"Jotkut harrastavat bachataa ja jotkut suomea”
Moskovalainen Nordic School -kielikoulun oppilaat olivat viime viikolla viiden päivän intensiivisellä kielikurssilla Petroskoissa. Aiemmin Karjalan pääkaupunki valittiin kieliharjoittelupaikaksi vuosina 2021 ja 2023.
— Ryhmässä oli kaikkiaan yhdeksän eri-ikäistä oppilasta, joiden kielitaso on erilainen. Heistä vain kolme oli kielimatkalla ensimmäisen kerran ja muut kaksi tai kolme kertaa, sanoo kielikoulun koulutusohjelmista vastaava, kielimatkan järjestäjä Jelena Rebizova.
Moskovalainen 20-vuotias Stepan Jevstignejev alkoi opiskella suomea kielikoulussa kymmenen kuukautta sitten.
— Muutaman vuoden kuluttua haluaisin päästä Suomeen opiskelemaan leipuriksi tai hitsaajaksi. Leipurin ammatti sopisi minulle hyvin, koska nykyään opiskelen yliopistossa ruoka-alan opintolinjalla, Jevstignejev kertoo.
— Voisin opetella esimerkiksi myös hitsaajan ammattia, koska sillä on Suomessa kysyntää, hän jatkaa.
Suomessa opiskelija ei ole käynyt koskaan aiemmin, mutta hänen ystävänsä ovat matkustaneet sinne ja kertoneet hyvää. Jevstignejev osaa hyvin englantia, harrastaa urheilua ja pitää ruoan tekemisestä.
Kielimatkan järjestäjä Rebizova pitää Karjalan suomen kielen opettajia taitavina ammattilaisina, jotka saavat oppilaansa puhumaan suomea.
— Joka vuosi ryhmällä on uusi suomen kielen opettaja. Mielestäni se on avain menestykseen kielen opiskelussa, koska jokainen opettaja käyttää oppitunneillaan omia opetusmenetelmiään, Rebizova toteaa.
Tällä kertaa suomea opetti Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen opettaja Svetlana Korobeinikova. Vuosi sitten hän järjesti vieraille kaupunkikierroksen suomen ja venäjän kielellä.
— Kaikki opiskelijat ovat kiinnostuneita kielen lukemisesta. Ehdimme keskustella työstä ja koulutuksesta, luonnosta ja ympäristönsuojelusta, ruokaperinteistä, taiteesta, Kalevalasta ja monista muista asioista. Myös kielioppisääntöjä kerrattiin, opettaja kertoo.
Yläluokkalainen Uljana Šubina Permin kaupungista sanoo, että kieliharjoittelut Petroskoissa auttavat häntä hyvin. Hän teki Petroskoihin jo toisen kielimatkan.
— Täällä käy aina selväksi, kuinka hyvin olen jo menestynyt suomen opiskelussa. Havaitsin tällä kertaa, että ymmärrän suomea paljon paremmin kuin vuosi sitten, koululainen paljastaa.
Permin kaupungissa suomea ei opeteta missään. Šubina ei ole asettanut aikarajaa suomen lukemiselle. Koulun jälkeen vaihtoehtona on hänestä koettaa päästä Petroskoin valtionyliopistoon opiskelemaan suomea ja ruotsia.
Myös englannin kielen koulunopettaja Jekaterina Vasina Moskovasta osallistui kieliharjoitteluun Karjalassa toisen kerran. Ennen pandemiaa hän matkusti muiden kielikoulun opiskelijoiden kanssa Helsinkiin parantamaan kielitaitoa.
— Vuosien kuluessa kielen lukemisen tavoitteet ovat muuttuneet. Alussa opiskelin kieltä suomalaista musiikkia kohtaan syntyneen kiinnostukseni takia. Myöhemmin tunsin, että haluan opettaa suomea itse, Vasina kertoo.
Kolme vuotta sitten hän perusti koulun ala-asteen oppilaille suomen kielen kerhon. Kielenopetus on antanut hänelle lisää motivaatiota suomen opiskeluun.
— Kielimatkoilla saan aina iloa ymmärryksestä, että yhdessä kanssani opiskelee muitakin suomen kielestä kiinnostuneita ihmisiä, englannin kielen opettaja korostaa.
Kielimatkan järjestäjä Rebizova sanoo, että maailman vaikean tilanteen takia kielikoulun oppilasmäärä on vähennyt. Venäläisten kiinnostus on kääntynyt kohti aasialaista kulttuuria, ennen kaikkea Kiinaan.
Suljetut rajat vähentäneet kiinnostusta kieleen
Moskovalaisen kielikoulun koulutusohjelmista vastaava Jelena Rebizova sanoo, että kielikoulun oppilaiden joukossa on ihmisiä, joita suomen kieli ja kulttuuri kiinnostavat edelleen.
— Tärkeää on se, että kouluun ilmoittautuu myös suomen kieltä osaamattomia. He haluavat opiskella suomea nollasta, Rebizova kertoo.
Hänen mukaansa nykyään noin 85 prosenttia koulun oppilaista lukee suomea online-kursseilla.
— Suuri osa opiskelijoista lukee suomea nimenomaan siitä syystä, että kieli on heidän harrastuksensa. Jotkut käyvät tanssimassa bachataa, ja jotkut harrastavat suomea. Se on sielun harrastus, Rebizova miettii.
Hän lisää, että kielikoulussa suomen kieli oli aiemmin kaikkein suosituin useiden vuosien aikana. Suljetut rajat ovat vähentäneet venäläisten kiinnostusta kieleen.
— Nykyään suomen, ruotsin ja norjan kieliä opiskelevien määrät ovat tasoittuneet. Ennen pandemiaa kielikoulu järjesti kielimatkoja eri puolille Suomea noin neljä kertaa vuodessa, Rebizova sanoo.
