Hüvä vaumičuz – korktad satused

Hüvä vaumičuz – korktad satused

Irina Sotnikova
23.04.2021
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova
Kalagelaižed openikad kirjutaba olimpiadradon vepsän kelel. Kuva: Maria Mironova

Täl kerdal regionaline kodikeliden olimpiad mäni sulakun 2. päiväl online-formatas. Sihe ühtniba openikad kahesas Karjalan rajonaspäi, a mugažo Piterin agjan Podporožjen rajonaspäi. Vepsän kelen tundijoid oli kaiken 24 mest. Nene oliba lapsed Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi, Petroskoišpäi da Vidlaspäi. Ühtnikoiden keskes oliba 4.-5. klassan da 9.-11. klassan openikad. Norembas gruppas olimpiadradon vepsän kelel kirjuti kuz’toštkümne last, vanhembas – kahesa.

Tegendad olimpiadrados oliba ani erazvuiččed i lujas melentartuižed. Kodvdihe lapsiden tedoid grammatikas, leksikan tedoid, lugend- da kirjutandmahtoid. Vanhembas gruppas olimpiadrad oli omištadud Kalevalale. Sikš lapsile pidi mugažo hüvin teta Kalevalan tekstad.

— Tuli mel’he, kut lapsed kirjutiba olimpiadtöid. Jäl’gmäižes tegendas vanhembile lapsile pidi pagištoitta Kalevalan henged. Kaik hüvin tegiba necen tegendan. Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki, sanui žurijoukun ühtnik Ol’ga Žukova.

Olimpiadan satused ozutiba, miše lapsed hüvin kirjutiba radoid. Openikoiden sanoiden mödhe tegendad tuliba heile mel’he, ned ei olnugoi jügedad. Erased lapsed sanuiba, miše kuleba vepsän paginad kodiš, hö hüvin el’gendaba paginad i nece lujas abutab heile vepsän kelen opendamižes.

Lapsed ozutiba ei vaiše hüvid vepsän kelen tedoid, nägui, miše hö hüvin tedaba ”Kalevalad”-ki.
Ol’ga Žukova

Äjad lapsed saiba korktoid balloid. Norembas gruppas 4. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba eskai nel’l’ openikad: Vasilii Gotič Kalagen školaspäi, Maksim Bužin, Marionella Moreva i Taisia Meškova Šokšun školaspäi. Toižen sijan saiba Milana Čirkova Šokšun školaspäi, Matvei i Makar Kaludimovad Kalagen školaspäi. Koumandel sijal oma Al’bina Šamhalova Šokšun školaspäi, Ilja Ševčenko i Vardan Putul’an Šoutjärven školaspäi.

5. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan jagoiba kaks’ velled Denis i Dmitrii Vetrovad Kalagen školaspäi, toižen sai Darja Bošakova Šoutjärven školaspäi, koumanden – Danil Fatejev Šoutjärven školaspäi, Natalja Lebedeva i Maksim Lebedev Suomalaiž-ugrilaižes školaspäi.

Vanhembas gruppas 9. klassan openikoiden  keskes ezmäižen sijan sai Darja Kirilina Kalagen školaspäi, toižen – Suomalaiž-ugrilaižen školan openik Jeva Ponomarenko, koumanden – Marija R’ahlova Šoutjärven školaspäi i Vidlan školan 7. klassan openik Diana Tkačuk. Üksjäine 10. klassan ühtnik Polina Ševčuk Kalagespäi sai ezmäižen sijan. 11. klassan openikoiden keskes ezmäižen sijan sai Marina Mališeva Kalagespäi, toižen – Kalagen školan openik Aleksandr Ščerbakov, koumanden – Valeria Smirnova Šoutjärven školaspäi.

Minä, kut üks’ žurijoukun ühtnikoišpäi sanun, miše om jüged arvostada lapsid, konz hö kirjutaba radoid ičeze školiš vai kodiš. Muga ei voi kodvda lapsel paginmahtoid vepsän kelel, kut hüvin hän el’gendab tekstad, mahtab-ik virkta sanoid kodikelel. No kaiken-se ottes homaičusehe nenid oloid, miččihe küksi meid pandemii koronavirusan taguiči, satused ozutiba, miše lapsil oma hüväd vepsän kelen mahtoid. Neciš pidab kittä heiden opendajid, kudambad paneba äi väged opetes lapsid kodikel’he.

Necil vodel oli äi ühtnikoid, ked tahtoiba ozutada i kodvda ičeze mahtoid vepsän keles. Tahtoiše, miše melentartuz’ lapsil vepsän kel’he kazvaškandeb edemba-ki. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль