“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy

“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy

Elina Potapova
31.01.2022
Veškelyksen Oma tulehmo -liitto pani rattahile Järven randu -projektan. Sen mugah pietäh karjalan kielen kursiloi da azetetah kyläh tiedolavvat.
Oma tulehmo -liitto ruadau karjalazien kielen da kul’tuuran hyväkse jo yhtettytostu vuottu. Kuva on otettu Oma tulehmo -liiton Vkontakte-sivulpäi
Oma tulehmo -liitto ruadau karjalazien kielen da kul’tuuran hyväkse jo yhtettytostu vuottu. Kuva on otettu Oma tulehmo -liiton Vkontakte-sivulpäi

Oma tulehmo -liiton Järven randu -projektu voitti Karjalan piämiehen grantan da sai 871 646 rubl’ua. Projektu on suunnattu karjalazien kul’tuuran kehittämizeh, säilyttämizeh da elavuttamizeh. 

Järven randu -projektan mugah Veškelyksen entokul’tuurizen keskuksen tyves jo ruvettih pidämäh karjalan kielen livvin murdehen algu- da jatkokursiloi. Kirjuttamah, lugemah da pagizemah omal kielel opastau Veškelyksen školan karjalan kielen opastai Oksana Serebr’annikova.

Kursit pietäh kerran nedälis sulakuun 30. päivässäh 2022. Nygöi karjalan kielen kursilois opastuu 15 hengie. Niilöin joukos on niilöigi, ket vaste vai ruvettih opastumah livvin murdeheh, sanommo, Natalja Tsajuk, kudai vuozi tagaperin tuli elämäh Veškelykseh Moskovaspäi.

Kävyn kursiloih jo tostu vuottu. Olen rodužin Veškelyksespäi, kui minun vahnembatgi. Enne perehes kaikin paistih karjalakse, ičegi pagizin karjalakse enne lapsien päivykodih lähtendiä. Lähtin kursiloih, ku opastuo oigieh kirjuttamah karjalakse dai lugemah karjalankielizii julgavoloi. Sanommo, minun muamo helpoh lugou Oma Mua -lehtie, minul on vie vaigiettavu. Kois opin paista karjalakse ukonke.
Galina Juppijeva, Oma tulehmo -liittoh yhtynyh, Veškelyksen Veteruanoin nevvoston paginanvedäi

Joga vuottu karjalan kielen opastujat yhtytäh Veškelykses piettyh Kummua-sanot -teatrufestivualih da ozutetah iččeh luajittu spektakli karjalan kielel. Festivuali omistetah Muamankielen päiväle, kudai on tuhukuun 21. päivänny. Mulloi festivualih niškoi veškel’čat kiännettih karjalakse da ozutettih Avtoubussu-pjessu.

Karjalan kielen kursiloi Veškelys -etnokul’tuurizes keskukses pietäh vuvves 2015. Silloi karjalan kielen kursit järjestettih Lapsien päivykoin kazvattajile. Ga kursiloih pyrrittihes toizetgi rahvas. Sit aijas Veškelyksen etnokul’tuurizes keskukses kursit pietäh joga vuottu.

– Kursiloin loppupivos annammo opastujile tovestukset. Rahvas ainos puašitetah pidiä kursiloi tuliel vuongi, saneli Oma tulehmo -liiton piälikkö Irina Pogrebovskaja.

Opastun karjalua kursiloil jo nellätty vuottu. Olen rodivunnuh Veškelykseh, siepäi ollah rodužin minun ezi-ižät. Minä hyvin ellendän karjalua, ga minul ei tävvy sanastuo. Omas perehes niken ei pagize karjalakse, ga vahnembat maltetah omua kieldy. Minä opastan karjalua päivykoin lapsile.
Marina Borovkova, Veškelyksen lapsienpäivykoin kazvattai

Järven randu -projektan hantuzis valmistetah da azetetahgi 103 nimilaudua karjalan da ven’an kielel, tiedolaudu, kuduas rodieu kylän kartu da histouriedu da vie yheksä tiedolaudua, kudualoih kirjutetah vahnoin huutoroin nimet.

– Veškelykseh kuuluu yheksä huutorua, kudualois on kaksitostu pihua. Sanommo, Vuaččil-huutorah kuuluu Goristaja-piha, Padagjan huutorah – Škol’naja- da Lesnaja-pihat, ližiäy Irina Bogrebovskaja.

Rubein käymäh kursiloile mennyt vuon. Nygöi maltan lugie karjalakse da kiännän tekstoi sanakniigan avul. On mieldy myö opastuo karjalah, en tahtos, ku karjalazien ilmanigäine kul’tuuru hävies. Minul on segajuurii, muamo on Oniegantagazen čupun karjalaine, tuatan puoles minun buabo on rodužin Roikonkoskelpäi, died’oin pereh sanottih kulakoikse da työnnettih Zaporožjespäi Karjalah. Iče olen rodivunnuh Suojärveh. Tahton paista karjalakse oman perehenke da mučoin vahnembienke, kuduat ollah karjalazet.
V’ačeslav Sauta, Ignoilan voimolun ruadai

Tiedolavvas roitah Veškelyksen merkipaikat, sanommo, velleskalmu, časounu, Sorokinan taloi da kumardusristu. Kartal suau nähtä, mittuzet kylät kuulutah Veškelyksen kyläkundah.Tiedolaudu karjalan da ven’an kielel azetetah etnokul’tuurizen keskuksen pihah lavan rinnale. Pihalavvat da tiedolaudu kačotah azettua oraskuus-kezäkuus. Karjalakse nimet kiändäy Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan tyves ruadai sanastokomissii.

Järven randu -projektu todevutetah pakkaskuun 1. päiväs algajen kezäkuun 30. päivässäh 2022.

Opastun karjalua enzimästy vuottu. Lähtin opastumah kieldy sendäh, ku elän Karjalas, olen rodivunnuh Veškelykseh. Minun tuatto on umbikarjalaine Padaniekan kyläspäi, enne školua häi maltoi vaiku karjalakse. Minulgi himoittas maltua paista omal muamankielel.
Viktorija Padačeva, Veškelyksen poštu-ozaston piälikkö


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль