"Hunajaa on paljon, kesä oli hyvä"
Aunuksen piirin Alavoisen mehiläishoitaja Stepan Digujev alkoi kerätä ensimmäistä hunajaa elokuussa. Suurin osa sadosta on lingottu ja toimitettu asiakkaille.
— Ennusteissa on hyvä hunajasato. Olen kerännyt 60 kiloa parhaasta mehiläispesästä. Tämä on oikein hyvä tulos. Kuitenkin keskimääräiset satoluvut saan selville, kun linkoan hunajan kokonaan, Digujev sanoo.
— Kesä oli hyvä hunajan tuotannolle. Lämmin sää ilman rankkasateita vaikutti suotuisasti satoon. Kerään enemmän hunajaa kuin viime vuonna. Silloin korjasin 1,5 tonnia hunajaa, hän jatkaa.
Hyvän kesän lisäksi mehiläishoitajan on saatava uudet kuningattaret. Jos pesässä on nuori kuningatar, voidaan turvallisesti panna kehiä, mehiläiset eivät parveile.
— Punkintorjunta on myös tärkeä asia. Siitä riippuu mehiläisten elämä, mehiläishoitaja korostaa.
Aluksi Stepan Digujev kokeili mehiläistarhausta harrastuksena ja sitten ryhtyi harjoittamaan sitä elinkeinona.
— Aloitin tämän harrastuksen hankkimalla mehiläisyhdyskunnan sukulaiseltani vuonna 2014. Alussa minulla oli kahdeksan mehiläispesää ja nyt 67, Digujev sanoo.
Digujevilla on kolme paikkaa, jossa mehiläispesät sijaitsevat. Ne ovat Alavoisessa, Aleksalassa ja Tuuksassa.
Stepan tykkää hoitaa mehiläisiä. Hän saa toimeentulonsa, joka riittää hänen elämäntarpeittensa tyydyttämiseen.
— Malediivien matkalle tuloa ei kuitenkaan riitä. Mehiläishoito ei tuota miljoonia ruplia. Tienaan saman verran kuin tavallinen työntekijä. Hyvä on se, että työpäiväni on lyhyempi, kuin työntekijän työpäivä ja minulla on oma yritys, hän sanoo.
Vuonna 2019 Digujev sai mehiläispesien ja tarvittavien apuvälineiden ostamiseen Agrostartup-apurahaa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjyyden tukemisen kansallishankkeesta.
Lisää tuloja tuo Digujeville sivutyö. Hän työskentelee isänsä karjatilansa kuljettajana. Hän toimittaa maitoa asiakkaille.
— Isäni ja veljeni ovat harjoittaneet karjanhoitoa monia vuosia. Heidän tilallaan on nyt 40 eläintä, joista lypsylehmiä on kymmenen. Tietenkin autan isääni hoitamaan karjaa, Stepan kertoo.
Digujev myy hunajaa kotikylänsä Alavoisen ja sen naapurikylien asukkaille.
— Menekkiongelmia ei ole. Minulla on vakioasiakkaita. Monet ovat ostaneet minulta hunajaa jo kymmenen vuoden aikana. Eräs tuttavani ostaa minulta 45 litraa hunajaa kerrallaan, mehiläishoitaja sanoo.
— Kysyntä ylittää tarjonnan, siis kehitysnäkymät ovat myönteisiä. Haluan ostaa lisää mehiläisyhdyskuntia ja rakentaa uuden mehiläistarhan, hän jatkaa.
Digujev on keskisuuri yrittäjä mehiläistarhaajien joukossa.
— Suurilla yrittäjillä on noin 200 mehiläispesää ja he tuottavat hunajaa tukkumyyntiin. Töitä on paljon, mutta hunajan tukkuhinta on alempi kuin vähittäismyyntihinta. Minusta se ei ole kannattavaa, hän sanoo.
Tänä vuonna hunajan hinta on kasvanut. Viime vuonna litran hinta oli 800 ruplaa, tänä vuonna se on kasvanut 1 000 ruplaan.
Uuteen mehiläistarhaan Digujev haluaa rakentaa mehiläispesiä, jotka sisältävät kuusi kehää. Nyt niiden pesissä on kymmenen kehää.
— Tykkään kokeilla jotakin uutta. Aikoinaan yhdessä mehiläispesässäni oli kaksi kuningatarta, Digujev sanoo.
— Tulevaisuudessa voisin kertoa aloittaville mehiläishoitajille mehiläishoidon ominaisuuksista. Internetissä on paljon tietoa, jota on tutkittava ja mukautettava paikallisiin sääolosuhteisiin. Minulla on kokemusta, jonka voin jakaa. Olen lukenut paljon kirjoja mehiläishoidosta, hän lisää.
Ennen mehiläistarhausta Digujev työskenteli liikunnanopettajana kyläkoulussa. Sitten hän opetti hiihtoa lasten kerhossa. Hänen perheessään on kolme lasta. Kotikyläänsä hän rakensi itse omakotitalonsa.
— Vanhan viisauden mukaan miehen täytyy tehdä kolme asiaa elämässään: istuttaa puu, rakentaa talo ja kasvattaa poika. Kaksi viimeistä olen jo tehnyt. Puu on vielä istuttava. Minulla on kaikki ollakseni onnellinen, muun muassa lempityö, Digujev sanoo.
Vinkkejä mehiläistarhauksen aloittamiseen
Tarhaaja voi parantaa tuottavuutta hankkimalla useita pesiä, jotka hän hajauttaa eri paikkoihin. Vaikka yksi pesä tuottaisi heikosti tai kuolisi kokonaan, voi toisilla pesillä mennä paremmin.
Mehiläistarhauksen tuottavuutta voi parantaa myös hyödyntämällä mehiläispesän kaikkia tuotteita eli kittivahaa, siitepölyä, pergaa, emomaitoa, mehiläisvahaa ja mehiläismyrkkyä.
Paras paikka mehiläistarhalle on tietenkin mahdollisimman lähellä mehiläistarhaajan kotia. Näin säästetään aikaa ja polttoainetta.
Mehiläispesä rakentuu pohjasta, pesälaatikosta kehineen (kehiä menee yhteen laatikkoon noin 10 kappaletta) ja kannesta.
Kehiä joutuu uusimaan ja korjailemaan usein.
Pesästä voi kerätä hunajaa monta kertaa kesän aikana tai vain kerran, pölytyskauden loputtua.
Sähkökäyttöinen hunajalinko maksaa keskimäärin 60 000 ruplaa.
Jos myy hunajaa suoraan kuluttajille, hinta on suurempi.
