Ičeladuine tundmuz

Ičeladuine tundmuz

Maria Košeleva
18.10.2021
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima

Kvest planuitihe tehta jo kezan lopus, nece oli ühten ”Vepsän Vezad”-sebran voden azjtegoišpäi. Azjtego ezmäižen voz’kursan openikoiden täht om jo sebran tradicii. Tobjimalaz se oli viktorin vepsläižiden polhe, sen vaumičiba vanhembiden kursiden openikad, täl-žo kerdal ühtnikoile tuli idei tehta kvest. Kvestan pätegendan oli ühtenzoitta kaikiden voz’kursiden üläopenikoid, tundištoitta uzid üläopenikoid vepsän kelenke da kacta, miččid tedoid hö oma jo sanuded opendusen kus.

Ezmäi oli mel’ ühtenzoitta ezmäižen da toižen voz’kursiden openikoid da jagada heid gruppihe, miše toižen voz’kursan openikad abutaižiba norembile, no karantinan taguiči hö ei voinugoi ühteta kvestaha. Sikš oli vaiše üks’ jouk, miččehe mülüi koume ezmäižen voz’kursan openikad. Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Azjtego zavodihe Etnopertiš, mitte om universitetan baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Jäl’ghe tervhuz’sanoid ühtnikoile taritihe ozaita rebusoid da ühtenzoitta sanundoiden augotiž da lop, tedod sanundoiš oliba vepsän keles da vepsläižiš. Konz ühtnikad lopiba tegendoid, hö saiba toižen honusen nomeran, kus heile tarbiž oli ozaita vepsläižen eloradon predmet da kirjutada se nimen filvordaha. Tegendoid necil stancijal vaumiči koumanden voz’kursan openik Maria Kočerina. Neciš stancijas openikad tedištiba, miččid venehid tegiba vepsläižed, miččed eloradod oliba tarbhaižed, miččid kazvmusid kazvatiba da miččid živatoid saiba.

Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Jäl’ghe ühtnikoid varasti literaturstancijal, miččen vaumiči ”Vepsän Vezad”-sebran ohjandai Tatjana Martjanova. Ühtnikoile tarbiž oli täutta tablic kactes tarkašti kirjoid vepsän kelel. Jäl’ges necidä tegendad hö tedištiba tutabiden vepsänkeližiden kirjoiden nimid, pästandvoz’, kirjutajid da toižid tarbhaižid tedoid.

Nelländel da jäl’gmäižel stancijal Kipinä-kulugendlehtesen toimitai Darja Švecova starinoiči vepsläižen sädon polhe da sen erigoičusiš. Hän mugažo ozuti karjalaižiden da suomalaižiden rahvhiden sädoid. Sid’ ühtnikoile tarbiž oli nimitada sädon päpalad vepsäks.

 

”Vepsän Vezad”- sebr abuti libutada ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe.

Konz tegendad lopihe, kvestan uhtnikad pördihe Etnopertihe. Hö starinoičiba, midä ut hö tedištiba, tegiba ühthevedon da saiba hüvid lahjoid muštoks. Sid’ Tatjana Martjanova tundištoiti heid ”Vepsän Vezad” - sebranke da sen ühtnikoidenke, starinoiči sebran rados da kucui kaikid ühtnemaha sebraha.

Mugoine vastuz oli lujas tarbhaine, sikš ku se tegi erasid tärktoid tegendoid: andoi voimusen kafedran openikoile, kudambad opendaba vepsän kel’t, tundištadas toine toiženke, libuti ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe. Voib olda, toižel vodel hö jo abutaba tehta azjtegon uziden openikoiden täht. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Muinainen asutus kaivettiin esiin
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden löytämät asuinpaikat ajoittuvat yli 6 000 vuoden taakse. Uikujoen rannalla asuneet esi-ihmiset voivat olla kalliopiirrosten tekijöitä.
Kipinä
Minun sebranikad oma parahimad
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he
Kursad oli tehtud ”Vepsän kond: ühtes voim tehta kaiken”-projektan aigan, mitte sai Piterin agjan pämehen grantan.
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль