Hengelliset laulut soivat suomeksi kirkoissa

Hengelliset laulut soivat suomeksi kirkoissa

Marina Tolstyh
28.08.2024
Karjalan inkerinsuomalaista kulttuuria tukeva kuoro piti konserttinsa Ruskealan evankelis-luterilaisessa kirkossa ja Sortavalan Karjalan luterilaisessa kirkossa.
Viime viikonloppuna petroskoilainen Inkeri-kuoro esiintyi ensimmäisen kerran Ruskealan evankelis-luterilaisessa kirkossa. Keskellä on kirkon diakoni Aleksei Heglund. Kuva: Inkeri-kuoro/Irina Štšjokina
Viime viikonloppuna petroskoilainen Inkeri-kuoro esiintyi ensimmäisen kerran Ruskealan evankelis-luterilaisessa kirkossa. Keskellä on kirkon diakoni Aleksei Heglund. Kuva: Inkeri-kuoro/Irina Štšjokina

Petroskoilainen Inkeri-kuoro esiintyi Ruskealan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkossa ensimmäisen kerran viime lauantaina. Kuoro lauloi parikymmentä laulua suomen sekä latinan ja venäjän kielellä.

— Kuoron konsertti oli seurakuntalaisille ja pienen Ruskealan taajaman muille asukkaille merkittävä tapahtuma, koska konsertteja järjestetään kirkossa hyvin harvoin, sanoo Ruskealan evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoni Aleksei Heglund.

Viimeksi kirkossa laulettiin suomeksi ennen koronapandemiaa. Siinä esiintyivät yhdessä mieskuoro Kiteestä ja viipurilainen Agricola-kuoro.

Heglundin mukaan seurakunta on pieni. Jumalanpalveluksissa sunnuntaisin ja Raamattutunneilla lauantaisin käy keskimäärin 10—12 henkilöä ja juhlapalveluksissa enimmillään 15.

— Ruskealan taajamassa on laulajaryhmä. Jotkut Inkeri-kuoron laulamista suomenkielisistä lauluista ovat heille tuttuja. Konsertissa he lauleskelivat näitä lauluja venäjäksi, diakoni kertoo.

Inkeri-kuoron laulaja Marija Djakonova kertoo, että kuoro otettiin kirkossa lämpimästi vastaan.

Kuoron konsertti oli seurakuntalaisille ja pienen Ruskealan taajaman muille asukkaille merkittävä tapahtuma.
Aleksei Heglund, Ruskealan evankelis-luterilaisen seurakunnan diakoni

Djakonovan mukaan kuuntelijoita oli Ruskealan kirkossa paljon.

— Marja- ja sienimetsästys ei houkutellut ihmisiä metsään kuin olimme luulleet, hän kertoo.

Ruskealan matkan jälkeen kuoro toivoo esiintyvänsä kirkossa tänä vuonna uudelleen adventtiaikana eli marraskuussa tai joulukuussa. Samaan konserttiin kuoro aikoo kutsua myös viipurilaisen Agricola-kuoron ja Ruskealan laulajaryhmän.

Toisen konserttinsa Inkeri-kuoro piti Karjalan luterilaisessa kirkossa Sortavalassa.

— Ensin lauloimme kaksi hymniä jumalanpalveluksen aikana ja sitten pidimme konsertin jumalanpalveluksen jälkeen, Djakonova kertoo.

Sortavalan-matkoillaan kuoro laulaa aina Karjalan luterilaisessa kirkossa, siksi monen katsojan kasvot ovat kuorolaisille tuttuja. Tällä kertaa konsertissa kävi uusia ihmisiä. Heidän joukossaan oli muun muassa Pohjois-Laatokalle matkustaneita turisteja, jotka majoittuivat muutama vuosi sitten avattuun kirkon pyhiinvaelluskeskukseen.

Inkeri-kuoron suunnitelmissa on laulaa myös Lahdenpohjan Huuhanmäki-museossa ja Ruskealan marmoripuistossa.
Marija Djakonova, Inkeri-kuoron laulaja ja matkanjärjestäjä

Viime viikonloppuna turisteja otettiin vastaan myös Ruskealan kirkossa. Kirkko tarjoaa matkailijoille majoitusta ja ruokaa.

— Ruskealan seurakunnan samoin kuin muidenkin seurakuntien täytyy ansaita rahaa toimintansa tukemiseksi. Täytyy maksaa esimerkiksi sähköstä ja lämmöstä. Lisäksi seurakunta jatkaa kirkon jälleenrakentamista tulipalon jälkeen, Heglund kertoo.

Ruskealan luterilainen seurakunta on perustettu uudestaan pitkän tauon jälkeen vuonna 1990. Kirkon rakennustyöt alkoivat vuonna 2002, ja Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi vihki sen käyttöön huhtikuussa 2010. Maaliskuussa 2013 kirkko tuhoutui pahasti tulipalossa.

