bet’ om nor’ materialižen elon predmet.

Nina Zaiceva rohktas sanub, miše ei voi sünduda sanad, ku ei ole mugošt tahod, kus voiži pestas. Mikš muga om tehtus? Sana kül’bet’ om ühtenzoittud sanad kül’bend i pert’. Küüdug vai kivdug om mugažo ühtenzoittud sanad kivi i tuk. Nece oli kogo kivid. Nügüd’, konz om avaitud sanoiden znamoičendad, pidaiži ühtenzoitta etimologižid, etnologižid i kel’tedod ühtheze, i meletada sen polhe, kut, konz i miččel mahtol om sündnu vepsläine kül’bet’ i küüdug, i miččed vanhad ned oma.

01.jpg


Erine kul’betin il’m andab ristitule tervhut da väged, vällendab hibjan da melen. Voib sanuda, miše völ kül’bet’ om mugoine čomuden pert’ naižiden täht. Neiččed tegeba kül’betiš erazvuiččid azjoid, miše kaita ičeze čomut.

Nügüd’ babad da mamad starinoičeba neičukaižile, midä voib tehta kül’betiš, miše jäda noren da čoman pit’kemba. Ozutesikš, hibusiden täht – šihlaine, nahkan täht – taukun da manzikaine. Mugažo om hüvä nahkan täht vastoidas kül’betiš veresel vastal.

Miše vastad kaiken oližiba kül’betiš, ristitud katkoiba niid mecas edelpäi. Tobjimalaz ühtele kanzale tel’veks pidab tehta läz 60 vastad, miše kaikuččen sobatan otta uden vastan.

Ku tahtoid olda tervhen, mäne kül’betihe! – muga sanuba rouhad ristitud. Neniš sanoiš om tervhuden da ozakahan elon recept. Ved’ konz ristitun hibj da meled oma puhthad, ka hänen elo-ki om paremb.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль