Huomio kieleen ja asutusalueisiin
Karjalan tasavallan 9. kerähmön valtuutettujen neuvoston jäsen Aleksandr Jeremejev on sitä mieltä, että karjalaisten kerähmön eli suurkokouksen täytyy kiinnittää erityistä huomiota kielenopetukseen ja kulttuurin kehitykseen nimenomaan karjalaisten tiheästi asuttamilla alueilla.
— Karjalan kieli ja kulttuuri tarvitsevat nykyistä enemmän tukitoimia Aunuksen, Prääsän ja Kalevalan kansallisissa piireissä sekä myös muissa piireissä, joissa karjalaiset asuvat tiheästi, Jeremejev kertoo.
— Näillä alueilla pitää järjestää mahdollisimman paljon kieltä ja kulttuuria tukevia tilaisuuksia. Töitä on vielä paljon, jotta karjalainen kulttuuri saisi lisää näkyvyyttä, hän jatkaa.
Jeremejev, kuten monet karjalaiset aktivistit, on huolissaan siitä, että viimeisimmän väestönlaskennan mukaan karjalaisia on Karjalan tasavallassa vain noin 26 000. Hän uskoo kuitenkin, että käytännössä karjalaisia on paljon enemmän kuin tilastotiedot kertovat.
— Harvat nuoret puhuvat nyt karjalan kieltä, mikä voi nähtävästi vaikuttaa siihen, että nuoret eivät pidä itseään karjalaisina. Mielestäni kielitaito ei ole ainoa syy siihen, samastaako ihminen itsensä tiettyyn kansaan tai ei, Jeremejev toteaa.
Karjalan kielen lyydin murteen opettaja Natalia Kruglova on sitä mieltä, että karjalaisten kerähmö on tärkeä tapahtuma. Hän on karjalaisten 9. kerähmön valtuutettujen neuvoston jäsen.
— Kerähmö kiinnittää huomiota karjalaisten nykyisiin ongelmiin ja vauhdittaa karjalan kielen ja kulttuurin kehitystä, Kruglova kertoo.
Kruglova ei esiinny kerähmön pääistunnossa, mutta on valmis keskustelemaan avoimesti kerähmön ohjelmassa esillä olevista aiheista.
— Kyllä, puhun lyydin murteen opetuksesta Karjalassa, erityisesti lyydiläisten asuttamilla alueilla, Kruglova kertoo.
Kerähmöön osallistuva Jeremejev sanoo, että karjalan kielen opetus päiväkodeissa, kouluissa ja Petroskoin valtionyliopistossa on tärkeimpiä kysymyksiä.
— Useissa kouluissa karjalan kieltä opetetaan kerran viikossa. Päinvastoin pitkänä vieraana kielenä oleva englanti on lukujärjestyksessä muutaman kerran viikossa, hän huomauttaa.
Hänen mielestään kielen opetusta on järjestettävä myös päiväkotilapsille. Nuorille ja aikuisille tarkoitettuja kielikursseja ja kerhoja täytyy avata enemmän kuin nyt.
Karjalalaisten 10. kerähmön järjestäjät ovat Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriö ja 9. kerähmön valtuutettujen neuvosto.
Ministeriön mukaan kerähmöön odotetaan yhteensä noin 150 osallistujaa. Heistä valtuutettuja on 66. Muut ovat Venäjän ja Karjalan valtioelinten sekä paikallisten itsehallintoelinten edustajia, kulttuuri-ja opetusalan työntekijöitä, tutkijoita, toimittajia ja kansalaisjärjestöjen aktivisteja Karjalan tasavallasta sekä Leningradin ja Tverin alueilta.
Kerähmön aikana pidetään kolme paneelikeskustelua. Ne koskevat karjalaisten perinteisten asutusalueiden kehitystä, karjalaisen perheen nykyhahmoa sekä kielen ja kulttuurin asemaa.
— Keskustelemme maaseudun kehityksestä ja luonnonvarojen käytöstä sekä asukkaiden osallistumisesta alueellisia julkisia itsehallintoja ja paikallisia aloitteita tukeviin ohjelmiin, Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö tiedottaa.
Venäjän perhevuoden yhteydessä kerähmön osallistujat keskustelevat siitä, millainen karjalainen perhe nykyään on, mitä perinteitä ja arvoja perheessä noudatetaan. Paneelikeskustelun osallistujat vaihtavat mielipiteitä kielen opetuksesta, kieliympäristön kehityksestä, karjalankielisten medioiden toiminnasta ja kirjojen julkaisemisesta.
Kerähmön osallistujat katsovat uuden näytelmän
Karjalaisten 10. kerähmön kulttuuriohjelma on valmis. Syyskuun 19.—20. päivänä Karjalan kansallisteatterin pienellä näyttämöllä on uuden karjalankielisen näytelmän ensi-ilta.
Esitys on syntynyt Karjalan rahvahan liiton toteuttaman Karjalaiset nykymaailmassa: yhteiskunta, kieli, kulttuuri -hankkeen tuella.
Päärooleissa ovat Karjalan tasavallan ansioituneet näyttelijät Aleksandra Aniskina ja Andrei Gorškov.
Karjalan kulttuuriministeriö ja Taidemuseo ovat sopineet siitä, että 19. —21. syyskuuta kerähmön osallistujat voivat käydä museossa ilmaiseksi.