— Kirkon rakennuksessa on pohjakerros ja ensimmäinen kerros. Toista kerrosta emme rakenna, vaikka edellisessä rakennussuunnitelmassa se on ollut. Tulevaisuudessa kirkkoon on tarkoitus rakentaa kellotorni, diakoni kertoo.

Eniten konserttimatkoja Pohjois-Laatokan alueelle

Inkeri-kuoron laulaja Maria Djakonova on järjestänyt kuoron konserttimatkoja Karjalan tasavallan piireihin ja tasavallan ulkopuolelle vuodesta 2018. Sortavalan piireissä kuoro on esiintynyt useammin kuin missään muualla.

— Esimerkiksi kuoro lauloi Laulujuhlat-festivaalilla ja Kalitka-karjalanpiirakkafestivaalilla sekä Sortavalan musiikkikoulussa, Djakonova kertoo.

Hänen avullaan kuoro esiintyi Pitkärannan luterilaisessa kirkossa, Lahdenpohjan piirin Lumivaaran kirkossa sekä kahdessa luterilaisessa kirkossa Sortavalassa. Kaupungissa toimivat Inkerin kirkon Sortavalan evankelis-luterilainen seurakunta ja Karjalan luterilaisen kirkon seurakunta.

Viime vuonna kuoro osallistui Sortavalan suomalaisen kansankuoron johtajan Elina Jermolajevan muistolle omistetulle toiselle kuorofestivaalille.

— Tänä vuonna kuoro on valmis esiintymään myös Pitkärannan ja Läskelän luterilaisissa kirkoissa. Suunnitelmissa on laulaa myös Lahdenpohjan Huuhanmäki-museossa ja Ruskealan marmoripuistossa, matkanjärjestäjä Djakonova kertoo.

Ensi vuonna Inkeri-kuoro täyttää 35 vuotta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Lyydinkardalan eri dialektoi opastetah kylis da linnois
Lyydiläižed eletäh Anuksen, Priäžän, Änižen da Kompohd’an piiris. Suurembad lyydiläižin eländkohtad oldah: Kujärv, Pyhärv, Priäž, Tivdii, Dyrkänmägi, Kendärv da muga edelleh.
Karjalan Sanomat
Yliopiston jälkeen töihin maaseudulle
Prääsän piirin kouluihin on tullut töihin neljä nuorta opettajaa.
Oma Mua
Ku vai lapsil olis hyvä
Tunnustuin täh pereheh Il’l’anpiän pruazniekannu Suuren Sellän kyläs. Kerras rubei himoittamah sanella rahvahal Anna Sergejevna da Sergei Vladimirovič Arbuzovien elokses.
Oma Mua
Kirjašto on paikka lukomisekši ta mukavakši ajanvietokši
Kalevalan piirin Borovoi-pos’olkašša avattih uuvvissettu kirjašto. Še tuli äijyä mukavammakši.
Karjalan Sanomat
Kiinnostus kieliin on laskussa
Tänä lukuvuonna vähemmistökieliä Karjalan kouluissa lukee hieman yli 5 500 lasta. Syksystä alkaen karjalan kieltä opetetaan jälleen Kostamuksen lukiossa.
Kipinä
Karjalan pirdajad tegiba uded taidehkuvad Vepsän mal
Karjalan Taidehmuzei jatktab “Joksmust vaste. Pohjoižvepsläižed”- projektad, mitte om omištadud Änižröunan vepsläižile külile da niiden eläjile.
Karjalan Sanomat
Juuriaan etsimässä – Kansallinen aloitti ensi-illalla
Koko tarina on tytön uni, jossa hän tutustuu vepsäläiseen kulttuuriin ja yrittää saada tietää jotain itsestäänja löytää isänsä. Esitys sai yllättävän lopun.
Oma Mua
Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyö kehittyy
Šyyškuun 19. päivänä Karjalan kanšojen yštävyštalošša vietettih pyorä stola Karjalan tašavallan ta Tverin alovehen yhteistyön kyšymykšistä.
Karjalan Sanomat
Kieli, perinteet ja elinolot sidoksissa toisiinsa
Karjalaisten 10. kerähmö suosittelee karjalan kielen oppituntien lisäämistä sekä asutusalueiden ja perinteisten elinkeinojen kehittämistä tasavallassa.
Oma Mua
Pidäy pyzyö pystyi da puhuo yhteh hiileh
Syvyskuun 20.-21. päivinny Petroskois piettih Karjalazien X kerähmö. Kerähmöh oli vallittu 66 deleguattua Karjalan erii piirilöis, linnu- da munitsipualualovehilpäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль