Horšman korjuun lopulla omissettih juhla
Šuojärven piirissä juhlittih šatopruasniekkua. Tapahtuma keräsi artistoja ta muasterija koko Karjalašta, ohjelmašša oli konsertti, muasteri-oppija ta luventoja.
Šuojärven piirissä tänä vuotena oli järješšetty horšman korjuu. Veškelykšen eläjät šekä vierahat toisista paikoista tultih keryämäh tätä kašvie čäijytehašta varoin. Kaikilla annettih šormikkahie ta šäkkijä — lapšilla pienemmät, aikuhisilla šuuremmat.
Koko horšman korjuun aikana ihmiset lašettih, ken mitä šai. Šavon miärä tuli ihmellisen šuurekši. Konša kaikki ruavot oli lopetettu ta horšma työnnetty tehtahalla tuli pruasniekan aika.
— Projektin idejana oli pityä EloKuu-festivali ta šiitä kertuo viettämisen kokemukšešta. Šuojärveššä oli meijän järješšön enšimmäini festivali ta myö emmä vuottan, jotta še tulou niin mukavakši ta jotta niin äijän vierašta tulou – yli 500 henkie. Myö rupesima valmistautumah vielä tuiskukuušša ta šilloin oli vaikie kuvitella, mitein kaikki tulou kešällä. Konša myö näkimä, mitein še onnistu viettyä, ni olima ihaššukšissa, šano EloKuu-festivalin järještäjä Anna Ivanova.
Festivalin paikalla oli järješšetty konsertti, käsityöjarmankka šekä muasteri-opit. Kaikilla oli mitä ruatua: piiruštua kivellä, luatie tuohukšenjalka, mualata.
Šuojärveššä ta Veškelykšeššä oli luotu mukava ta lämmin ilmapiiri: kaikin kannatettih toini toista ta kaikkie yhisti taitomieli. Festivali tuli eri paikoista tulluijen ihmisien vaštautumisen tilakši. Ihmiset iče kirjutettih ta kyšyttih, voiko tulla esiintymäh festivalih tahi viettämäh muasteri-oppija.
Veškelykšeššä konsertin ta muasteri-oppien lisäkši oli luventoja: Irina Rinkevič kerto Šammošta onnen šimvolina ta vietti pelin “Šampo-melliččyä eččimäššä”, Tatjana Trunova toi viisi kannelta ta kaikin šuatih opaštuo šoittamah niillä.
— Myö yrittimä šoittua ta yhistymä pieneh orkesterih. Šilloin myö tuntima onnen hetkie, šentäh kun šoittamisen tunti oli Šampo-melličäštä ta “Kalevalašta” kertomukšen jälkeh, a runoissa ihmiset tunnetah onnie, kun kuunnellah kannelta, šamoin kuin myöki, šano Anna.
Jekaterina Ivaškina kerto heinistä, kumpasie voipi kerätä Karjalan pelloilla ta šiitä, mitä hyötyö ne voijah tuuvva. Taiteilija Lil’a Korosteleva tuli Korzašta ta kerto pellavan kašvattamisešta, a luvennon jälkeh jokahini šai luatie ičellä lankan pellavašta. Paikalliset neiččyöt assotiatijokarttojen avulla autettih löytyä vaštaukšie eri kyšymykših.
Veškelykšeššä on äijän pientä järvie ta lampie, monella on nykyjäh šuosittuja SUP-lautoja. Festivalissa šai opaštuo kulkie järvellä lauvalla ta kilpailla toisien kera, ken on nopiempi.
Kaikkie vierahie kostitettih uuhhalla, šienikeitolla ta verekšellä leivällä, kummaista paissetah Myller-kokin reseptin mukah. Festivalissa šamoin kerrottih mitein šitä paistua.
— Paistua tätä leipyä on ylen helppo. Pitäy ottua ruis- ta vehnäjauhuo, ševottua niitä, lisätä vettä ta hienuo šuolua šekä hiivua, ta paistua kiukuašša. A šyyvvä šemmoista leipyä on hyvä voin kera. Myö toima voita Šuojärven fermašta, šano Marina Matvijenko.
Festivalin lopušša oli palkittu horšman aktiivisimmat keryäjät, ken keräsi kymmenie, šatoja ta äšen yli tuhat kiluo horšmua. Šuurimman miärän horšmua šai Marina Čaikina mieheh kera — 1524 kiluo horšmua.
— Enšin keräsimä horšmua talon viereššä, a šiitä kävimä peltoloilla ta kuni horšma oli hyvä keräsimä šitä huomenekšešta päivälliseh šuaten ta päivällisen jälkeh iltah šuaten. Meilä oli kilpa toisien eläjien kera ta meitä innoššutti Larisa Pavlovna, kumpani enši vuotena täyttäy 70 vuotta ta kumpani keräsi hyvin äijän horšmua. Hänen esimerkki autto uškuo omih voimih, šano Marina.
Festivalissa joka päivä kuulu äijän musiikkie: lauluja karjalakši ta venäjäkši. Kaikilla oli mukava ta järještäjät šuatih äijän kyšymykšie, tulouko festivali enši vuotena?
— EloKuu-festivalin projekti jatkuu šajekuun loppuh šuaten. Šyyškuušša järješšämmä šiirtyjän valokuvanäyttelyn ta rupiemma esittämäh šitä kouluissa ta kulttuurikeškukšissa. Še kertou, kuin festivali mäni ta ken ošallistu šiih: Karjalan muasterit ta artistat, lisäsi Anna Ivanova.
Festivalin vietti Armaš Karjala -yhteiskunnallini järještö EloKuu-festivali -projektin rajoissa, kummaista toteutetah Kulttuurialottehien presidenttifondin grantin kannatukšella.
