Heimorahvahien Muailman Kongressu rodieu vuottu myöhembi

Heimorahvahien Muailman Kongressu rodieu vuottu myöhembi

Natalja Antonova
08.02.2021
Suomelas-ugrilazien sugurahvahien VIII Muailman Kongresan uuzi aigu on 16.–18. kezäkuudu 2021 vuvvel, ynnällisty vuottu myöhembi planuittuu. Karjalazii sinne pidäy vallita viizitostu hengie
Estounielaine taidoilii Pieter Laurits uvvisti Kongresan merkin koronahiän tulduu da vieton hätkestyttyy. Nygöi täs ollah puusyöjän hovut da Vienenmeren kallivopiirustukset. Kuva: Kongresan virallizen saitan kuva-leikkavus
Estounielaine taidoilii Pieter Laurits uvvisti Kongresan merkin koronahiän tulduu da vieton hätkestyttyy. Nygöi täs ollah puusyöjän hovut da Vienenmeren kallivopiirustukset. Kuva: Kongresan virallizen saitan kuva-leikkavus

COVID-19 ozutti sen vuottamattoman hiän. Suuri vietto keskustui ynnällizekse vuvvekse. Vieton piendykohtu on endine. Se on Estounii, Tarton linnu, Kanzallizen muzein ylen ravei taloi. Kongressua varustajat rahvas – nevvostokomitietan rahvas – kerävyttih zooman kauti yhteh pakkaskuun jälgimäzin päivin da hyväksyttih tulien Kongresan regluamentu. Nevvostokomitietan toimistotilannu on Suomi-Ven’a-seuru, Helsinkin linnu. Nevvostokomitietan paginanvedäjänny on meijän karjalaine inehmine Tatjana Klejerova. Sih kuulutah kahtenkymmenen kahten suomelas-ugrilazen rahvahan edustajua, kuduat hommatah omien delegatsieloin yhtyndiä Kongressah. Karjalazien puoles on kaksi: Tatjana Klejerova da minä, Natalja Antonova.

Ezmäzikse, midä uuttu pandih regluamentah on se, ku heimorahvahien kongressoi nygöi voibi pidiä loittuopäi, ku ollou midä tärgiedy vigua täh. Enne mostu ei suannuh pidiä, eigo sidä suannuh ni smiettie. Heimorahvahien kerävyndy da kodvazen olendu yhtes, elävälleh merkičči äijän midä, täs čotas – toine toizen kannatandu, neroloin jaguandu, autandu da yhtevyksen hengispyzyndy.

Toinah tulou luadie nenga, ku myö, estontsat, kerävymmö Kanzallizeh muzeih vai omal delegatsiel. Toivommo, ku erähät rahvas piästetäh tänne. Ket ei piästä, kerätäh delegatsiet yhteh kohtah omal eländymual da yhtytäh internetači.
Tönu Seilenthalin, estounielazien edustai

Estontsoin edustajan Tönu Seilenthalin sanoin mugah, pakkaskuus kezäkuussah onnuako äijiä ei muutu da Kongressu tulou pidiä internetan kauti. Koronan uvvet štammat jo täytty vägie matkatah Jevroupas, rajoin avuandua ei sua usko.

– Toinah tulou luadie nenga, ku myö, estontsat, kerävymmö Kanzallizeh muzeih vai omal delegatsiel. Toivommo, ku erähät rahvas piästetäh tänne. Ket ei piästä, kerätäh delegatsiet yhteh kohtah omal eländymual da yhtytäh internetači. Kongresan platformoikse myö valličemmo Worksup da zoom. Myö palkuammo parahan firman, ku Kongresan ruado internetači sujus hyvin, saneli Tönu Seilenthal.

Tulien Kongresan teemannu on Kul’tuurine ymbäristö – omaničentundo da kieli.

Kongresale on luajittu oma sivu.


Ližiä lugekkua Omas Muas 10. tuhukuudu

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль