Huaveilla ta ruatua muamonkielien hyväkši

Konferenššin ošanottajat: UNESCOn ohjuajan ryhmän jäšen Aleksei Tsikarev, Karjalan Rahvahan Liiton piämieš Aleksandr Jeremejev ta Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen etuštajien jäšen Inga Gurilova. Kuva: ECHO-liitto

Konferenššin järještäjinä oltih UNESCOn Tieto kaikilla -ohjelman venäläini komitietta, kirjaštojen yhteistyön alovehienvälini keškuš ta ECHO-liitto. Ošallistujilla ta kuuntelijilla oli mahollisuš liittyö konferenšših online.

Konferenšših otettih ošua asientuntijat, tietomiehet, kieliaktivistit ta hallintoelimien jäšenet Karjalašta, Piiteristä, Moskovašta, Siktivkarista, Joškar-Olašta, Tartušta, Velikii Novgorodista, Jakutskista ta Jovenšuušta.

– Konferenšši on enšimmäini tilaisuš šuuren Miun muamonkieli -projektin rajoissa. Projektin tarkotukšena on kielien šäilyttämini, kielialan proplemojen ratkaisujen eččimini, kielišuunnittelun kehittämini, kielitilannehta koškijien tietojen antamini ta yhteykšien mahollisukšien mobilisointa. Projektih kuuluu Venäjän kantarahvahien kielien kehityštä ta šäilyttämistä auttajie tilaisukšie Karjalašša, Čuvašijašša, Marin tašavallašša ta Sahalinin alovehella. Projektin huomijon kohtehina on šeiččemen kieltä: karjala, čuvašija, niittymari, vuorimari, vepšä, nivhin kieli ta orokki, kerto projektin ohjuaja, Tieto kaikilla -ohjelman venäläisen komitietan johtaja Jevgenii Kuz’min.

Kuz’minin mukah pitäy eččie uušie ratkaisuja, šuuntie ta toiminnan muotoja:

– Ehottomašti meijän on käytettävä uušie tietokonehteknologijie, muun muašša keinoälyö. Pitäy vetyä mukana täh toimintah kantakanšojen aktiivisimpie ta šivistynyimpie etuštajie šekä auttua niitä.

Konferenššin enšimmäisenä päivänä piettih issunto šekä Kieli ta koulutuš -sektijo.

Jevgenii Kuz’minin šeloššuš oli omissettu vähemmistökielien šäilyttämisen ta kehitykšen perspektiiviloilla. Asientuntijan antama tieto huolettau:

– 2000-luvun puoliväliksi jiäy 50% nykyjäh olomašša olijista kielistä, a 2000-luvun lopukši – vain 10%.

– Voima šanuo Venäjän kielipolitiikkua esimerkillisekši, ka kuitenki tilanneh tovistau, jotta miäräykšie et riitä. Šen lisäkši šuurina proplemoina on passiivisuš, motivatijon puuteh. Ka kieli on ainutluatuni instrumentti, a kielien monipuolisuš on Venäjän tärkie etušija, korošti Jevgenii Kuz’min.

Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen etuštajien piällikkö Raisa Samodajeva kerto keräytynyillä Kerähmön šuositukšista kielen šäilyttämisen ta kehitykšen alalla.

Kieliaktivistien pitäy ruatua ahkerašti: parentua omua pätövyttä, miärätä etuoikevukšie, eččie uušie ratkaisuja, valmistua uušie spesialistija, ka pitäy ni huaveilla.

Aleksei Tsikarev, Nuori Karjala -keškukšen piällikkö

Aleksei Tsikarevin šeloššukšen aihiena oli “Kielistrategijat: toimintašuunnitelma muajilman kantarahvahien Kanšainväliseh vuosikymmeneh”:

– Kantarahvahien kielien kanšainvälisen vuuvven (2019) jälkeh tajusima monie aseita. Vuuvven rajoissa pietyissä tilaisukšissa kaččelima aktivistien piäroolie, pisyvän rahotukšen tärkevyttä ta digitaliteknologijien roolie. Tulijan vuosikymmenen (2022–2032) aiheijen joukošša on koulutuš, kielišuunnittelu, lakienluajinta, kielet oikevuon järještelmäššä, uuvvet teknologijat, taša-arvo, kulttuuriperintö, kantarahvahien tervehyš.

Kielet ta koulutuš -sektijošša asientuntijat, tietomiehet ta aktivistit kačeltih kantarahvahien kielien opaštamista ta opaštumista Karjalašša ta muilla alovehilla. Esittäjät kerrottih keräytynyillä koulujen, yliopistojen ta kanšalaisjärještöjen toimintah kuulujista vaikeukšista ta aikahšuamisista. Tavallisešti vaikeukšien joukošša on kielien pakasijien miärän vähenömini, opaštajien, kašvattajien ta opaštujien puuteh. Lisäkši monien asientuntijien mieleštä pitäy kehittyä kantarahvahien kielie eri aloilla ta luuvva terminologijua. Šitä varoin pitäy valmistua spesialistija ta luuvva tarpehellisie oloja.

Enšimmäisen päivän tärkienä piätökšenä oli še, jotta vain virallini statussi ta valtijon tuki pelaššetah kielie häviennäštä.

Konferenššin toisena päivänä piettih Kieli ta nykyaikaset tietoteknologijat -sektijo ta Kielen elvyttämini yhteisön tašolla -pyörie stola. 

Konferenššissa kačellut kyšymykšet oltih tosi nykytärkeitä, a ošallistujat ta vierahat šuatih äijän uušie tietoja.

Konferenššin moderatorin Anastasija Paršakovan mukah on vielä liijan aikaista paissa tilaisukšien tulokšista:

– Myö olemma täyttän piätehtävän – olemma kerton kielitilantehešta Karjalašša, Venäjällä ta muajilmašša. Myö rupiemma jatkamah.

Aleksei Tsikarevin lopputoivomuš kuulu tosi elämänmyötäseltä. Hänen mieleštä kieliaktivistien pitäy ruatua ahkerašti: parentua omua pätövyttä, miärätä etuoikevukšie, eččie uušie ratkaisuja, valmistua uušie spesialistija, ka pitäy ni huaveilla, vet huavehet annetah voimie ta autetah männä etehpäin.

Lisyä luve Oma Mua -leheššä