Igä elä, igä opastu!

Igä elä, igä opastu!

Jelena Ruppijeva
15.02.2023
Opastajan vuvvennu Oma Mua -lehti pani rattahile uvven rubriekan Igä elä, igä opastu! -nimel. Täl kerdua meijän paginkanzannu on karjalan da suomen kielen opastai Nina Barmina Vieljärvespäi.
Nina Barmina on Kymmene askeldu karjalan kieleh -opastuskniigan luadijannu. 6+. Kuva on otettu Oma Mua -lehten arhiivaspäi
Nina Barmina on Kymmene askeldu karjalan kieleh -opastuskniigan luadijannu. 6+. Kuva on otettu Oma Mua -lehten arhiivaspäi

Opastajan vuvvennu himoittas luadie uuzi rubriekku. Sen nimekse pädis kuulužu sananpolvi “Igä elä, igä opastu!” Tämän rubriekan hantuzis pidäzimmö kyzelyy da pagizuttazimmo rahvastu heijän opastajis da opastusvuozis. Meil jogahizel on kedä kiittiä da passiboija suadulois tiedolois da nerolois, on midä mustoittuagi omas opastundas. Lyhyöt kyzymykset da vastavukset roittas abuh sit ruavos. Pidäy sanuo, ku kyzymykset ainos roijah samat. Täl kerdua meijän paginkanzannu on Karjalan Kielen Koin emändy, karjalan da suomen kielen opastai Nina Barmina Vieljärvespäi.

Kudamas školas sinä opastuit? Kusbo jatkoit opastundan školan jälles?

— Minä opastuin Vieljärven školas, lopin sen vuvvennu 1978. Školan jälles opastuin Petroskoin valdivonyliopistos, histouriellis-filolougizel tiedokunnal, suomen kielen da kirjalližuon ozastol. Yliopiston loppiettuu sain suomen da ven’an kielen da literatuuroin opastajan ammatin da sežo kiändäjän tovestuksen.

Kudai opastusainehis miellytti sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?

— Školas minä suvaičin opastuo kielii, anglien kielen urokku oli paras. Suvaičin kiändiä tekstoi, opastuo uuzii sanoi, luadie vuoropaginoi. Tämä urokku monil oli jygei, sendäh opastai pani meidy (parembii) avvuttajikse. Silloi meil školas ei olluh ni suomen, ni karjalan kieldy, sendäh lähtin kielii opastumah yliopistoh.

Kudai opastusainehis ei miellytännyh sinuu? Mindäh?

— Ei ylen äijäl miellytännyh fiiziekku, ku puolii dielolois en ellendännyh, voimistelu-urokkugi, ku en maltanuh hyppie keppilöis da voimisteluhevos da -uuhes piäliči.

Ei ylen äijäl miellytännyh fiiziekku, ku puolii dielolois en ellendännyh, voimistelu-urokkugi, ku en maltanuh hyppie keppilöis da voimisteluhevos da -uuhes piäliči.
Nina Barmina, Vieljärvi

Mustatgo sinä oman enzimäzen opastajan?

— Enzimäzenny opastajannu oli Aleksandra Jakovlevna Larionova, strougoi, ga hyväsydämelline ristikanzu. Meidy kluasas oli 45 hengie, kolmas vuitti karjalazii, emmo maltanuh ni yhty ven’an kieleh. Opastai oli karjalaine, häi urokal enzimäi ven’alazile sanou ven’akse, sit meile samua sanelou karjalakse, äski piäzimmö tolkuh. Jälles urokkoi ainos meijänke, karjalazienke jäi opastamah kirjaimih, lugemah da kirjuttamah. A opastuimmo toiči toizeh vuoroh, puoliseiččemessäh ildua, sit vie istuimmo urokkoin jälles. Ainos hyväl mielel mustelen omua enzimästy opastajua.

Kudaman opastajan urokat miellytettih sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?

— Školas miellytettih monien opastajien urokat: ven’an kielen (opastai Taisija Jegorovna Kovalenko), hiimien urokat (Susanna Nikiforovna Jevdokimova), matemaatiekan (Nadežda Sergejevna Hončeva).

Mih olet opastunnuh sit ristikanzas?

— Nämmis opastajis opastuin sih, kui pidäy kunnolleh ruadua, ku opastui hyväl mielel tulis sinun urokale. Hyö oldih vuadijat, ga oigienmugazet. Maltettih paista joga opastujanke, toiči šuutittihgi.

Mittumat hänen sanat libo nevvot painuttih sinule piäh?

— “Joga ruado rua kunnolleh, gu tostu kerdua ei pidäs kiändyö sih puoleh.” “Ahkeral opastujal äijiä helpombi on elaijas” (T.J. Kovalenko).

Huaveilitgo sinä konzutah opastajan ammatis? Midä tahtoit opastua?

— Minä iče olen olluh kogo ijän opastajannu, opastin suomen da karjalan kielii Nuožarven da Priäžän školis. Lapsennu olles en ylen äijäl huaveilluh opastajan ammatis, lapsienke suvaičin elostua, duumaičin rodien päivykoin opastajannu, ga sit ku suvaičin kielii opastuo, diädö kehoitti yliopistoh suomen kielen ozastole. Opastujes duumaičin, hyvä olisgi kiändäjänny olla, joga keziä ruavoin turistoinke: Moskovan olimpiuadal, Sočis, Leningruadas, Tallinas, Murmanskas.

Hyvä opastai on se, kudamas sinä opastut, a ei se, kudai sinuu opastau. Opastajan ylbevys on omis opastujis.
Nina Barmina, Vieljärvi

Oletgo iče ruadanuh opastajannu?

— 35 vuottu školis. Nygöi vie seiččie vuottu karjalan kielen opastajannu Karjalan Kielen Kois Vieljärvel.

Kuibo duumaičet, ongo se jygei ruado? Sellitä oma vastavus.

— Ruado ei ole jygei, gu sidä ylen suvainnet, gu se ollou mieldy myö, sitgi on hyvä ruadua. Nygyaijal on tärgei löydiä keskenäine ellendys opastujienke, maltua kiinnostuttua omah aineheh.

Ku sinul olis mahto muuttua oma ammatti da roita opastajakse, midä rubiezit opastamah? Mindäh juuri sen ruavon valliččizit?

— A en muudu nimidä malta ruadua.

Mittuine kniigu libo fil’mu opastajien ruavos miellyttäy sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?

— Čučelo- da Bol’šaja peremena -fil’mat, ku niilöis ozutetah tovellistu opastajan ruaduo.

Mittuine sananpolvi libo sananpiä opastundas on sinun mieles paras?

— Igä elä, igä opastu. Midä nuorete opastut, sidä vahnassah maltat.

Jatka virkeh. Hyvä opastai on se ...

— Hyvä opastai on se, kudamas sinä opastut, a ei se, kudai sinuu opastau. Opastajan ylbevys on omis opastujis.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль