Kül’bet’ vepsläižiden elos

Kül’bet’ vepsläižiden elos

Darja Švecova
20.11.2020
Vepsläižil kül’bet’ kaiken oli pühän sijan. Se kävutadas äjiš rahvahan veroiš. Sigä ei vaiše pestas, no puhtadas ičtaze i sadas tervhut. Sikš se zaimib vepsläižil tarbhaižen sijan elos.
Ku tahtoid olda tervhen, mäne kül’betihe! – muga sanuba rouhad ristitud.
Ku tahtoid olda tervhen, mäne kül’betihe! – muga sanuba rouhad ristitud.

Mö kaik tedam, kut om tärged pesta käzid paksumba i kaiken pidäda ičtamoi puhthudes. Sišpäi rippub meiden tervhuz’ da ozakaz elo. Amussai neciš azjas ristituile abutab kül’bet’. Vepsläižiden täht kül’bet’ kaiken oli pühän sijan, mitte kävutadas äjiš rahvahan veroiš. Nügüd’-ki nece tradicii kaičese vepsläižiš küliš. Külän eläjad kaikuččen sobatan kävuba kül’betihe, paksus vedäba sihe läžujid ristituid, miše tervehtoitta heid. Kuspäi-žo tuli nece armastuz kül’betihe vepsän rahvahal?

Amussai vepsläižil oli kaks’ gigijenan vai pezendtradicijad. Änižröunan vepsläižil oli kül’bet’. Tedomehed sanuba, miše kül’bet’ om nor’ materialižen elon predmet. Se tuli venänikoilpäi XIV-voz’sadal.

Suvivepsläižil oli ani toine pezendmaht. Hö pestihe ei kül’betiš, a päčiš. Ka, kül’betin sijas oli sur’ päč, kus pestihe da vastoitihe ristitud. Nece tradicii eli XX-voz’sadahasai. Sid’ ristitud zavodiba leta kül’betid.

Keskvepsläižile oliba tutabad molembad gigijenan tradicijad. Hö pestihe, kut päčiš, muga kül’betiš-ki. Sikš külän eläjiden täht kül’bet’ oli tärktan sijan, kus pestihe da eskai tervehtoittihe ristituid kibuišpäi.

Konz ristitun hibj da meled oma puhthad, ka hänen elo-ki om paremb.

Kül’betin tradicijad oma melentartuižed tedomehiden täht. Neniš veroiš voib nähta vepsän rahvahan elon sändod da rahvahan kacundad miruhu. Lauri Kettunen kirjuti ičeze tedotös, kut hän oli suvivepsläižidenno i ičeze silmil nägi necen suren päčin, kus voiži pestas. Čoman kirjutesen vepsän kül’betin polhe kirjuti Irina Vinokurova.

Filologijan tedomez’, vepsän kelen tundii Nina Zaiceva napri avaita vepsän kül’betin peitusid sanoiden abul. Kel’ mugažo kaičeb rahvahan istorijad, sikš vaihed voiba starinoita meile lujas äjan. Nina Zaicava kirjutab, miše kaikuččes vepsän kelen paginas om sana kül’bet’, kil’bet’ vai toine fonetine variant. Mugažo om sana küüdug vai kivdug. Sikš tuli küzund, kut nece vanh sana voiži olda prakeles, a iče kül’bet’ om nor’ materialižen elon predmet.

Nina Zaiceva rohktas sanub, miše ei voi sünduda sanad, ku ei ole mugošt tahod, kus voiži pestas. Mikš muga om tehtus? Sana kül’bet’ om ühtenzoittud sanad kül’bend i pert’. Küüdug vai kivdug om mugažo ühtenzoittud sanad kivi i tuk. Nece oli kogo kivid. Nügüd’, konz om avaitud sanoiden znamoičendad, pidaiži ühtenzoitta etimologižid, etnologižid i kel’tedod ühtheze, i meletada sen polhe, kut, konz i miččel mahtol om sündnu vepsläine kül’bet’ i küüdug, i miččed vanhad ned oma.

01.jpg


Erine kul’betin il’m andab ristitule tervhut da väged, vällendab hibjan da melen. Voib sanuda, miše völ kül’bet’ om mugoine čomuden pert’ naižiden täht. Neiččed tegeba kül’betiš erazvuiččid azjoid, miše kaita ičeze čomut.

Nügüd’ babad da mamad starinoičeba neičukaižile, midä voib tehta kül’betiš, miše jäda noren da čoman pit’kemba. Ozutesikš, hibusiden täht – šihlaine, nahkan täht – taukun da manzikaine. Mugažo om hüvä nahkan täht vastoidas kül’betiš veresel vastal.

Miše vastad kaiken oližiba kül’betiš, ristitud katkoiba niid mecas edelpäi. Tobjimalaz ühtele kanzale tel’veks pidab tehta läz 60 vastad, miše kaikuččen sobatan otta uden vastan.

Ku tahtoid olda tervhen, mäne kül’betihe! – muga sanuba rouhad ristitud. Neniš sanoiš om tervhuden da ozakahan elon recept. Ved’ konz ristitun hibj da meled oma puhthad, ka hänen elo-ki om paremb.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль