Ičeladuine tundmuz

Ičeladuine tundmuz

Maria Košeleva
18.10.2021
Petroskoin universitetas mäni kvest. Ezmäižen voz’kursan openikad, kudambad opendaba vepsän kel’t tundištihe vepsän kelenke da kodviba jo sadud tedoid.
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima
Üläopenikoil oli voimuz tundištadas toine toiženke da tedištada vepsän rahvahan polhe enamba. Kuva: Kodima

Kvest planuitihe tehta jo kezan lopus, nece oli ühten ”Vepsän Vezad”-sebran voden azjtegoišpäi. Azjtego ezmäižen voz’kursan openikoiden täht om jo sebran tradicii. Tobjimalaz se oli viktorin vepsläižiden polhe, sen vaumičiba vanhembiden kursiden openikad, täl-žo kerdal ühtnikoile tuli idei tehta kvest. Kvestan pätegendan oli ühtenzoitta kaikiden voz’kursiden üläopenikoid, tundištoitta uzid üläopenikoid vepsän kelenke da kacta, miččid tedoid hö oma jo sanuded opendusen kus.

Ezmäi oli mel’ ühtenzoitta ezmäižen da toižen voz’kursiden openikoid da jagada heid gruppihe, miše toižen voz’kursan openikad abutaižiba norembile, no karantinan taguiči hö ei voinugoi ühteta kvestaha. Sikš oli vaiše üks’ jouk, miččehe mülüi koume ezmäižen voz’kursan openikad. Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Azjtego zavodihe Etnopertiš, mitte om universitetan baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Jäl’ghe tervhuz’sanoid ühtnikoile taritihe ozaita rebusoid da ühtenzoitta sanundoiden augotiž da lop, tedod sanundoiš oliba vepsän keles da vepsläižiš. Konz ühtnikad lopiba tegendoid, hö saiba toižen honusen nomeran, kus heile tarbiž oli ozaita vepsläižen eloradon predmet da kirjutada se nimen filvordaha. Tegendoid necil stancijal vaumiči koumanden voz’kursan openik Maria Kočerina. Neciš stancijas openikad tedištiba, miččid venehid tegiba vepsläižed, miččed eloradod oliba tarbhaižed, miččid kazvmusid kazvatiba da miččid živatoid saiba.

Kvestal oli nel’l’ temstancijad: kel’, literatur, tradicionaližed eloradod da rahvahaline sädo.

Jäl’ghe ühtnikoid varasti literaturstancijal, miččen vaumiči ”Vepsän Vezad”-sebran ohjandai Tatjana Martjanova. Ühtnikoile tarbiž oli täutta tablic kactes tarkašti kirjoid vepsän kelel. Jäl’ges necidä tegendad hö tedištiba tutabiden vepsänkeližiden kirjoiden nimid, pästandvoz’, kirjutajid da toižid tarbhaižid tedoid.

Nelländel da jäl’gmäižel stancijal Kipinä-kulugendlehtesen toimitai Darja Švecova starinoiči vepsläižen sädon polhe da sen erigoičusiš. Hän mugažo ozuti karjalaižiden da suomalaižiden rahvhiden sädoid. Sid’ ühtnikoile tarbiž oli nimitada sädon päpalad vepsäks.

 

”Vepsän Vezad”- sebr abuti libutada ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe.

Konz tegendad lopihe, kvestan uhtnikad pördihe Etnopertihe. Hö starinoičiba, midä ut hö tedištiba, tegiba ühthevedon da saiba hüvid lahjoid muštoks. Sid’ Tatjana Martjanova tundištoiti heid ”Vepsän Vezad” - sebranke da sen ühtnikoidenke, starinoiči sebran rados da kucui kaikid ühtnemaha sebraha.

Mugoine vastuz oli lujas tarbhaine, sikš ku se tegi erasid tärktoid tegendoid: andoi voimusen kafedran openikoile, kudambad opendaba vepsän kel’t, tundištadas toine toiženke, libuti ezmäižen voz’kursan openikoiden melentartust vepsän kelen opendamižehe. Voib olda, toižel vodel hö jo abutaba tehta azjtegon uziden openikoiden täht. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль