Historia elpyy festivaaleilla

Historia elpyy festivaaleilla

Natalja Denisova
11.07.2022
Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joihin vieraat ovat tervetulleita.
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets

Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Tässä asiassa voi auttaa historianelävöittäminen, joka antaa ihmisille mahdollisuuden koskea vanhojen aikojen esineitä käsin. Historianelävöittäjät pyrkivät luomaan esitettävän aikakauden ympäristön ja tapahtumat mahdollisimman totuudenmukaisina.

Elävän historian harrastajat valitsevat aikakauden ja yhdistyvät seuroihin. Toiset keskittyvät antiikin Roomaan, toiset viikinki- tai keskiaikaan, Napoleonin tai Toisen maailmansodan tapahtumiin. 

Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joissa vieraat voivat käydä ja tutustua seurojen toimintaan.

Venäjällä järjestetään kymmeniä historiallisia festivaaleja vuodessa ja toimii satoja historianelävöittäjien seuroja ja yhdistyksiä.

Karjalassa toimii muutama elävää historiaa harrastava seura. Yksi niistä on Skål-niminen seura, joka on keskittynyt viikinkiaikaan. Joka vuosi Skål käy Venäjän suurimmassa viikinkiajan festivaalissa, jonka nimi on Rusborg. Rusborgia on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Lipetskin alueella, lähellä Jeletsin kaupunkia. Alussa sitä järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, nykyään vain kerran, toukokuussa. Tänä vuonna oli kahdeskymmenes festivaali. 

Elävän historian harrastajat ovat etupäässä aikuisia. Ihmiset löytävät tekemistä oman kiinnostuksen kohteiden perusteella. Miehet harjoittelevat taistelua, kamppailulajia tai joukkuepelejä. Sekä miehet että naisetkin usein harrastavat käsityötä: taontaa, keramiikkaa, puu- ja nahkatöitä, työkalujen valmistamista. Suurin osa naisista pitää kutomisesta, ompelemisesta, kirjonnasta ja ruoan valmistamisesta. Festivaalin aikana järjestetään kilpailut, luennot ja työpajat, musiikki- ja tanssiesitykset.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Lapsillekin löytyy tekemistä. He auttavat vanhempiaan, oppivat uutta, leikkivät ja kilpailevat paljon. 

Viikinkifestivaalit järjestetään tavallisesti lämpimänä vuodenaikana. Osanottajat asuvat telttaleirissä. Rusborgin telttaleiri on hyvin suuri, siinä asuu tuhat ihmistä kerrallaan. Se asetetaan pyöreän puulinnoituksen sisään.

Karjalassa viikinki- ja keskiaikafestivaaleja myös järjestetään kesällä. Petroskoissa joskus järjestettiin Onego ja Onego: Pohjoilan legendoja -nimisiä festivaaleja. Viime vuonna starttasivat Kirjalaland (Karjalan maa) -festivaalit Laatokan rantamilla. Sortavalassa sijaitsee historiallinen puisto Bastion. Puistossa on viikinkiajan Mustan Karhun Linnoitus. Linnoituksessa pidetään kaksi tapahtumaa: toinen esittää viikinkiaikaa ja toinen keskiaikaa.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Historianelävöittäminen on ihmisten harrastus, joskus se tulee ammatiksi. Muinaisuuteen syventyneet ihmiset auttavat tieteen popularisointia ja kokeellista arkeologiaa. He itse kokeilevat historiaa ja esittävät sitä muille. Tähän tärkeään asiaan osallistuvat jopa nuketkin.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль