Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille

Hiitolanjoen alue tunnetuksi turisteille

Marina Tolstyh
25.10.2021
Kansainvälinen RivTimes-hanke antaa uutta vauhtia matkailulle Lahdenpohjan, Käkisalmen, Parikkalan ja Rautjärven alueella.  Suunnitelmia on mietitty työpajoissa.
Karjalais-suomalaisen RivTimes -hankkeen partnerit ja osallistujat tekivät muutaman tutustumismatkan Lahdenpohjan piiriin. Kuvassa ryhmä Laatokan luodot -kansallispuistossa syyskuun alussa. Kuva: Julia Korabljova
Karjalais-suomalaisen RivTimes -hankkeen partnerit ja osallistujat tekivät muutaman tutustumismatkan Lahdenpohjan piiriin. Kuvassa ryhmä Laatokan luodot -kansallispuistossa syyskuun alussa. Kuva: Julia Korabljova

Venäläiset ja suomalaiset RivTimes-hankkeen kumppanit keräsivät ehdotuksia ja mielipiteitä Hiitolanjoen alueen matkailupalveluiden kehityksestä molemmilla puolilla rajaa työpajoissaan viime viikolla.

— Hankkeen avulla haluamme kehittää luontomatkailua Hiitolanjoen vaikutusalueella sekä Suomen että Venäjän puolella, sanoo partnerina olevan Rautjärven kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen.

— Tavoitteena on se, että alue on paikallisesti ja kansainvälisesti sen verran tunnettu ja erottuva, että sinne halutaan tulla lomalle vähän kauempaakin.

Hänen mielestään Suomen puolella Hiitolanjoen alueen tunnettuus verrattuna esimerkiksi Lappiin tai Saimaan alueeseen vaatii vielä paljon työtä.

Hiitolanjoki on noin 53 kilometriä pitkä. Se virtaa Karjalan Hiitolan taajaman alueella ja Suomen puolella. Joen vaikutusalueelle kuuluvat hankkeessa Karjalan Lahdenpohja ja Leningradin alueen Käkisalmi sekä Parikkalan ja Rautjärven kunnat.

— Hiitolanjoki on vain yksi osa-alue. Tarkastelussa on laajempikin aluekokonaisuus ja siihen liittyvät mahdollisuudet, Javanainen korostaa.

Tämän ja ensi vuoden ajan kestävä hanke on saanut yli 750 000 euroa tukea Kaakkois-Suomi—Venäjä CBC 2014—2020-ohjelmasta.

Hankkeen avulla haluamme kehittää luontomatkailua Hiitolanjoen vaikutusalueella sekä Suomen että Venäjän puolella.
Sini Javanainen, Suomen Rautjärven kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä

Hankkeen työpajoissa jatkettiin kesäkuussa aloitettua työtä. Sen tavoitteena on laatia Hiitolanjoen alueen matkailun yleissuunnitelma.

Viime tiistaina suomalaiset osallistujat käsittelivät työpajassaan Hiitolanjoen alueen matkailupalvelutarjontaa, kohteiden saavutettavuutta ja kehittämistarpeita Suomen puolella.

Taas venäläisten työpajassa viime torstaina osallistujat keskustelivat turistimajoitukseen ja matkailutapahtumiin luonnossa liittyvistä aiheista sekä alueen markkinoinnista esimerkiksi kansainvälisten kalastusfestivaalien kautta.

— Kesällä teimme muutaman tutkimusmatkan Lahdenpohjan piiriin. Etsimme paikkoja, jotka sopisivat parhaiten kolmen leirintäalueen rakentamiseksi, hankkeen Karjalan tasavallan koordinaattori Julia Korabljova kertoo. 

Hänen mukaansa kolme leirintäaluepaikkaa on jo löydetty. Ensimmäinen autoturisteille kunnostettava leirintäalue sijaitsee lähellä Kurkijoen Kirjaž-museota. Toinen on lomakylän alueella ja kolmas leirintäalue palveluineen sijaitsee Laatokan luodot -kansallispuiston alueella.

— Seuraavaksi täytyy tehdä leirintäalueiden rakennusprojektit. Rakennustyöt alkavat ensi vuonna. Töihin on myönnetty apurahaa myös tasavallan budjetista, Korabljova sanoo.

Leirintäalueiden rakennustyöt alkavat Lahdenpohjan piirissä ensi vuonna. Töihin on myönnetty apurahaa myös tasavallan budjetista.
Julia Korabljeva, kansainvälisen RivTimes-hanke hankkeen Karjalan tasavallan koordinaattori

Suomalaiset sanovat, että Karjalan historia ja viikinkien elämätavat ovat niitä aiheita, jotka vetävät turisteja Lahdenpohjan piiriin. 8—11-luvuilla asuneiden viikinkien jälkiä on jäänyt erityisesti runsaasti Kurkijoen taajaman alueelle.

— Kurkijoen Kirjaž-museossa on säilynyt viikinkien ainutlaatuisia esineitä. Noina aikoina nykyinen Kurkijoki, Hiitola sekä Suomen Rautjärven kunta kuuluivat samaan Kirjažin pogostaan, Kirjaž-museon johtaja Marina Petrova kertoo.

Museo ei ole ollut mukana hankkeessa, vaikka museonjohtajana Petrova on tietysti kiinnostunut paljon tästä hankkeesta. 

Hankkeen Karjalan koordinaattori Korabljova sanoo puolestaan, että museo on esillä matkailukohteena uusilla reiteillä. Reitit yhdistävät niin Leningradin alueen Käkisalmen ja Lahdenpohjan piirin sekä myös Suomen ja Karjalan laajan kansainvälisen Kaksi maata — yksi Karjala -hankkeen puitteissa. 

Hiitolanjoki voi kiinnostaa turisteja

Hankkeen työpajojen osallistujat pohtivat myös potentiaalisia asiakasprofiileja. Venäläiset osallistujat ovat sitä mieltä, että Hiitolanjoen alueelle matkustavat turistit voi jakaa neljään ryhmään. Toiset turistit harrastavat luonnossa extreme-urheilua tai nauttivat kalastuksesta ja reippaista aktiviteeteista yleensä. Toiset haluavat alueella hiljaista lomaa luonnossa tai käyvät tutustumassa paikalliseen historiaan ja asukkaiden elämäntapoihin.

— Tälle alueelle matkustaa ennen kaikkea moskovalaisia ja pietarilaisia nuoria ja keski-ikäisiä turisteja. Tänne voi tulla matkailijoita Hollannista, Saksasta, Italiasta ja Ranskasta. Jokaista asiakasryhmää täytyy houkutella alueelle eri tavalla, hankkeen työpajoja järjestävän FCG:n yhtiön asiantuntija Jaana Myllyluoma havaitsee.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Oma Mua
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä Tverin alovehen Tolmačun kylän Vlasovien karjalaiseh vieraštaloh!
Karjalan Sanomat
Virtuaalikierros vie Kansalliseen teatteriin
Teatterin ystävät voivat nyt käydä kahdella virtuaalikierroksella. He pääsevät Kansallisen teatterin kulissien takaiseen maailmaan ja Golomjanoje plamja -esitykseen.
Oma Mua
“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”
Kaksikymmen kaksi vuottu Karjalan kylis da linnois rahvas vuotettih Nazarovan Fed’an Miikulan čomua madalua iändy da paginoi omal armahal karjalan kielel. Kylmykuun 10. päivänny endine raadivontoimittai Nikolai Nazarov täyttäy 75 vuottu.
Karjalan Sanomat
Laulustudio: kiinnostus kasvaa
Tänä vuonna Kostamuksen 1. koulun Leppäkerttu-laulustudion kävijät laulavat suomalaisia lauluja ja parantavat samoin suomen kielen taitoaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль