Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma

Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma

Uljana Tikkanen
18.08.2023
Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä.
Terminalija on kylän eri ošissa. 0+ Kuva: Nähä Haikol’an ta … -VK-šivu
Terminalija on kylän eri ošissa. 0+ Kuva: Nähä Haikol’an ta … -VK-šivu

Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä. Uuteh audio- ta video-ohjelmah voipi tutuštuo Omamualaisien polkuo myöten -opašretken aikana.

Ortjo Stepanovin fondi lopetti Muamonkielen musiikki -projektin toteuttamisen enšimmäisen ošan. Šen rajoissa valmissettih piirroš- ta dokumenttifilmijä, kumpasien pohjana on Haikol’ašša nauhotettuja kertomukšie, muisselmie, lauluja, viršie ta šuarnoja. Kuvittaja Nikita Ribin valmisti piirrokšie filmijä varoin. Niijen peruštana ollah Ortjo Stepanovin fondissa šäilynyöt valokuvat. 

— Piirrošfilmien pohjakši on otettu šemmoset arhiivašša šäilynyöt iänetykšet, kuin Kokko lenti -laulu (Stepanida Kuz’mina), Tuuvitušlaulu (Joukki Stepanova), Kun Paruo kos’s’ottih ta Okahvien špouvanta (Anni Stepanova) ta toiset. Toisena ruatona oli valita iäninauhotukšie, kumpasissa Haikol’an eläjät kerrotah karjalakši kylän tahi šuvun istorijašta tahi esitetäh folklorie,  kertou Ortjo Stepanovin fondin johtaja Miihkali Stepanov.

— Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli. Konša kuuntelet niitä šyntyy tunneh, jotta hyö ollah elošša ta iče kerrotah šiula starinoja tahi lauletah viršijä .

Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli.
Miihkali Stepanov, Ortjo Stepanovin fondin johtaja

Videoterminaliloissa voipi kaččuo dokumenttifilmijä, kumpasissa oli kuvattu iče Ortjo Stepanov. Kirjailija kertou kotimuan istorijašta ta omašta kirjailijaruavošta, šanelou omie ajatukšie karjalan kieleštä ta karjalaisien elämäštä. 

— Še oli projektin enšimmäini oša. Toisešša ošašša myö valmissamma terminaliloissa olijien materialien kiännökšet. Täššä ruavošša meitä oikein autto tietomieš Aleksandra Stepanovna Stepanova. Hiän valmistau vaikeijen folklorimaterialien kiännökšie niin, jotta ne oltais šelvinä kaikilla ihmisillä. Monie iänetykšie hiän iče nauhotti vuosie takaperin, konša kävi tutkimušmatoilla Haikol’ah. Niise on Markku Niemisen luatimie nauhotukšie ta meijän omat. Toiset šäilytäh Ortjo Stepanovin fondin arhiivašša ta toiset Kielen, kirjallisuon ta istrorijan instituutin tietoarhiivašša, lisäsi Miihkali. 

Jotta kaikki audio- ta videoterminalit toimittais hyvin pitäy lisätä šähköenergijua. Tätä kyšymyštä ratkaissah projektin loppuh šuaten. Niise laittehien viereh ašennetah skammit.

Šen lisäkši projektin rajoissa valmissettih poštikorttija, kumpasih on painettu šanat ta šanaliitot karjalakši. Šemmoni kortti tulou hyväkši muistolahjakši kylän vierahilla. Projektin toisen ošan tulokšet esitetäh šyyškuun alušša Haikol’ašša.

Muamonkielen musiikki -projektie toteuvutah tänä vuotena Karjalan tašavallan piämiehen granttien fondin kannatukšella. Šen johtajana on Artjom Stepanov.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Toivon lentta. Oza 1
Artikkelissa kirjuttaja kertou Marina Takalon ta hänen tyttären Stepanie Kemovan kohtaloista šekä heijän toivon lentoista.
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль