Historia synnyttää musiikkia

Historia synnyttää musiikkia

Jelena Maloduševa
04.01.2021
Aleksandr Leonov, Olga Gaidamak ja Vladislav Djomin ovat säveltäneet musiikkia karjalaisille museoille.
Aleksandr Leonov (kesk.), Olga Gaidamak ja Vladislav Djomin osallistuivat m usiikkilaboratorioon Petroskoissa. Kuva: Karjalan kansallinen museo
Aleksandr Leonov (kesk.), Olga Gaidamak ja Vladislav Djomin osallistuivat m usiikkilaboratorioon Petroskoissa. Kuva: Karjalan kansallinen museo

Miltä Petroskoin Pyöreä aukio kuulostaa, kun sitä pysähtyy kuuntelemaan? Yarga Sound System-bändin muusikot Aleksandr Leonov, Olga Gaidamak ja Vladislav Djomin ovat tutkineet aihetta musiikkilaboratoriossa, jonka Art Norden -projektitoimisto perusti InterActive History -hankkeen aikana.

— Ideana oli tehdä aikamatka Petroskoin historiaan musiikin keinoin. Sävellyksessämme yritimme kuvata tärkeitä historiallisia hetkiä: Petroskoin perustamista, Suurta Pohjan sotaa ja rauhallista kaupunkilaisten elämää, muusikko Vladislav Djomin kertoo.

Muusikot yhdistivät kansanmusiikin estetiikan ja konemusiikin saundin. He suunnittelivat äänimaisemaa, jossa kansallisten soittimien äänet yhdistyivät syntetisoitujen äänten kuoroon.

Musiikkilaboratorion tuloksia esiteltiin Karjalan kansallisen museon tiloissa. Tapahtuma striimattiin museon VKontakte-sivulle.

Ideana oli tehdä aikamatka Petroskoin historiaan musiikin keinoin.
Vladislav Djomin, muusikko

Museossa kävijät voivat vastaisuudessa kuunnella uutta musiikkikappaletta Pyöreän aukion historiasta kertovan näyttelykierroksen aikana.

Muusikko Vladislav Djomin osallistui myös toiseen musiikkilaboratorioon Kurkijoella. Djominin lisäksi mukana oli nuori pietarilainen äänisuunnittelija Jevgeni Markov. He loivat yhdessä vanhan Kurkijoen kylän äänimaailman käyttäen vanhaa karjalaista soitinta jouhikkoa.

— Minun säveltämäni musiikkikappale pohjautuu karjalaiseen perinteeseen sekä suomalaisen musiikkitieteen professorin ja kansanmusiikin tutkijan Armas Otto Väisäsen keräämään aineistoon, Djomin kertoo.

— Musiikkilaboratorion aiheeksi valittiin rajojen vetämistä ja avaamista, sillä kylä sijaitsee raja-alueella, Art Norden -projektitoimiston tuottaja Sofi a Aleksejeva kertoo.

Aleksejevan mukaan projektitoimisto suunnittelee vielä yhtä musiikkilaboratoriota.

— Helmikuussa käymme Aunuksen livviläisten museossa, jossa luodaan yleisölle ainutlaatuisia musiikkikokemuksia. Luultavasti Aunuksessa esiintyvät Aleksandr Leonov ja Olga Gaidamak. Tietoa äänisuunnittelijasta ei vielä ole, hän sanoo.

Suunnitelmissa on käyttää hankkeen aikana syntyneitä musiikkikappaleita näyttelykierroksissa Kurkijoen ja Aunuksen museoissa.

Kurkijoella luotiin vanhan kylän äänimaailma käyttäen vanhaa karjalaista soitinta jouhikkoa.

Musiikkilaboratoriot ovat osa InterActiveHistory -hanketta. Vuonna 2018 se yhdisti kuusi museota molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa. Kaksivuotinen yhteistyöhanke on nyt loppuvaiheessa.

Venäjältä hankkeessa ovat mukana Karjalan kansallinen museo sekä Aunuksen ja Kurkijoen museot. Suomen puolelta hankkeeseen osallistuvat Outokummun Kaivosmuseo, Joensuussa sijaitseva Pohjois-Karjalan museo ja Ilomantsin museosäätiö.

Hankkeen uutisia voi seurata InterActive History -hankkeen VKontakte-suvulta tageilla #ИнтерАктивная_История #InterActive_History.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль