Hüvä vaumičuz – korktad satused

Hüvä vaumičuz – korktad satused

Irina Sotnikova
23.04.2021
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova

Täl kerdal regionaline kodikeliden olimpiad mäni sulakun 2. päiväl online-formatas. Sihe ühtniba openikad kahesas Karjalan rajonaspäi, a mugažo Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi. Vepsän kelen tundijoid oli kaiken 24 mest. Nene oliba lapsed Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi, Petroskoišpäi da Vidlaspäi. Ühtnikoiden keskes oliba 4.-5. klassan da 9.-11. klassan openikad. Norembas gruppas olimpiadradon vepsän kelel kirjuti kuz’toštkümne last, vanhembas – kahesa.

Tegendad olimpiadrados oliba ani erazvuiččed i lujas melentartuižed. Kodvdihe lapsiden tedoid grammatikas, leksikan tedoid, lugend- da kirjutandmahtoid. Vanhembas gruppas olimpiadrad oli omištadud Kalevalale. Sikš lapsile pidi mugažo hüvin teta Kalevalan tekstad.

— Tuli mel’he, kut lapsed kirjutiba olimpiadtöid. Jäl’gmäižes tegendas vanhembile lapsile pidi pagištoitta Kalevalan henged. Kaik hüvin tegiba necen tegendan. Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki, sanui žurijoukun ühtnik Ol’ga Žukova.

Olimpiadan satused ozutiba, miše lapsed hüvin kirjutiba radoid. Openikoiden sanoiden mödhe tegendad tuliba heile mel’he, ned ei olnugoi jügedad. Erased lapsed sanuiba, miše kuleba vepsän paginad kodiš, hö hüvin el’gendaba paginad i nece lujas abutab heile vepsän kelen opendamižes.

Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki.
Ol’ga Žukova

Äjad lapsed saiba korktoid balloid. Norembas gruppas 4. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba eskai nel’l’ openikad: Vasilii Gotič Kalagen školaspäi, Maksim Bužin, Marionella Moreva i Taisia Meškova Šokšun školaspäi. Toižen sijan saiba Milana Čirkova Šokšun školaspäi, Matvei i Makar Kaludimovad Kalagen školaspäi. Koumandel sijal oma Al’bina Šamhalova Šokšun školaspäi, Ilja Ševčenko i Vardan Putul’an Šoutjärven školaspäi.

5. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba kaks’ velled Denis i Dmitrii Vetrovad Kalagen školaspäi, toižen sai Darja Bošakova Šoutjärven školaspäi, koumanden – Danil Fatejev Šoutjärven školaspäi, Natalja Lebedeva i Maksim Lebedev Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi.

Vanhembas gruppas 9. klassan openikoiden  keskes ezmäižen sijan sai Darja Kirilina Kalagen školaspäi, toižen – Suomalaiž-ugrilaižen školan openik Jeva Ponomarenko, koumanden – Marija R’ahlova Šoutjärven školaspäi i Vidlan školan 7. klassan openik Diana Tkačuk. Üksjäine 10. klassan ühtnik Polina Ševčuk Kalagespäi sai ezmäižen sijan. 11. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan sai Marina Mališeva Kalagespäi, toižen – Kalagen školan openik Aleksandr Ščerbakov, koumanden – Valeria Smirnova Šoutjärven školaspäi.

Minä, kut üks’ žurijoukun ühtnikoišpäi sanun, miše om jüged arvostada lapsid, konz hö kirjutaba radoid ičeze školiš vai kodiš. Muga ei voi kodvda lapsel paginmahtoid vepsän kelel, kut hüvin hän el’gendab tekstad, mahtab-ik virkta sanoid kodikelel. No kaiken-se ottes homaičusehe nenid oloid, miččihe küksi meid pandemii koronavirusan taguiči, satused ozutiba, miše lapsil oma hüväd vepsän kelen mahtoid. Neciš pidab kittä heiden opendajid, kudambad paneba äi väged opetes lapsid kodikel’he.

Necil vodel oli äi ühtnikoid, ked tahtoiba ozutada i kodvda ičeze mahtoid vepsän keles. Tahtoiše, miše melentartuz’ lapsil vepsän kel’he kazvaškandeb edemba-ki. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Oma Mua
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль