Inkeri ja Oma Pajo yhdessä äänessä

Inkeri ja Oma Pajo yhdessä äänessä

Jelena Maloduševa
25.02.2025
Inkeri-kuoro ja Oma Pajo-kuoro esiintyivät ensimmäisessä yhteiskonsertissa. Kansainvälistä äidinkielen päivää juhlistanut konsertti alkoi Isä meidän -laulusta ja huipentui Terveh, Karjal -lauluun.
Kuorolaulu on ihanaa kuultavaa ja vielä ihanampaa siitä tulee, kun kaksi kuoroa laulavat yhdessä. Kuva: Oma Pajo -kuoro/Kristina Marištšenko
Kuorolaulu on ihanaa kuultavaa ja vielä ihanampaa siitä tulee, kun kaksi kuoroa laulavat yhdessä. Kuva: Oma Pajo -kuoro/Kristina Marištšenko

Petroskoissa sijaitseva Äänisenrannan piirin kulttuurikeskus täyttyi maanantaina juhlatunnelmasta. Inkeri-kuoron ja Oma Pajo -kuoron ensimmäinen yhteiskonsertti keräsi salin täyteen hengellisen musiikin ja kansanlaulujen ystäviä.

— Karjalaiset ja inkeriläiset ovat sukukansoja. Meidän kuoromme ovat hyviä ystäviä. Idea yhteiskonserttista syntyi jo muutama vuosi sitten, koska yhteinen konserttikokemus voi vahvistaa ystävyyssuhteita, kertoo Inkeri-kuoron laulaja ja kuoromatkojen järjestäjä Maria Djakonova.

— Meidän kuorojemme musiikki ja laulut eroavat toisistaan. Jokaisella kuorolla on jotain omaa. Oli kiinnostavaa kuunnella uutta musiikkia, Oma Pajo -kuoron laulaja Margarita Kemppainen pohtii.

— Todellinen ystävyys syntyy yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta, hän jatkaa.

Konsertti yhdisti laulajat ja yleisön yhteisöllisen elämyksen äärelle ja antoi unohtumattoman kokemuksen, joka jää mieleen pitkäksi aikaa.
Margarita Kemppainen, Oma Pajo -kuoron laulaja

Oma Pajo -kuoron johtajan Tatjana Zaitsevan mukaan konsertissa kuultiin musiikkia karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi: livvin- ja vienankarjalaisia lauluja, suomalaisia ja inkeriläisiä kansanlauluja sekä venäjästä käännettyjä lauluja. Konsertti alkoi Isä meidän -laulun yhteisesittämisestä ja huipentui Terveh, Karjal -laulun yhteisesittämiseen.

— Konsertin valmistelut kestivät noin kuukauden. Kumpikin kuoro harrastaa Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksessa. Maanantaisin kuorolaiset lauloivat yhdessä, koska sinä päivänä kummallakin kuorolla on harjoitus, Zaitseva muistelee.

— Konsertti yhdisti laulajat ja yleisön yhteisöllisen elämyksen äärelle ja antoi unohtumattoman kokemuksen, joka jää mieleen pitkäksi aikaa, Margarita Kemppainen sanoo.

Karjalankielinen Oma Pajo -kansankuoro täyttää tänä vuonna 35 vuotta.

— Kuoro aloitti toimintansa Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksessa vuonna 1990. Nyt sen kokoonpanossa on 20 ihmistä. Kuoro esiintyy konserteissa muiden kuorojen kanssa ja konsertoi ympäri Karjalaa ja Venäjää, Margarita Kemppainen kertoo.

— Etsimme internetistä informaatiota erilaisista festivaaleista ja ilmoitamme halustamme osallistua. Näin viime vuonna pääsimme festivaalille Udmurtiaan ja Pihkovaan, hän selittää.

Seuraavan kerran Inkeri-kuoro esiintyy konsertissa Karjalan kielen kodissa Prääsän piirin Vieljärven kylässä. Petroskoissa kuoroa voi kuunnella Petroskoin evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Maria Djakonova, Inkeri-kuoron laulaja ja kuoromatkojen järjestäjä

Tänä vuonna Inkeri-kuoronkin perustamisesta tulee kuluneeksi 35 vuotta. Kuoro esittää kansanperinnettä, hengellistä musiikkia, kansanlauluja ja eri maiden säveltäjien sävellyksiä.

— Kuoron ohjelmistossa on lauluja seitsemällä kielellä, nimittäin suomeksi, karjalaksi, viroksi, venäjäksi, englanniksi, norjaksi ja latinaksi. Monet lauluista on sovittanut kuorolle Igor Arhipov. Hän on ollut kuoron ohjaaja alusta lähtien. Kuorossa on 28 jäsentä, Maria Djakonova kertoo.

— Seuraavan kerran Inkeri-kuoro esiintyy konsertissa Karjalan kielen kodissa Prääsän piirin Vieljärven kylässä. Petroskoissa kuoroa voi kuunnella Petroskoin evankelis-luterilaisessa kirkossa. Joka vuosi kuoro osallistuu kansanmusiikkiyhtye Toiveen joulukonserttiin. Usein konsertoimme Sortavalassa ja Sortavalan piirissä, hän sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Karjalan Sanomat
Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Oma Mua
Moine oza oli lepitty: ozatoi mučoi, jällespäi – leski
Voiton 80-vuozipäiväkse Karjalan Rahvahan Liitto pidäy aktsiedu “Karjalazet voinan vuozinnu”.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara voi parantaa liikennettä
Karjalan päämiehen mukaan nuorin kansallispuisto voi vauhdittaa sekä piirin matkailun että myös liikenneinfrastruktuurin kehitystä.
Oma Mua
Karjalan kieli sai uvven eloksen
Sulakuun 20. päivänny Karjalas pietäh Karjalan da vepsän kirjukielien päiviä. Karjalan kirjukieli hyväksyttih latinalazen kirjaimikon pohjal vuvvennu 1989. Suurdu ruaduo kielen kehittämizekse ruvettih pidämäh Karjalan eri čuppulois.
Karjalan Sanomat
Kostamus Karjalan talouden ajurina
Viime vuonna suuret ja keskisuuret yritykset investoivat Kostamuksen talouteen 11,4 miljardia ruplaa. 90 prosenttia niistä sijoitti kaupungin ja Karjalan kaivosalan johtavin yritys Karelski okatyš.
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Oma Mua
Priäžän lohkon voinuhistouriedu pienes pertizes
Priäžän kylän Elämä-keskukses on pieni muzeiperti, sie ruokos pietäh harvinazii voinanaigazii dokumentoi da veššilöi.
Karjalan Sanomat
Osuuskunnat edistävät marjatuotannon kehitystä
Maatalousosuuskuntien perustaminen mahdollistaa valtion tuen lisäämisen marjanviljelijöille.
Войти
Регистрация
Пароль