Hö ei ehtnugoi vojuida…

Hö ei ehtnugoi vojuida…

Irina Sotnikova
07.07.2021
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
”Männuded igudehe”-kirjan prezentacii kirjan polhe. 6+  Kuva: Darja Švecova
”Männuded igudehe”-kirjan prezentacii kirjan polhe. 6+ Kuva: Darja Švecova

Kezakun 11. päiväl Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Tuliba ei vaiše Šoutjärven eläjad, no adivod-ki susedkülišpäi da Petroskoišpäi. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj. Sen nimi om ”Männuded igudehe” («Ушедшие в вечность»). Prezentacijan avaiži Vepsän rahvahan hor pajol. Muzejan pämez’ Natalja Anhimova tervehtoiti kaikid adivoid. Hän sanui äi lämid sanoid avtoran polhe, kirjas da sen znamoičendas meiden elos.

Kaikil tulnuzil oli čoma voimuz tundištadas Viktor Loninan kirjanke, kulištada avtoran suspäi sen polhe. Nece oli znamasine azj meiden Änižröunan agjan, eläjiden täht, ved’ avaižihe Suren voinan istorijan uz’ lehtpol’, ned azjtegod, miččed oliba peitos äi vozid. 

Šoutjärven eläi Viktor Lonin om tehnu kirjan ičeze ecindmatkoiden da kaivandoiden pohjal. Se starinoičeb partizanoiden peitjoukus, mitte radoi Šoutjärven agjas (Šokšuspäi Kaskezahasai) Suren voinan aigan, heiden rohktudes, ristituiš, kudambad kaičiba vepsän mad vihanikoišpäi. 

—Meletan, miše kirjaspäi ristitud saba tedoid, miččed rohktad ristitud eliba meiden mal, midä hö tegiba meiden hüvän elon täht. Nügüd’ meiden ecindjouk radab i löudab soldatoiden luid, azegid, pul’kid. Kaik nece abutab kerata materialoid, sanub kirjan tegii da ecindjoukun ohjandai Viktor Lonin. 

Necen partizanoiden joukun polhe pit’kha ei olend nimiččid tedoid. Vaiše tetihe, miše oli boi. A kuna nece jouk kadoi, niken ei tedand. No oma arhivad, istoriližed azjbumagad, kus kaičesoiš kaik nene tedod. 

Eloho läksi Viktor Loninan ”Männuded igudehe”-kirj. Nece om dokumentaline starin partizanoiden joukun polhe.

Kirjas om keratud todesižiden todištajiden starinad. Partizanoiden joukus oliba Viktor Loninan heimolaižed. Klavdija Petrovna, hänen tädi, oli lekarinabunikan neciš joukus. Hän starinoiči, kut kaik oli. Nored prihad ei olnugoi vaumhed mugoižihe azjoihe. Konz suomalaižed tuliba, hö rohktas toratihe, koliba oružj kädes. Enamba pol’t joukud koli… 

Necen starinan Viktor kulišti ičeze tädilpäi, konz oli lapsen. Nenid melid hän kaiken pidi päs i südäimes oli hol’. Nece lühüd starin toi Viktorad ecindjoukuhu päliči äjiš voziš. A nügüd’ mö voim lugeda kirjad.  

Šoutjärven muzejan radnikale Jevgenii Fotejevale tuli oza lugeda necidä kirjad völ edel lähtendad. 

– Edel necidä kirjad minä lugin Viktoran tatan Rürik Loninan kirjan ”Voinal polttud laps’aig”. Kirj om meiden eläjiden jügedas laps’aigas Suren voinan aigan. Viktor Loninal nece om meiden ezmäižen partizanoiden ”Šoutjärvelaine”-peitjoukun istorii. Molembid kirjoid om kebn lugeda. Eskai avtoroiden kel’ kožub toine toižhe. Viktor Loninan kirj om muga eläbas kirjutadud, eskai konz luged sidä, sinä kuti putud nenihe aigoihe, oled partizanoiden sijas, lujas opak tegese… Nece om lujas melentartuine istorii, no se ei ole starinoitud lophusai. 

Kirjaspäi ristitud saba tedoid, miččed rohktad ristitud eliba meiden mal, midä hö tegiba meiden hüvän elon täht.

Äi vot Viktor Rürikovič radoi, miše kirj tuliži eloho. Hän tahtoi toda sil’mnägubale, miše mugoine jouk oli, se oli tehtud meiden agjas, vojui i läz kaik koli. Kirjan tegemižehe ühtniba äjad toižed-ki ristitud. Äjan abutiba kirjan tegemižes Jevgenii Šorohov da Marina Osijeva, kudambad oliba prezentacijal i jagoihe ičeze tundmusil, melil. 

Viktor Rürikovičan sanoiden mödhe äjihe küzundoihe völ ei ole vastusid, sikš hän jatktab ičeze radod: äjan radab arhivas, miše löuta uzid tedoid, ajeleb ecindmatkoihe ičeze joukunke. Hän toivob, miše linneb völ üks’ kirj, ved’ istorii ei ole loptud. 

”Männuded igudehe”-kirj tuli hüväks lahjaks kaikile. Nece om mušt partizanoiš, rohktoiš, vahvoiš ristituiš, kudambad kaičiba meiden mad. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kodima
Tundištadas rahvahanke kelen abul
Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran  ezmäižen kursan openikad jagasoiš ičeze meletusil, mikš hö opendusen täht valičiba vepsän kel’t.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara panee juoksijat koetukselle
Yli tuhat juoksijaa tulee Karjalaan osallistumaan Vottovaara mountain race -maastojuoksukilpailuihin. Osa kilpailijoista saapuu Karjalaan tilausjunalla.
Oma Mua
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Karjalan Sanomat
Katsomo täynnä yleisöä
Jo kolmannen kerran Kostamuksessa pidetään katuelokuvan festivaali. Kaupunkilaisten kiinnostus on suuri.
Oma Mua
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Karjalan Sanomat
Uusi suomen kielen viikko ovella
Teemaviikko lisää kiinnostusta suomen kieleen ja vahvistaa kielen merkitystä Venäjän Karjalassa. Kulttuuritoimijoita Suomesta on myös mukana.
Oma Mua
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль