Ičeladuine tundmuz

Ičeladuine tundmuz

Maria Košeleva
18.10.2021
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima

Kvest planuitihe tehta jo kezan lopus, nece oli ühten ”Vepsän Vezad”-sebran voden azjtegoišpäi. Azjtego ezmäižen voz’kursan openikoiden täht om jo sebran tradicii. Tobjimalaz se oli viktorin vepsläižiden polhe, sen vaumičiba vanhembiden kursiden openikad, täl-žo kerdal ühtnikoile tuli idei tehta kvest. Kvestan pätegendan oli ühtenzoitta kaikiden voz’kursiden üläopenikoid, tundištoitta uzid üläopenikoid vepsän kelenke da kacta, miččid tedoid hö oma jo sanuded opendusen kus.

Ezmäi oli mel’ ühtenzoitta ezmäižen da toižen voz’kursiden openikoid da jagada heid gruppihe, miše toižen voz’kursan openikad abutaižiba norembile, no karantinan taguiči hö ei voinugoi ühteta kvestaha. Sikš oli vaiše üks’ jouk, miččehe mülüi koume ezmäižen voz’kursan openikad. Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Azjtego zavodihe Etnopertiš, mitte om universitetan baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Jäl’ghe tervhuz’sanoid ühtnikoile taritihe ozaita rebusoid da ühtenzoitta sanundoiden augotiž da lop, tedod sanundoiš oliba vepsän keles da vepsläižiš. Konz ühtnikad lopiba tegendoid, hö saiba toižen honusen nomeran, kus heile tarbiž oli ozaita vepsläižen eloradon predmet da kirjutada se nimen filvordaha. Tegendoid necil stancijal vaumiči koumanden voz’kursan openik Maria Kočerina. Neciš stancijas openikad tedištiba, miččid venehid tegiba vepsläižed, miččed eloradod oliba tarbhaižed, miččid kazvmusid kazvatiba da miččid živatoid saiba.

Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Jäl’ghe ühtnikoid varasti literaturstancijal, miččen vaumiči ”Vepsän Vezad”-sebran ohjandai Tatjana Martjanova. Ühtnikoile tarbiž oli täutta tablic kactes tarkašti kirjoid vepsän kelel. Jäl’ges necidä tegendad hö tedištiba tutabiden vepsänkeližiden kirjoiden nimid, pästandvoz’, kirjutajid da toižid tarbhaižid tedoid.

Nelländel da jäl’gmäižel stancijal Kipinä-kulugendlehtesen toimitai Darja Švecova starinoiči vepsläižen sädon polhe da sen erigoičusiš. Hän mugažo ozuti karjalaižiden da suomalaižiden rahvhiden sädoid. Sid’ ühtnikoile tarbiž oli nimitada sädon päpalad vepsäks.

 

”Vepsän Vezad”- sebr abuti libutada ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe.

Konz tegendad lopihe, kvestan uhtnikad pördihe Etnopertihe. Hö starinoičiba, midä ut hö tedištiba, tegiba ühthevedon da saiba hüvid lahjoid muštoks. Sid’ Tatjana Martjanova tundištoiti heid ”Vepsän Vezad” - sebranke da sen ühtnikoidenke, starinoiči sebran rados da kucui kaikid ühtnemaha sebraha.

Mugoine vastuz oli lujas tarbhaine, sikš ku se tegi erasid tärktoid tegendoid: andoi voimusen kafedran openikoile, kudambad opendaba vepsän kel’t, tundištadas toine toiženke, libuti ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe. Voib olda, toižel vodel hö jo abutaba tehta azjtegon uziden openikoiden täht. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Oma Mua
Uuvvenvuuvven ihmehet
Uuvven vuvven uattona mie kävelin meččäpolkuja myöten, ihualin mečän talvista korissušta, vuotin uušie vaikutelmie ta tapuamisie.
Karjalan Sanomat
Lisää majoituspaikkoja Laatokan Karjalaan
Venäläinen kansainvälinen hotelliketju rakentaa uuden hotellin Sortavalan kaupunkipiiriin. Hotelli vastaanottaa ensimmäisiä vieraita jo tänä vuonna.
Oma Mua
Roštuon lahjat
Uuvvenvuuvven starinašta šie šuat tietyä, jotta lahjojen kallehuš on ei ainuoštah niijen kaunehuošša, ka i hyövyššä niise.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль