Hyö pandih alguh karjalaine etnogruafii
Karjalan etnogruafien alguhpanijakse voibi ebäilemättäh sanuo Roza F’odorovna Nikol’skoidu (Tarojevua).
Roza F’odorovna oli rodivunnuh vuvvennu 1927 lyydiläzeh pereheh Petrovskoin piirin Munjärvenlahten kyläh. Lapsennu häi eli Moskovas, sie tyttö rubei käymäh školah, kuni tuatto opastui muotalohusakadeemies. Jälles opastundu jatkui Petroskoil, a voinan aigua Roza muamanke oli evakos Puudogan piiris Šala-kyläs. Voinan loppiettuu, 1945 vuvvel, häi piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopiston histourien tiedokunnale. Jälles opastundua nuori neičyt työttih aspirantuurah Moskovah Ven’an tiedoakadeemien etnogruafien instituuttah, kus häi opastui suomelas-ugrilazien kanzoin etnogruafiedu. Hänen väitösruavon teemannu oli “1800 luvun toizen puoliškon – 1900 luvun enzimäzen puoliškon vienankarjalazien ainehelline kul’tuuru (Kalevalan piirin materjualoin pohjal)”. Enne tädä väitösruaduo niken Ven’al ei tutkinuh eriže karjalazii. Vuvvennu 1955 enzimäine karjalan kanzan etnogruafiele omistettu dissertatsii oli puolistettu da Roza F’odorovna piäzi ruadoh instituuttah. Alguvuozil oli jygiettävy ruadua yhtes histourien tutkijoinke, kuduat vahnoin venehien, sobien da ritualoin tutkimistu pietth tyhjänny dielonnu. Vuvvennu 1958 instituuttah tuli Vladimir Pimenov, kudai rubei tutkimah vepsäläzii. Nenga Roza F’odorovnan tutkimukset suadih kannatustu.
Joga vuottu etnografoin joukko yhtes fotografoin da piirdäjienke kävyi ruadomatkoih Karjalan eri kylih, toiči loitombaksegi. Paiči ennevahnallistu kul’tuurua tiedomiehet tutkittih ruadajua rahvastu, ezimerkikse, meččyruadajii. Tutkimuspaikakse oli vallittu Ylä-Anuksen kylä, kus kolme vuottu peräkkäi, vuvves 1960 vuodessah 1963 tiedomiehet kerättih materjualua. Hyö käydih kerähmölöih, yhtes ruadajienke oldih mečäs, pagizutettih heidy, täytettih ankiettoi. Vuvvennu 1964 ilmoih piäzi Ylä-Anus -meččyruadajien pos’olku - monogruafii.
Tämän kniigan jälles Roza F’odorovna ottihes uudeh tutkimukseh, vuvvennu 1965 päivänvalgien nägi Karjalazien ainehelline kul’tuuru - monogruafii, enzimäine kniigu, kuduas löydyy tävvelline tiedo täs tiemas.
Välis Roza F’odorovna ruadoi Nevvoston tiedeakadiemien Karjalan ozaston prezidiuman tiijollizennu sekretarinnu, ga tutkimusruado oli hänen mieles parembi.
Myöhembi inehmine tuas tuli instituuttah da yhtes Anna Pavlovna Kosmenkonke vuvvennu 1975 piästi ilmah Seesjärven karjalazien ainehelline kul’tuuru da dekoratiivu-käytännölline taido -monogruafien.
Kaikis kuulužin Roza F’odorovnan kniigu on “Karel’skaja kuhn’a”, kudai piäzi ilmoih enzimäzen kerran vuvvennu 1985 da sen jälles sidä painettih mondu kerdua. Inehmine iče suvaičči valmistua syömisty da pastua, puaksuh toi ruadodovarišoile omin käzin luajittuu syömisty. Roza F’odorovnal oli äijy midä pluanois, ga vaste hänen 60-vuozipävän pruazniekkua hänel rodihi insul’tu, enämbän 20 vuottu häi oli hoijos. Roza jälgipäivissäh tiezi, kui eletäh istituutas da mittumii tutkimuksii pietäh...
Ližiä lugekkua Omas Muas 14. ligakuudu 2020.
