Hö ei ehtnugoi vojuida…

Hö ei ehtnugoi vojuida…

Irina Sotnikova
07.07.2021
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
”Männuded igudehe”-kirjan prezentacii kirjan polhe. 6+  Kuva: Darja Švecova
”Männuded igudehe”-kirjan prezentacii kirjan polhe. 6+ Kuva: Darja Švecova

Kezakun 11. päiväl Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Tuliba ei vaiše Šoutjärven eläjad, no adivod-ki susedkülišpäi da Petroskoišpäi. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj. Sen nimi om ”Männuded igudehe” («Ушедшие в вечность»). Prezentacijan avaiži Vepsän rahvahan hor pajol. Muzejan pämez’ Natalja Anhimova tervehtoiti kaikid adivoid. Hän sanui äi lämid sanoid avtoran polhe, kirjas da sen znamoičendas meiden elos.

Kaikil tulnuzil oli čoma voimuz tundištadas Viktor Loninan kirjanke, kulištada avtoran suspäi sen polhe. Nece oli znamasine azj meiden Änižröunan agjan, eläjiden täht, ved’ avaižihe Suren voinan istorijan uz’ lehtpol’, ned azjtegod, miččed oliba peitos äi vozid. 

Šoutjärven eläi Viktor Lonin om tehnu kirjan ičeze ecindmatkoiden da kaivandoiden pohjal. Se starinoičeb partizanoiden peitjoukus, mitte radoi Šoutjärven agjas (Šokšuspäi Kaskezahasai) Suren voinan aigan, heiden rohktudes, ristituiš, kudambad kaičiba vepsän mad vihanikoišpäi. 

—Meletan, miše kirjaspäi ristitud saba tedoid, miččed rohktad ristitud eliba meiden mal, midä hö tegiba meiden hüvän elon täht. Nügüd’ meiden ecindjouk radab i löudab soldatoiden luid, azegid, pul’kid. Kaik nece abutab kerata materialoid, sanub kirjan tegii da ecindjoukun ohjandai Viktor Lonin. 

Necen partizanoiden joukun polhe pit’kha ei olend nimiččid tedoid. Vaiše tetihe, miše oli boi. A kuna nece jouk kadoi, niken ei tedand. No oma arhivad, istoriližed azjbumagad, kus kaičesoiš kaik nene tedod. 

Eloho läksi Viktor Loninan ”Männuded igudehe”-kirj. Nece om dokumentaline starin partizanoiden joukun polhe.

Kirjas om keratud todesižiden todištajiden starinad. Partizanoiden joukus oliba Viktor Loninan heimolaižed. Klavdija Petrovna, hänen tädi, oli lekarinabunikan neciš joukus. Hän starinoiči, kut kaik oli. Nored prihad ei olnugoi vaumhed mugoižihe azjoihe. Konz suomalaižed tuliba, hö rohktas toratihe, koliba oružj kädes. Enamba pol’t joukud koli… 

Necen starinan Viktor kulišti ičeze tädilpäi, konz oli lapsen. Nenid melid hän kaiken pidi päs i südäimes oli hol’. Nece lühüd starin toi Viktorad ecindjoukuhu päliči äjiš voziš. A nügüd’ mö voim lugeda kirjad.  

Šoutjärven muzejan radnikale Jevgenii Fotejevale tuli oza lugeda necidä kirjad völ edel lähtendad. 

– Edel necidä kirjad minä lugin Viktoran tatan Rürik Loninan kirjan ”Voinal polttud laps’aig”. Kirj om meiden eläjiden jügedas laps’aigas Suren voinan aigan. Viktor Loninal nece om meiden ezmäižen partizanoiden ”Šoutjärvelaine”-peitjoukun istorii. Molembid kirjoid om kebn lugeda. Eskai avtoroiden kel’ kožub toine toižhe. Viktor Loninan kirj om muga eläbas kirjutadud, eskai konz luged sidä, sinä kuti putud nenihe aigoihe, oled partizanoiden sijas, lujas opak tegese… Nece om lujas melentartuine istorii, no se ei ole starinoitud lophusai. 

Kirjaspäi ristitud saba tedoid, miččed rohktad ristitud eliba meiden mal, midä hö tegiba meiden hüvän elon täht.

Äi vot Viktor Rürikovič radoi, miše kirj tuliži eloho. Hän tahtoi toda sil’mnägubale, miše mugoine jouk oli, se oli tehtud meiden agjas, vojui i läz kaik koli. Kirjan tegemižehe ühtniba äjad toižed-ki ristitud. Äjan abutiba kirjan tegemižes Jevgenii Šorohov da Marina Osijeva, kudambad oliba prezentacijal i jagoihe ičeze tundmusil, melil. 

Viktor Rürikovičan sanoiden mödhe äjihe küzundoihe völ ei ole vastusid, sikš hän jatktab ičeze radod: äjan radab arhivas, miše löuta uzid tedoid, ajeleb ecindmatkoihe ičeze joukunke. Hän toivob, miše linneb völ üks’ kirj, ved’ istorii ei ole loptud. 

”Männuded igudehe”-kirj tuli hüväks lahjaks kaikile. Nece om mušt partizanoiš, rohktoiš, vahvoiš ristituiš, kudambad kaičiba meiden mad. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль