“Järven randu”: Veškelykses kehitetäh karjalazien kul’tuurua da kieldy

Oma tulehmo -liitto ruadau karjalazien kielen da kul’tuuran hyväkse jo yhtettytostu vuottu. Kuva on otettu Oma tulehmo -liiton Vkontakte-sivulpäi

Oma tulehmo -liiton Järven randu -projektu voitti Karjalan piämiehen grantan da sai 871 646 rubl’ua. Projektu on suunnattu karjalazien kul’tuuran kehittämizeh, säilyttämizeh da elavuttamizeh. 

Järven randu -projektan mugah Veškelyksen entokul’tuurizen keskuksen tyves jo ruvettih pidämäh karjalan kielen livvin murdehen algu- da jatkokursiloi. Kirjuttamah, lugemah da pagizemah omal kielel opastau Veškelyksen školan karjalan kielen opastai Oksana Serebr’annikova.

Kursit pietäh kerran nedälis sulakuun 30. päivässäh 2022. Nygöi karjalan kielen kursilois opastuu 15 hengie. Niilöin joukos on niilöigi, ket vaste vai ruvettih opastumah livvin murdeheh, sanommo, Natalja Tsajuk, kudai vuozi tagaperin tuli elämäh Veškelykseh Moskovaspäi.

Kävyn kursiloih jo tostu vuottu. Olen rodužin Veškelyksespäi, kui minun vahnembatgi. Enne perehes kaikin paistih karjalakse, ičegi pagizin karjalakse enne lapsien päivykodih lähtendiä. Lähtin kursiloih, ku opastuo oigieh kirjuttamah karjalakse dai lugemah karjalankielizii julgavoloi. Sanommo, minun muamo helpoh lugou Oma Mua -lehtie, minul on vie vaigiettavu. Kois opin paista karjalakse ukonke.

Galina Juppijeva, Oma tulehmo -liittoh yhtynyh, Veškelyksen Veteruanoin nevvoston paginanvedäi

Joga vuottu karjalan kielen opastujat yhtytäh Veškelykses piettyh Kummua-sanot -teatrufestivualih da ozutetah iččeh luajittu spektakli karjalan kielel. Festivuali omistetah Muamankielen päiväle, kudai on tuhukuun 21. päivänny. Mulloi festivualih niškoi veškel’čat kiännettih karjalakse da ozutettih Avtoubussu-pjessu.

Karjalan kielen kursiloi Veškelys -etnokul’tuurizes keskukses pietäh vuvves 2015. Silloi karjalan kielen kursit järjestettih Lapsien päivykoin kazvattajile. Ga kursiloih pyrrittihes toizetgi rahvas. Sit aijas Veškelyksen etnokul’tuurizes keskukses kursit pietäh joga vuottu.

– Kursiloin loppupivos annammo opastujile tovestukset. Rahvas ainos puašitetah pidiä kursiloi tuliel vuongi, saneli Oma tulehmo -liiton piälikkö Irina Pogrebovskaja.

Opastun karjalua kursiloil jo nellätty vuottu. Olen rodivunnuh Veškelykseh, siepäi ollah rodužin minun ezi-ižät. Minä hyvin ellendän karjalua, ga minul ei tävvy sanastuo. Omas perehes niken ei pagize karjalakse, ga vahnembat maltetah omua kieldy. Minä opastan karjalua päivykoin lapsile.

Marina Borovkova, Veškelyksen lapsienpäivykoin kazvattai

Järven randu -projektan hantuzis valmistetah da azetetahgi 103 nimilaudua karjalan da ven’an kielel, tiedolaudu, kuduas rodieu kylän kartu da histouriedu da vie yheksä tiedolaudua, kudualoih kirjutetah vahnoin huutoroin nimet.

– Veškelykseh kuuluu yheksä huutorua, kudualois on kaksitostu pihua. Sanommo, Vuaččil-huutorah kuuluu Goristaja-piha, Padagjan huutorah – Škol’naja- da Lesnaja-pihat, ližiäy Irina Bogrebovskaja.

Rubein käymäh kursiloile mennyt vuon. Nygöi maltan lugie karjalakse da kiännän tekstoi sanakniigan avul. On mieldy myö opastuo karjalah, en tahtos, ku karjalazien ilmanigäine kul’tuuru hävies. Minul on segajuurii, muamo on Oniegantagazen čupun karjalaine, tuatan puoles minun buabo on rodužin Roikonkoskelpäi, died’oin pereh sanottih kulakoikse da työnnettih Zaporožjespäi Karjalah. Iče olen rodivunnuh Suojärveh. Tahton paista karjalakse oman perehenke da mučoin vahnembienke, kuduat ollah karjalazet.

V’ačeslav Sauta, Ignoilan voimolun ruadai

Tiedolavvas roitah Veškelyksen merkipaikat, sanommo, velleskalmu, časounu, Sorokinan taloi da kumardusristu. Kartal suau nähtä, mittuzet kylät kuulutah Veškelyksen kyläkundah.Tiedolaudu karjalan da ven’an kielel azetetah etnokul’tuurizen keskuksen pihah lavan rinnale. Pihalavvat da tiedolaudu kačotah azettua oraskuus-kezäkuus. Karjalakse nimet kiändäy Karjalan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan tyves ruadai sanastokomissii.

Järven randu -projektu todevutetah pakkaskuun 1. päiväs algajen kezäkuun 30. päivässäh 2022.

Opastun karjalua enzimästy vuottu. Lähtin opastumah kieldy sendäh, ku elän Karjalas, olen rodivunnuh Veškelykseh. Minun tuatto on umbikarjalaine Padaniekan kyläspäi, enne školua häi maltoi vaiku karjalakse. Minulgi himoittas maltua paista omal muamankielel.

Viktorija Padačeva, Veškelyksen poštu-ozaston piälikkö