Hüvä vaumičuz – korktad satused

Hüvä vaumičuz – korktad satused

Irina Sotnikova
23.04.2021
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova

Täl kerdal regionaline kodikeliden olimpiad mäni sulakun 2. päiväl online-formatas. Sihe ühtniba openikad kahesas Karjalan rajonaspäi, a mugažo Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi. Vepsän kelen tundijoid oli kaiken 24 mest. Nene oliba lapsed Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi, Petroskoišpäi da Vidlaspäi. Ühtnikoiden keskes oliba 4.-5. klassan da 9.-11. klassan openikad. Norembas gruppas olimpiadradon vepsän kelel kirjuti kuz’toštkümne last, vanhembas – kahesa.

Tegendad olimpiadrados oliba ani erazvuiččed i lujas melentartuižed. Kodvdihe lapsiden tedoid grammatikas, leksikan tedoid, lugend- da kirjutandmahtoid. Vanhembas gruppas olimpiadrad oli omištadud Kalevalale. Sikš lapsile pidi mugažo hüvin teta Kalevalan tekstad.

— Tuli mel’he, kut lapsed kirjutiba olimpiadtöid. Jäl’gmäižes tegendas vanhembile lapsile pidi pagištoitta Kalevalan henged. Kaik hüvin tegiba necen tegendan. Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki, sanui žurijoukun ühtnik Ol’ga Žukova.

Olimpiadan satused ozutiba, miše lapsed hüvin kirjutiba radoid. Openikoiden sanoiden mödhe tegendad tuliba heile mel’he, ned ei olnugoi jügedad. Erased lapsed sanuiba, miše kuleba vepsän paginad kodiš, hö hüvin el’gendaba paginad i nece lujas abutab heile vepsän kelen opendamižes.

Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki.
Ol’ga Žukova

Äjad lapsed saiba korktoid balloid. Norembas gruppas 4. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba eskai nel’l’ openikad: Vasilii Gotič Kalagen školaspäi, Maksim Bužin, Marionella Moreva i Taisia Meškova Šokšun školaspäi. Toižen sijan saiba Milana Čirkova Šokšun školaspäi, Matvei i Makar Kaludimovad Kalagen školaspäi. Koumandel sijal oma Al’bina Šamhalova Šokšun školaspäi, Ilja Ševčenko i Vardan Putul’an Šoutjärven školaspäi.

5. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba kaks’ velled Denis i Dmitrii Vetrovad Kalagen školaspäi, toižen sai Darja Bošakova Šoutjärven školaspäi, koumanden – Danil Fatejev Šoutjärven školaspäi, Natalja Lebedeva i Maksim Lebedev Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi.

Vanhembas gruppas 9. klassan openikoiden  keskes ezmäižen sijan sai Darja Kirilina Kalagen školaspäi, toižen – Suomalaiž-ugrilaižen školan openik Jeva Ponomarenko, koumanden – Marija R’ahlova Šoutjärven školaspäi i Vidlan školan 7. klassan openik Diana Tkačuk. Üksjäine 10. klassan ühtnik Polina Ševčuk Kalagespäi sai ezmäižen sijan. 11. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan sai Marina Mališeva Kalagespäi, toižen – Kalagen školan openik Aleksandr Ščerbakov, koumanden – Valeria Smirnova Šoutjärven školaspäi.

Minä, kut üks’ žurijoukun ühtnikoišpäi sanun, miše om jüged arvostada lapsid, konz hö kirjutaba radoid ičeze školiš vai kodiš. Muga ei voi kodvda lapsel paginmahtoid vepsän kelel, kut hüvin hän el’gendab tekstad, mahtab-ik virkta sanoid kodikelel. No kaiken-se ottes homaičusehe nenid oloid, miččihe küksi meid pandemii koronavirusan taguiči, satused ozutiba, miše lapsil oma hüväd vepsän kelen mahtoid. Neciš pidab kittä heiden opendajid, kudambad paneba äi väged opetes lapsid kodikel’he.

Necil vodel oli äi ühtnikoid, ked tahtoiba ozutada i kodvda ičeze mahtoid vepsän keles. Tahtoiše, miše melentartuz’ lapsil vepsän kel’he kazvaškandeb edemba-ki. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль