Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat

Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat

Hiloin Natoi
07.05.2021
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Henna Gogolevan muzeis Sordavalas. Kuva: Oma Mua
Henna Gogolevan muzeis Sordavalas. Kuva: Oma Mua

– Sinä maltat paista karjalakse. Oletgo karjalaine? Kus olet opastunnuh karjalan kieleh?

– Minä maltan paista karjalan kielen eri murdehil, kudamih olen opastunnuh Päivännouzu-Suomen yliopistos dai sežo omas tutkimusruavos, kentymatkoil, pagizemal, kirjuttamal i lugemal. Minä olen roinnuhes Savonlinnas Päivännouzu-Suomes, da en ole karjalankielisty suguu. Yhtelläh minun juuret ollah Siämingis, Kerimäil da Luadogan Karjalas, kudamien istourii on karjalaine. Minule ainos kois sanottih, što myö olemmo savo-karjalazet. Savolastu identitiettua minul ei ole nikonzu olluh, a voin sanuo, što karjalaine identitiettu on.

– Kui da konzu sinä piävyit tutkimah karjalan kieldy? Mibo viritti sih?

– Suomen sugukielet ollah oldu minule mieldykiinnittäjät sit algajen, konzu myö saimmo kudamidägi opastustu niilöih näh školas. Mustan viegi, gu yläškolan muamankielen opastai ozutti meile fil’man Vienan Karjalan karjalankielizes rahvahas. Duumaičen, što silloi viriin suomen sugukielih da niilöis tuligi oza minun elostu. Školan lopiettuu piäzin Päivännouzu-Suomen yliopistoh Jovensuuh opastumah suomen kieleh. Yliopistos alloin opastuo sežo karjalan kieleh jo enne sidä, konzu sit rodih  opastunduaineh. Silloi oli moine Matti Jeskazen pietty kursu, da menin sille. Sit vuvvennu 2009 alloin opastuo karjalan kieldy professoran Pekka Zaikovan kursoil. Enne kaikkie yhtelläh olen opastunnuh karjalah Hiloin Natoin da Ol’ga Karlovan kursoil, da hyö ollah oldu tovengi kieleh virittäjät opastajat. Konzu olin luadimas kandiduatan tutkinduo, minun opastajat kyzyttih, tulizingo keräle FINKA-projektah litteroimah rajakarjalazien pagizutteluloi. Lähtingi rakkahal sih, da Raja-Karjalas rodih sežo iččeni oza: minun kandiduatan-, magistran- da doktorantan ruavot käzitelläh sen alovehen murdehii da suomen kielen päivännouzumurdehien vaikutustu niilöih. 

– Väitöskirjan tieman ližäkse sinun mieldy on kiinnitännyh vie elättilöin da žiivatoin karjalankielizet nimet. Konzubo da mindäh olet ottanuh yhtekse ruavokse netgi? 

– Keviäl 2012 kävyin enzimästy kerdua Ven’an Karjalah yliopiston kentykursal. Myö pagizuttelimmo rahvastu Karjalas Anuksen čupun hierulois. Minä tahtoin tiijustua, mittumua nimie karjalazet pannah elättilöile da žiivatoile, da rubein sit keriämäh mostu materjualua sen matkan aigua.

– Kuibo sinun mieles vois nostua karjalan kielen prestiižua Suomes? Kenenbo ruado se olis?

– Olis ylen tärgei, gu piättäjät da rahvas tiijustettas enämbän karjalan kieleh näh. Školas libo eziškolas algajen pidäys sanella, što Suomes on paistu da iellehgi paistah karjalan kieleh – ei tävvy sit ebämiärähizes tiijos, kudamua rahvas suajah nygöi, konzu vai sie-tiä mainitah karjalan kieldy. On kummalline dielo, što medies kirjutetah karjalan kieleh liittyjih torih näh, ga ei vaiku karjalan kieleh näh. Minun mieles kai ristikanzat, kudamile karjalan kieli on mieldykiinnittäi dielo, voidas ruadua karjalan kielen hyväkse – ken midägi, omien vägilöin mugah. Sidä voijah ruadua ristikanzat, kudamat maltetah libo kudamat ei malteta karjalakse. On yksikai, ongo sinun sugu karjalankieline libo vai karjalaine.

– Sinä olet käynnyh Ven’an Karjalah. Äijängo kerdua da mibo matkoi net oldih?

– Olen käynnyh kolmeh kentymatkah: kerran Anuksen Karjalah da kaksi kerdua Tverin Karjalah. Olen sežo olluh yhten opastundukavven suomen kielen praktikantannu Petroskoin pedagougizes akademies. Praktiekan aigua näin äijän Ven’an Karjalua. Olen sežo käynnyh Vienan Karjalah Haikol’an kinofestivualih. Vie olen käynnyh Sordavalah da Viiburih, kus minun died’oi eli lapsennu voinassah. Kaikkien matkoin aigua olen nähnyh äijän mieldykiinittäjiä kohtua, da matkat ollah oldu ylen tunnehrikkahat. Minule ylen himoittas nähtä vie enämbigi Karjalua. En ole vie nähnyh niidy Luadogan Karjalan kohtii, kudamispäi minun sugu on.  

– Mibo olis paras nevvo karjalan kielen kehitändäh niškoi? Päitähgo samat kehitändynevvot Ven’an Karjalas dai Suomes?

– Rippuu sit, kelle andazin nevvon. Andanen sen piättäjile, ga sit sanozin, što opastustu karjalan kieleh näh da karjalan kielen opastustu pidäy kehittiä. Karjalan kieldy pidäy pidiä nägövis da “pinnal” kaikkeh luaduh, muga kui muidugi kielii. Tiijän, što se on sanottu äijän kerdua, a minägi sanon sen vie: kaikkien karjalan kielen murdehien pagizijoile da eri mualois eläjile karjalan kielen ystävile pidäy ruadua kehitändyruaduo yhtes. Olis tärgei, gu olis foorumu, kudamas suas nähtä da kuulta, min jyttysty ruaduo on ruattu. Tärgei olis ainos avvuttua toine tostu da opastuo toine toizes. Ozakse äijän hyviä ruaduo on ruattu da ruatah täl hetkelgi. 

– Konzu sanoin, luaji oma kyzymys da vastua sih, sinä azuit tämän kyzymyksen: Mibo karjalan kielen murreh libo alamurreh on sinule enämbäl mieldy myöte da mindäh? 

– Minule tämä on ylen jygei kyzymys, sendäh gu suvaičen kaikii murdehii äijäl. Tiettäväine, Raja-Karjalan murdehet ollah minule armahat, sendäh gu olen äijän ruadanuh niilöinke da niilöis on äijy mieldykiinittäjiä vaikutustu Päivännouzu-Suomen murdehispäi. Niilöin tutkimine on opastannuh minuu suvi- da livvinkarjalah äijän. Tverinkarjalas on tulluh minule armas murreh kentymatkoin aigua, da vienankarjalas minule on mieldykiinittäjiä paiči muudu se, kui se on iändehellizesti da sanastollizestigi puaksuh eriluadune, migu muut murdehet. Kaikis karjalan murdehis on kudamidägi yhtenjyttymiä gu iččeni päivännouzusuomelazen murdehenke, da sendäh minul on eričykselline sideh niilöih. Toiči duumaičen, što suomen kirjukieli on vähembi minun kieli, migu karjalan kielen murdehet! 

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль