Hüvä vaumičuz – korktad satused

Hüvä vaumičuz – korktad satused

Irina Sotnikova
23.04.2021
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova

Täl kerdal regionaline kodikeliden olimpiad mäni sulakun 2. päiväl online-formatas. Sihe ühtniba openikad kahesas Karjalan rajonaspäi, a mugažo Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi. Vepsän kelen tundijoid oli kaiken 24 mest. Nene oliba lapsed Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi, Petroskoišpäi da Vidlaspäi. Ühtnikoiden keskes oliba 4.-5. klassan da 9.-11. klassan openikad. Norembas gruppas olimpiadradon vepsän kelel kirjuti kuz’toštkümne last, vanhembas – kahesa.

Tegendad olimpiadrados oliba ani erazvuiččed i lujas melentartuižed. Kodvdihe lapsiden tedoid grammatikas, leksikan tedoid, lugend- da kirjutandmahtoid. Vanhembas gruppas olimpiadrad oli omištadud Kalevalale. Sikš lapsile pidi mugažo hüvin teta Kalevalan tekstad.

— Tuli mel’he, kut lapsed kirjutiba olimpiadtöid. Jäl’gmäižes tegendas vanhembile lapsile pidi pagištoitta Kalevalan henged. Kaik hüvin tegiba necen tegendan. Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki, sanui žurijoukun ühtnik Ol’ga Žukova.

Olimpiadan satused ozutiba, miše lapsed hüvin kirjutiba radoid. Openikoiden sanoiden mödhe tegendad tuliba heile mel’he, ned ei olnugoi jügedad. Erased lapsed sanuiba, miše kuleba vepsän paginad kodiš, hö hüvin el’gendaba paginad i nece lujas abutab heile vepsän kelen opendamižes.

Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki.
Ol’ga Žukova

Äjad lapsed saiba korktoid balloid. Norembas gruppas 4. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba eskai nel’l’ openikad: Vasilii Gotič Kalagen školaspäi, Maksim Bužin, Marionella Moreva i Taisia Meškova Šokšun školaspäi. Toižen sijan saiba Milana Čirkova Šokšun školaspäi, Matvei i Makar Kaludimovad Kalagen školaspäi. Koumandel sijal oma Al’bina Šamhalova Šokšun školaspäi, Ilja Ševčenko i Vardan Putul’an Šoutjärven školaspäi.

5. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba kaks’ velled Denis i Dmitrii Vetrovad Kalagen školaspäi, toižen sai Darja Bošakova Šoutjärven školaspäi, koumanden – Danil Fatejev Šoutjärven školaspäi, Natalja Lebedeva i Maksim Lebedev Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi.

Vanhembas gruppas 9. klassan openikoiden  keskes ezmäižen sijan sai Darja Kirilina Kalagen školaspäi, toižen – Suomalaiž-ugrilaižen školan openik Jeva Ponomarenko, koumanden – Marija R’ahlova Šoutjärven školaspäi i Vidlan školan 7. klassan openik Diana Tkačuk. Üksjäine 10. klassan ühtnik Polina Ševčuk Kalagespäi sai ezmäižen sijan. 11. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan sai Marina Mališeva Kalagespäi, toižen – Kalagen školan openik Aleksandr Ščerbakov, koumanden – Valeria Smirnova Šoutjärven školaspäi.

Minä, kut üks’ žurijoukun ühtnikoišpäi sanun, miše om jüged arvostada lapsid, konz hö kirjutaba radoid ičeze školiš vai kodiš. Muga ei voi kodvda lapsel paginmahtoid vepsän kelel, kut hüvin hän el’gendab tekstad, mahtab-ik virkta sanoid kodikelel. No kaiken-se ottes homaičusehe nenid oloid, miččihe küksi meid pandemii koronavirusan taguiči, satused ozutiba, miše lapsil oma hüväd vepsän kelen mahtoid. Neciš pidab kittä heiden opendajid, kudambad paneba äi väged opetes lapsid kodikel’he.

Necil vodel oli äi ühtnikoid, ked tahtoiba ozutada i kodvda ičeze mahtoid vepsän keles. Tahtoiše, miše melentartuz’ lapsil vepsän kel’he kazvaškandeb edemba-ki. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль