Ikuinen ikävä: neljäs painos kertoo itkuista venäjäksi

Ikuinen ikävä: neljäs painos kertoo itkuista venäjäksi

Jelena Maloduševa
10.02.2023
Unelma Konkan kirja tutkii häihin ja hautajaisiin sisältyviä karjalaisia seremonioita ja itkuja.
Unelma Konkan Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut -kirja on ensimmäinen tutkimustyö karjalaisista itkuvirsistä. 12+ Kuva: Jelena Maloduševa
Unelma Konkan Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut -kirja on ensimmäinen tutkimustyö karjalaisista itkuvirsistä. 12+ Kuva: Jelena Maloduševa

Karjalaisista riitti-itkuista kertova kirja ilmestyi vuoden vaihteessa Moskovassa. Kirjauutuus on petroskoilaisen tutkijan Unelma Konkan Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut -kirjan neljäs painos. Ensimmäisen kerran kirja julkaistiin suomenkielisenä Helsingissä vuonna 1985. Sitten vuonna 1992 julkaistiin venäjänkielinen versio. 2010-luvulla päivänvalon näki kaksiosainen versio japanin kielellä.

— Kirja on ensimmäinen karjalaisista itkuista kertova monografia eli tieteellinen tutkimus. Siinä on paljon kaikenlaisia erikoisuuksia. Itkuissa käytettiin salakieltä, jota vain kuolleet eli vainajat ymmärsivät. Itkijä ja kuulijat kokivat tulvan tunteita, kirjan alkusanojen kirjoittaja, petroskoilainen kansatieteilijä Aleksi Konkka kertoo.

— Unelma Konkan tutkimus on ainoa tänäkin päivänä. Kuten on monesti korostettu suomalaiseltakin taholta, Ikuinen ikävä -kirja on alansa klassikko, hän toteaa.

Kirja on ensimmäinen karjalaisista itkuista kertova monografia eli tieteellinen tutkimus.
Aleksi Konkka, kansatieteilijä, Petroskoi

Unelma Konkka kertoo kirjassaan, että itkut liittyvät elimellisesti siirtymäriitteihin, jotka ovat perinnäisiä, yhteisön organisoimia menoja. Niissä yksilö siirretään sosiaalisesta statuksesta toiseen. Karjalaisista siirtymäriiteistä erityisesti häät ja hautajaiset sisälsivät monia itkujen esitystilanteita. Karjalaiset itkut kuvaavat dramaattisesti morsiamen eroa entisestä elämästä. Samoin vainaja siirretään elävien yhteisöstä edesmenneiden suvun jäsenten maailmaan lukuisin seremonioin ja itkuin.

— Ensimmäisen vuonna 1985 ilmestyneen suomenkielisen painoksen jälkeen sekä Suomessa että Karjalan tasavallassa julkaistiin erilaisia artikkeleita ja tekstijulkaisuja, esimerkiksi isommista teoksista voidaan mainita Unelma Konkan oppilaan Sandra Stepanovan itkujen kielelle omistettu karjalaisten itkujen sanakirja, Aleksi Konkka sanoo.

— Juttu on siinä, ettei Unelma Konkan kirja ole ainoastaan itkuvirsien ja niiden tekstien tutkimus, siis folkloristinen analyysi, vaan myös etnografinen siinä mie lessä, että kirjassa tarkasti seurataan myös riittiä, siis niitä tilanteita, joissa itkut esiintyivät hää- ja hautausmenoissa. Siksi kirja esittää lukijalle epätavallisen, uuden tutkimuskannan suhteessa perinteiseen aineistoon, hän jatkaa.

Aleksi Konkan mukaan kirja on kiinnostavaa lukemista folkloristeille, kansatieteilijöille ja yleensä kaikkien humanitaarisen suunnan tutkijoille, mutta myös laajemmallekin yleisölle, joka on kiinnostunut karjalaisesta ja suomalais-ugrilaisista kulttuureista kokonaisuudessaan. Kirja on kirjoitettu selvällä kielellä, eikä vaadi lukijalta liikoja ponnisteluja kuten joskus tapahtuu tieteellistä tekstiä lukiessa.

Kuten on monesti korostettu suomalaiseltakin taholta, Ikuinen ikävä -kirja on alansa klassikko.
Aleksi Konkka, kansatieteilijä, Petroskoi

Vuonna 1985 painetun kirjan alkusanoissa tutkija Unelma Konkka kirjoitti, että ikivirsien outo kieli ja metaforien salaperäisyys alkoivat kiehtoa hänen mielikuvitustaan siitä lähtien, kun hän sattumalta tuli tehneeksi ensimmäiset itkuvirsimuistiinpanot.

Alussa Unelma Konkka halusi selvittää itkujen metaforia esteettis-poeettisen tyylianalyysin avulla, mutta hän ymmärsi, että syventymättä itkujen funktioihin on mahdotonta käsittää itkujen salakielen alkuperää ja välttämättömyyttä.

Konkka syventyi kuolin- ja häätapojen tutkimukseen, sillä juuri näihin riitteihin liittyvät karjalaiset itkuvirret. Hän teki tutkimuksensa yhteistyössä tutkija Sandra Stepanovan kanssa. Stepanova laati karjalaisten itkuvirsien kokoelman. Hän äänitti nauhalle ja litteroi tekstejä, joita Konkka käytti tutkimuksessaan.

Ikuinen ikävä: karjalaiset riitti-itkut -kirja avaa Sariola-sarjan, joka kertoo perinteisen karjalaisen kulttuurin tutkimuksista ja tutkijoista.

Kirjan päivitettyyn painokseen sisältyy enemmän valokuvia verrattuna edellisiin painoksiin. Ensimmäisessä julkaisussa melkein kaikki valokuvat olivat suomalaisen valokuvaajan Pekka Laaksosen tekemiä. Uudessa kirjassa Laaksosen kuvien lisäksi on monta petroskoilaisen Galina Rapatskajan valokuvaa.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль