Hätken vuotettavu kniigu on nähnyh päivänvalgien
Kylmykuun lopus Petroskoil Ostrov-julguamos ilmoih piäzi Timofei Jefimovič Turujevan suarnat da bilinat -kniigu. Kogomuksel on pitky histourii, sen vie vuvvennu 1941 valmisti painettavakse nuori vastevai Leningruadan yliopiston loppenuh Nikolai Ivanovič Bogdanov (myöhembä miehes rodih vepsän kielen tutkii da kannattai). Häi tuttavui Sellin kyläs eläjän Timofei Jefimovič Turujevanke 1930-luvun lopus da sit äijän kerduä kävyi pagizuttamah nerokastu miesty.
Timofei Jefimovič pagizi enimytten karjalakse, ga suarnoi da bilinoi saneli kui karjalan, mugagi ven’an kielel. Kirjahmaltajannu häi suvaičči lugie kniigoi da jällespäi kerdoi sidä, midä jäi piäh. Musto miehel oli hyvä, sendäh tiezi da maltoi äijän.
Toiči häi iče kiändi ven’an kielespäi karjalan kieleh, kirjutti kiännöksii da työndi kačottavakse Petroskoil olijah Kul’tuuruinstituuttah.
Igivahnas karjalazes Sellin kyläs eletäh seesjärven karjalazet. Vuvvennu 1598 sie oli 73 taloidu, Pogostal seizoi Jumalan kirkastumizen kirikkö. Sil čural elettih hyvät rahvahanrunohuon tiedäjät, yhtes Seesjärven horanke Sellin pajattajat ajeltih puolen Ven’ua da omua nerua ozutettih Moskovan Kremlin laval.
Vuvves 1936 Karjalan tiedomiehet käydih pagizuttamah Sellin kylän eläjii da pandih mustoh eriluadustu ainehistuo. Sanelijoin joukos oligi Timofei Turujev.
Häi oli roinnuhes oraskuun 1. päivänny vuvvennu 1877, školas opastui kolme kluassua. Sit pidi mennä ruadamah, tuatto ei andanuh opastuo ielleh, pidi ičel omua piädy syöttiä. Ezmäzen Muailman voinan aigua oli armies. Siepäi tulduu vuvvennu 1918 händy pandih Sellin köyhien komitietan paginanvedäjäkse da Sellin kylänevvoston paginanvedäjäkse.
Myöhembä häi ruadoi mečänvardoiččijannu da kalastuskolhozas. Sie ruavon keskes mies puaksuh saneli omii suarnoi da bilinoi. Vuvvennu 1938 hänes pandih mustoh 31 suarnua, 31 bilinua, seiččie pajuo da sen ližäkse arbaitustu, ennustustu da kuda-midä muudu. Vaiku pieni vuitti nämmis tekstois oli painettu kniigoih.
Vuvvennu 2025 Sellin kylän alovehelline yhteiskunnalline ičehalličus kirjutti projektan, kuduan piätarkoituksennu oli piästiä ilmoih hätken vuotettavu kniigu.
Projektu sai Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kannatustu, Puadenen da Sellin kylän eläjät pandih oman vuitin, iče kerättih den’gua, avvutettih sponsoratgi. Nenga lyhyös aijas käzikirjutukses tuli čoma kogomus.
Nygöi kaikin voijah lugie Timofei Jefimovičan 16 eriluadustu suarnua, kymmene perindöllisty bilinua da kymmene noviinua ven’an kielel. Sen ližäkse, on suarnu, bilinu da noviinu karjalan kielel.
Kniigas olijan QR-koodan kauti voibi piästä Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan Karjalan runonpajattajat: verkosanakniigu -sivule da kuunnella Timofei Jefimovičan iändy.
Kniigas on myös äijy kuvua, niilöin kauti voibi tuttavuo kui Turujevah, mugagi hänen sugulazih, myös on Sellin kylän taloloin da časounan kuvii.
