Historia elpyy festivaaleilla

Historia elpyy festivaaleilla

Natalja Denisova
11.07.2022
Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joihin vieraat ovat tervetulleita.
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets

Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Tässä asiassa voi auttaa historianelävöittäminen, joka antaa ihmisille mahdollisuuden koskea vanhojen aikojen esineitä käsin. Historianelävöittäjät pyrkivät luomaan esitettävän aikakauden ympäristön ja tapahtumat mahdollisimman totuudenmukaisina.

Elävän historian harrastajat valitsevat aikakauden ja yhdistyvät seuroihin. Toiset keskittyvät antiikin Roomaan, toiset viikinki- tai keskiaikaan, Napoleonin tai Toisen maailmansodan tapahtumiin. 

Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joissa vieraat voivat käydä ja tutustua seurojen toimintaan.

Venäjällä järjestetään kymmeniä historiallisia festivaaleja vuodessa ja toimii satoja historianelävöittäjien seuroja ja yhdistyksiä.

Karjalassa toimii muutama elävää historiaa harrastava seura. Yksi niistä on Skål-niminen seura, joka on keskittynyt viikinkiaikaan. Joka vuosi Skål käy Venäjän suurimmassa viikinkiajan festivaalissa, jonka nimi on Rusborg. Rusborgia on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Lipetskin alueella, lähellä Jeletsin kaupunkia. Alussa sitä järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, nykyään vain kerran, toukokuussa. Tänä vuonna oli kahdeskymmenes festivaali. 

Elävän historian harrastajat ovat etupäässä aikuisia. Ihmiset löytävät tekemistä oman kiinnostuksen kohteiden perusteella. Miehet harjoittelevat taistelua, kamppailulajia tai joukkuepelejä. Sekä miehet että naisetkin usein harrastavat käsityötä: taontaa, keramiikkaa, puu- ja nahkatöitä, työkalujen valmistamista. Suurin osa naisista pitää kutomisesta, ompelemisesta, kirjonnasta ja ruoan valmistamisesta. Festivaalin aikana järjestetään kilpailut, luennot ja työpajat, musiikki- ja tanssiesitykset.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Lapsillekin löytyy tekemistä. He auttavat vanhempiaan, oppivat uutta, leikkivät ja kilpailevat paljon. 

Viikinkifestivaalit järjestetään tavallisesti lämpimänä vuodenaikana. Osanottajat asuvat telttaleirissä. Rusborgin telttaleiri on hyvin suuri, siinä asuu tuhat ihmistä kerrallaan. Se asetetaan pyöreän puulinnoituksen sisään.

Karjalassa viikinki- ja keskiaikafestivaaleja myös järjestetään kesällä. Petroskoissa joskus järjestettiin Onego ja Onego: Pohjoilan legendoja -nimisiä festivaaleja. Viime vuonna starttasivat Kirjalaland (Karjalan maa) -festivaalit Laatokan rantamilla. Sortavalassa sijaitsee historiallinen puisto Bastion. Puistossa on viikinkiajan Mustan Karhun Linnoitus. Linnoituksessa pidetään kaksi tapahtumaa: toinen esittää viikinkiaikaa ja toinen keskiaikaa.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Historianelävöittäminen on ihmisten harrastus, joskus se tulee ammatiksi. Muinaisuuteen syventyneet ihmiset auttavat tieteen popularisointia ja kokeellista arkeologiaa. He itse kokeilevat historiaa ja esittävät sitä muille. Tähän tärkeään asiaan osallistuvat jopa nuketkin.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль