Historia elpyy festivaaleilla

Historia elpyy festivaaleilla

Natalja Denisova
11.07.2022
Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joihin vieraat ovat tervetulleita.
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets

Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Tässä asiassa voi auttaa historianelävöittäminen, joka antaa ihmisille mahdollisuuden koskea vanhojen aikojen esineitä käsin. Historianelävöittäjät pyrkivät luomaan esitettävän aikakauden ympäristön ja tapahtumat mahdollisimman totuudenmukaisina.

Elävän historian harrastajat valitsevat aikakauden ja yhdistyvät seuroihin. Toiset keskittyvät antiikin Roomaan, toiset viikinki- tai keskiaikaan, Napoleonin tai Toisen maailmansodan tapahtumiin. 

Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joissa vieraat voivat käydä ja tutustua seurojen toimintaan.

Venäjällä järjestetään kymmeniä historiallisia festivaaleja vuodessa ja toimii satoja historianelävöittäjien seuroja ja yhdistyksiä.

Karjalassa toimii muutama elävää historiaa harrastava seura. Yksi niistä on Skål-niminen seura, joka on keskittynyt viikinkiaikaan. Joka vuosi Skål käy Venäjän suurimmassa viikinkiajan festivaalissa, jonka nimi on Rusborg. Rusborgia on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Lipetskin alueella, lähellä Jeletsin kaupunkia. Alussa sitä järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, nykyään vain kerran, toukokuussa. Tänä vuonna oli kahdeskymmenes festivaali. 

Elävän historian harrastajat ovat etupäässä aikuisia. Ihmiset löytävät tekemistä oman kiinnostuksen kohteiden perusteella. Miehet harjoittelevat taistelua, kamppailulajia tai joukkuepelejä. Sekä miehet että naisetkin usein harrastavat käsityötä: taontaa, keramiikkaa, puu- ja nahkatöitä, työkalujen valmistamista. Suurin osa naisista pitää kutomisesta, ompelemisesta, kirjonnasta ja ruoan valmistamisesta. Festivaalin aikana järjestetään kilpailut, luennot ja työpajat, musiikki- ja tanssiesitykset.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Lapsillekin löytyy tekemistä. He auttavat vanhempiaan, oppivat uutta, leikkivät ja kilpailevat paljon. 

Viikinkifestivaalit järjestetään tavallisesti lämpimänä vuodenaikana. Osanottajat asuvat telttaleirissä. Rusborgin telttaleiri on hyvin suuri, siinä asuu tuhat ihmistä kerrallaan. Se asetetaan pyöreän puulinnoituksen sisään.

Karjalassa viikinki- ja keskiaikafestivaaleja myös järjestetään kesällä. Petroskoissa joskus järjestettiin Onego ja Onego: Pohjoilan legendoja -nimisiä festivaaleja. Viime vuonna starttasivat Kirjalaland (Karjalan maa) -festivaalit Laatokan rantamilla. Sortavalassa sijaitsee historiallinen puisto Bastion. Puistossa on viikinkiajan Mustan Karhun Linnoitus. Linnoituksessa pidetään kaksi tapahtumaa: toinen esittää viikinkiaikaa ja toinen keskiaikaa.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Historianelävöittäminen on ihmisten harrastus, joskus se tulee ammatiksi. Muinaisuuteen syventyneet ihmiset auttavat tieteen popularisointia ja kokeellista arkeologiaa. He itse kokeilevat historiaa ja esittävät sitä muille. Tähän tärkeään asiaan osallistuvat jopa nuketkin.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль