Äipäivän praznuičendan tradicijoiš
Äipäiväks keittas munid da mujutadas ned. Mikš munid? Siks ku muna znamoičeb Jumalan grobad. Irdpolespäi muna nägub kolnudeks, no südäimes se kaičeb ut elod, mitte lähteb sišpäi. Tradicionaline muju om rusked. Mikš? Sikš ku Iisus ičeze verel päzuti ristituid grähkišpäi.
Om čoma legend rusttas munas. Maria Magdalina tuli Riman imperatorannoks Tiberijannoks vestinke Iisusan eläbzumižes. Zakonan mödhe ku imperatorannoks tuleskeli gol’ mez’, ka tariž oli kantta hot’ munaižen. Marial-ki kerdal oli muna. Starinoites Iisusas Maria andoi munan Tiberijale. Tiberii nagraškanzi da sanui, miše kut muna iče ei voi rusketa, muga kolnu mez’-ki ei voi eläbzuda. Neciš minutas muna ruskeni. Nägištades necidä čudod, Tiberii uskoi Mariale.
Nenil aigoilpäi Äipäivän ristitud lahjoičeba toine toižele mujutadud munid sanoidenke: ”Iisus om eläbzunu!”, ottes munan toine ristit andab vastusen: ”Todeks om eläbzunu!”
Üht aigtegod praznuitas erazvuiččiš maiš erazvuiččikš.
Armenias kodiš azotadud pud vai pertiden rindal kazvajad pud čomitadas praznikaks mujutadud munil, lentaižil da tätüižil ol’gespäi. Ortodoksine uskond om Japonias-ki. Sigä Äipäiväd praznuitas tünäs, ei ole gul’aidandad irdal. Jumalanpertiš loitas mirus Mal da grähkoiden päzutandas, sid’ rahvahale anttas paštmižid da mujutadud munid i praznuičend jatktase kodiš stolan taga perehenke. Tünäs Äipäiväd praznuitas Kitajas-ki. Praznik mäneb Jumalanpertiš. Loičendan jäl’ghe ristitud joba čajud ühtes da kacuba ezitusid, miččed starinoičeba Iisusan polhe.
Äipäivad Amerikas praznuitas levedas. Se om toine Raštvoiden jäl’ghe znamoičendan mödhe praznik amerikaližiden täht. Necikš aigaks rahvaz lähteb pästusile, lebule. Sigä Äipäivän simvol om kodijänoi. Nece kodijänoi jätab kodihe da pertiden rindale penshiden alle munid. Lapsed eciba nenid munid, tegeba voibištelendoid. Irdoil mäneba paradad, lapsile lahjoitas magedusid, lidnoid praznikaks čomitadas änikoil da lentaižil. Muga-žo praznuitas Äipäiväd Kanadas-ki. Anglias przanikan päatributan oma lilijad, niil čomitadas kaik. Mugažo čomitusen oma tohused da lentaižed. Kaiktäna azotadas instal’l’acijad Bibliaspäi Iisusan eläbzumižes. Äipäivän Anglias paksus om äi svad’boid. Germanias Äipäivän atributan oma narcissad. Niil mugažo čomitadas pertid da ičtaze. Ehtal germanialaižed tegeba Äipäivän pažagid. Ispanias Äipäivän nedalil ristitud ei rakoi. Irdoil mäneba praznikaližed astundad da karnavalad, taivhas lendaba vauktad kühkjaižed, miččid pästtas Iisusan puhthan hengen znamaks. Latvias da Litvas om mugoine tradicii – lidnoiden eläjad avoirdoil tegeba surid piramidoid munišpäi. A Äipäivän atribut heil om ol’gesine lind.
Sömine-ki Äipäivän om erazvuitte erazvuiččil rahvahil. Ukrainal necil päiväl stolan päsömižed oma paskad (Äipäivän leib, kuti pasha venälaižil), mezi, razv, kolbas, a Amerikas – kuličad, vetčin kartohkanke, vodnaižen liha, jur’kavmusid da ploduid. Anglais-ki södas Äipäivän vodnaižen lihad, pašttas keksoid da tehtas britanialaižid pudingoid. Ispanias ani magedan keksan südäimehe pandas munan da pašttas sidä. A Grecias pashanke rahtoišpäi stolal kaiken oma saharpaštikod koricanke da apel’sinanke.
Venämal ortodoksižed uskojad Äipäivän paiči mujutadud munid paneba stolale kuličid da pashoid.
Pasha om söm rahtoišpäi, voišpäi da kerthudespäi. Sen südäimehe pandas izümad da cukatoid. Pasha om Jumalan Groban simvol.
Kulič om Äipäivän päsömine. Se znamoičeb leibäd, mittušt Iisus jagoi ičeze openikoidenke eläbzumižen jäl’ghe. Kuličan tahthaze mugažo pandas izümad da cukatoid.
