Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma

Haikol’an kyläštä kertou uuši audio-ohjelma

Uljana Tikkanen
18.08.2023
Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä.
Terminalija on kylän eri ošissa. 0+ Kuva: Nähä Haikol’an ta … -VK-šivu
Terminalija on kylän eri ošissa. 0+ Kuva: Nähä Haikol’an ta … -VK-šivu

Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä. Uuteh audio- ta video-ohjelmah voipi tutuštuo Omamualaisien polkuo myöten -opašretken aikana.

Ortjo Stepanovin fondi lopetti Muamonkielen musiikki -projektin toteuttamisen enšimmäisen ošan. Šen rajoissa valmissettih piirroš- ta dokumenttifilmijä, kumpasien pohjana on Haikol’ašša nauhotettuja kertomukšie, muisselmie, lauluja, viršie ta šuarnoja. Kuvittaja Nikita Ribin valmisti piirrokšie filmijä varoin. Niijen peruštana ollah Ortjo Stepanovin fondissa šäilynyöt valokuvat. 

— Piirrošfilmien pohjakši on otettu šemmoset arhiivašša šäilynyöt iänetykšet, kuin Kokko lenti -laulu (Stepanida Kuz’mina), Tuuvitušlaulu (Joukki Stepanova), Kun Paruo kos’s’ottih ta Okahvien špouvanta (Anni Stepanova) ta toiset. Toisena ruatona oli valita iäninauhotukšie, kumpasissa Haikol’an eläjät kerrotah karjalakši kylän tahi šuvun istorijašta tahi esitetäh folklorie,  kertou Ortjo Stepanovin fondin johtaja Miihkali Stepanov.

— Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli. Konša kuuntelet niitä šyntyy tunneh, jotta hyö ollah elošša ta iče kerrotah šiula starinoja tahi lauletah viršijä .

Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli.
Miihkali Stepanov, Ortjo Stepanovin fondin johtaja

Videoterminaliloissa voipi kaččuo dokumenttifilmijä, kumpasissa oli kuvattu iče Ortjo Stepanov. Kirjailija kertou kotimuan istorijašta ta omašta kirjailijaruavošta, šanelou omie ajatukšie karjalan kieleštä ta karjalaisien elämäštä. 

— Še oli projektin enšimmäini oša. Toisešša ošašša myö valmissamma terminaliloissa olijien materialien kiännökšet. Täššä ruavošša meitä oikein autto tietomieš Aleksandra Stepanovna Stepanova. Hiän valmistau vaikeijen folklorimaterialien kiännökšie niin, jotta ne oltais šelvinä kaikilla ihmisillä. Monie iänetykšie hiän iče nauhotti vuosie takaperin, konša kävi tutkimušmatoilla Haikol’ah. Niise on Markku Niemisen luatimie nauhotukšie ta meijän omat. Toiset šäilytäh Ortjo Stepanovin fondin arhiivašša ta toiset Kielen, kirjallisuon ta istrorijan instituutin tietoarhiivašša, lisäsi Miihkali. 

Jotta kaikki audio- ta videoterminalit toimittais hyvin pitäy lisätä šähköenergijua. Tätä kyšymyštä ratkaissah projektin loppuh šuaten. Niise laittehien viereh ašennetah skammit.

Šen lisäkši projektin rajoissa valmissettih poštikorttija, kumpasih on painettu šanat ta šanaliitot karjalakši. Šemmoni kortti tulou hyväkši muistolahjakši kylän vierahilla. Projektin toisen ošan tulokšet esitetäh šyyškuun alušša Haikol’ašša.

Muamonkielen musiikki -projektie toteuvutah tänä vuotena Karjalan tašavallan piämiehen granttien fondin kannatukšella. Šen johtajana on Artjom Stepanov.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль