Iäniopaš upottau Kalevala-runoelmah ta kyläelämäh

Margarita Pehkonen
25.09.2026
Koštamuksen musejo on luatimašša iäniopašta, kumpani tuttavuššuttau karjalaiseh kulttuurih ta perintehih. Opaš luajitah Pohjolan hyvyš -rahašton rahotukšella.
Iäninäytelmäštä tulou Koštamukšen kaupunkinmusejon Louhi-akan koti -näyttelyn oša. 0+ Kuva: Koštamukšen kaupunkinmusejon VKontakte-šivu
Iäninäytelmäštä tulou Koštamukšen kaupunkinmusejon Louhi-akan koti -näyttelyn oša. 0+ Kuva: Koštamukšen kaupunkinmusejon VKontakte-šivu

Tänä šyksynä Kostamukšen kaupunkinmusejošša kävijät šuahah mahollisuš tutuštuo karjalaiseh kulttuurih ta perintehih uuvven iänioppahan avulla.

— Pakina ei ole tavallisešta iänioppahašta, vain iäninäytelmäštä ili kuunnelmašta, kumpani upottau meijän vierahie Kalevala-runoelman muailmah, Koštamuksen kaupunkinmusejon johtaja Julija Novik kertou.

Lisäkši še näyttäy Kalevalan henkilyö, Louhi-akkua, uuvvešta näkökulmašta.

— Iäninäytelmäššä hiän esiintyy karjalaisena naisena, kumpani eläy karuissa oloissa, ta kojin šuojelijana, kumpani huolehtiu pereheh hyvinvoinnista, Novik šanou.

Pakina ei ole tavallisešta iänioppahašta, vain iäninäytelmäštä ili kuunnelmašta, kumpani upottau meijän vierahie Kalevala-runoelman muailmah.
Julija Novik, Koštamuksen kaupunkinmusejon johtaja

Kuunnelmašta tulou immersiivini. Opaššetun retken aikana musejošša kävijien pitäy šuorittua tehtävie, kumpaset viijäh heitä Vienan Karjalan 1800-luvun alun tunnelmah.

— Jotta yleisö piäsis čukeltamah männeisyön tunnelmah kuunnelmašša käytetäh erilaisie iänieffektijä kuin esimerkiksi latelautojen n’arinua, tuulen ulvontua ta tulen pračkehta. Iänissykšissä kuulou niise karjalan kieltä, Novik kertou.

Koštamuksen eljäjie kučutah mukah projektih. Hyö ošallissutah iäninäytelmän tallennukšeh.

— Ošana projektie järješšämmä pakinatyöpajoja. Ne ollah avonaisie kaikilla halukkahilla. Lisäkši järješšämmä koittelu-esiintymisie, kumpasissa ečitäh iäninäyttelijie. Koštamušlaiset ollah tervehtulleita koittelu-esiintymisih. Töitä riittäy šekä miehillä ta naisilla jotta lapšillaki. Kučumma mukah niise karjalua pakasijie, musejon johtaja šanou.

Iäninäytelmyä tallennetah ošana Kalevalan iänet -projektie, kumpani toteutetah Pohjolan hyvyš -rahašton tuvella.

Jotta yleisö piäsis čukeltamah männeisyön tunnelmah kuunnelmašša käytetäh erilaisie iänieffektijä kuin esimerkiksi latelautojen n’arinua, tuulen ulvontua ta tulen pračkehta. Iänissykšissä kuulou niise karjalan kieltä.
Julija Novik, Koštamuksen kaupunkinmusejon johtaja

Opašta käytetäh kaupunkinmusejon näyttelyššä nimeltä Louhi-akan koti.

— Enšin halusima luajentua Louhi-akan koti -projektie. Kuitenki piättimä tuuvva šiih mitänih uutta. Näin šynty ideja kuunnelmašta, Koštamukšen matkailuneuvontakeškukšen asientuntija Sergei Sorokin kommentoičči 64 parallel -lehellä.

Louhi-akan koti -projekti toteutettih Koštamukšen musejošša tänä vuotena. Projektin aikana uuvvissettih Karjalaini talo -näyttely, kumpani kerto vienankarjalaisien elämäntavašta. Šamoin Louhi-akan koti -projektin aikana eläytettih Into Konrad Inhan ottamie valokuvie. Ne esitelläh näyttelyššä kuvaštamalla projektoriloilla šeinäh.

— Kuvat matitah karjalaisen talon ikkunoja. Valokuvien animatijošta tulou oša Vienan Karjalan kulttuuriih čukeltumista, Louhi-akan koti -projektin kurattori Marija Men’šikova kerto Karjalan Šanomilla tämän vuuvven oraškuušša.

Uuvvissettu näyttely avautu 12. šyyškuuta. Iäniopaš toivotah ottua käyttöh šajekuušša.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Venäjän rahvahiin kielilöin päivä pijettih Tverin Karielašša
Tänä vuodena miän šuurella Veniäjällä enžimäzičči oli Venäjän rahvahiin kielilöin päivä.
Karjalan Sanomat
Lasten museomotivaatio suurennuslasin alla
Slydarium-monitoimitiloissa järjestettiin podcast-päivä. Asiantuntijat antoi vat vinkkejä, miten saada lapset ja nuoret innostumaan museosta.
Oma Mua
Peččerin setolaiset: mitä jiäy meijän jälkeh?
Seto on pieni rahvaš, kumpani ammusista ajoista eläy Venäjän ta Viron rajalla. Jotta kuunnella seton kieltä, mie läksin Peččerin piirih (Pskovin alovehella) ta kävin Saagorja-kyläššä (venäjäkši – Mitkovitskoje Zagor’je).
Karjalan Sanomat
Vepsäläinen folklore tutuksi nuorille
Uusi hanke on omistettu vepsän kielelle ja kansanperinteelle. Eri-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan.
Karjalan Sanomat
Karjalaisia maitotuotteita laajasti markkinoille
Karjalaan perustettu koordinaationeuvosto edistää maidontuottajien ja -jalostajien välistä kanssakäymistä, jotta paikallisia maitotuotteita olisi laajasti esillä tasavallassa.
Karjalan Sanomat
Legendaohjaaja tekee elokuvan muinaisesta Karjalasta
Historiallinen elokuva kertoo karjalaisten ja ruotsalaisten välisestä taistelusta 1100-luvulla. Vladimir Grammatikov esiintyy elokuvan tuottajana.
Kipinä
Raviet virzut
Tataroin rahvahan suarnun kiändi karjalakse L’ubov’ Baltazar.
Karjalan Sanomat
Uusia työkaluja kielitieteilijöiden avuksi
Petroskoissa pidetyn Bubrih-konferenssin pääaihe liittyi tieteidenväliseen tutkimukseen. Tietotekniikka auttaa yhä useammin pienten kielten edistämisessä.
Karjalan Sanomat
Valkosipulisato on valmistunut
Karjalainen valkosipulitila on korjannut ensimmäisen satonsa. Tyydyttävä sato puoltaa kylvöalan laajentamista ensi vuonna.
Karjalan Sanomat
40 vuotta lasten oppaana kielten maailmassa
Tänä vuonna Kipinä-lastenlehti täyttää 40 vuotta. Nyt se ilmestyy suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja tarjoaa lapsille monipuolista aineistoa.
Войти
Пожалуйста, авторизуйтесь:
Логин:
Пароль:

Забыли свой пароль?