Historia elpyy festivaaleilla

Historia elpyy festivaaleilla

Natalja Denisova
11.07.2022
Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joihin vieraat ovat tervetulleita.
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets
Venäjän suurimman viikinkiajan festivaalin nimi on Rusborg. Kuva: Anna Odinets

Paras keino oppia historiaa on uppoutua siihen. Tässä asiassa voi auttaa historianelävöittäminen, joka antaa ihmisille mahdollisuuden koskea vanhojen aikojen esineitä käsin. Historianelävöittäjät pyrkivät luomaan esitettävän aikakauden ympäristön ja tapahtumat mahdollisimman totuudenmukaisina.

Elävän historian harrastajat valitsevat aikakauden ja yhdistyvät seuroihin. Toiset keskittyvät antiikin Roomaan, toiset viikinki- tai keskiaikaan, Napoleonin tai Toisen maailmansodan tapahtumiin. 

Historianelävöittäjien seurat ja yhdistykset järjestävät festivaaleja, turnajaisia ja markkinoita, joissa vieraat voivat käydä ja tutustua seurojen toimintaan.

Venäjällä järjestetään kymmeniä historiallisia festivaaleja vuodessa ja toimii satoja historianelävöittäjien seuroja ja yhdistyksiä.

Karjalassa toimii muutama elävää historiaa harrastava seura. Yksi niistä on Skål-niminen seura, joka on keskittynyt viikinkiaikaan. Joka vuosi Skål käy Venäjän suurimmassa viikinkiajan festivaalissa, jonka nimi on Rusborg. Rusborgia on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Lipetskin alueella, lähellä Jeletsin kaupunkia. Alussa sitä järjestettiin kaksi kertaa vuodessa, nykyään vain kerran, toukokuussa. Tänä vuonna oli kahdeskymmenes festivaali. 

Elävän historian harrastajat ovat etupäässä aikuisia. Ihmiset löytävät tekemistä oman kiinnostuksen kohteiden perusteella. Miehet harjoittelevat taistelua, kamppailulajia tai joukkuepelejä. Sekä miehet että naisetkin usein harrastavat käsityötä: taontaa, keramiikkaa, puu- ja nahkatöitä, työkalujen valmistamista. Suurin osa naisista pitää kutomisesta, ompelemisesta, kirjonnasta ja ruoan valmistamisesta. Festivaalin aikana järjestetään kilpailut, luennot ja työpajat, musiikki- ja tanssiesitykset.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Lapsillekin löytyy tekemistä. He auttavat vanhempiaan, oppivat uutta, leikkivät ja kilpailevat paljon. 

Viikinkifestivaalit järjestetään tavallisesti lämpimänä vuodenaikana. Osanottajat asuvat telttaleirissä. Rusborgin telttaleiri on hyvin suuri, siinä asuu tuhat ihmistä kerrallaan. Se asetetaan pyöreän puulinnoituksen sisään.

Karjalassa viikinki- ja keskiaikafestivaaleja myös järjestetään kesällä. Petroskoissa joskus järjestettiin Onego ja Onego: Pohjoilan legendoja -nimisiä festivaaleja. Viime vuonna starttasivat Kirjalaland (Karjalan maa) -festivaalit Laatokan rantamilla. Sortavalassa sijaitsee historiallinen puisto Bastion. Puistossa on viikinkiajan Mustan Karhun Linnoitus. Linnoituksessa pidetään kaksi tapahtumaa: toinen esittää viikinkiaikaa ja toinen keskiaikaa.

Mustan Karhun Linnoituksessa voi käydä ympäri vuoden katsomassa viikinkien rakennuksia, veneitä ja käsitöitä.

Historianelävöittäminen on ihmisten harrastus, joskus se tulee ammatiksi. Muinaisuuteen syventyneet ihmiset auttavat tieteen popularisointia ja kokeellista arkeologiaa. He itse kokeilevat historiaa ja esittävät sitä muille. Tähän tärkeään asiaan osallistuvat jopa nuketkin.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Paimoi torvel lirahuttau
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net seizottih tahnuos. Täs kirjutukses pagin rodieu paimois.
Oma Mua
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль