Geologia avautuu matkailulle

Ilona Veikkolainen
17.10.2025
Karjalassa on paljon ainutlaatuisia kaivosteollisuuden perintökohteita. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua vanhoihin louhoksiin ja tehtaisiin.
Tutkijat käyvät Suojärven Annantehtaan raunioilla. Vuosina 1827–1899 tehtaassa tuotettiin rautaa. Kuva: Karjalan kaivosteollisuuden perintö -VKontakte-sivu
Tutkijat käyvät Suojärven Annantehtaan raunioilla. Vuosina 1827–1899 tehtaassa tuotettiin rautaa. Kuva: Karjalan kaivosteollisuuden perintö -VKontakte-sivu

Karjalassa on yli tuhat ainutlaatuista kaivosteollisuuden perintökohdetta, joihin turistit voivat tutustua. Kohteiden joukossa on vanhojen tehtaiden raunioita, louhoksia ja kaivostunneleja. Pieni osa näistä kohteista yritetään kunnostaa Petrozavodsk-säätiön hankkeiden avulla.

Viiden viime vuoden aikana säätiö on toteuttanut kuusi hanketta, jotka ovat säilyttäneet kaivosteollisuuden perintöä ja tehneet sitä tunnetuksi paikallisille asukkaille.

Kaikki hankkeet toteutettiin Pohjois-Laatokan museon työntekijöiden avulla.

— Museon työntekijä Igor Borisov on noin 30 vuoden aikana tutkinut Karjalan historiaa. Hän jakoi tietojaan hankkeissa ja julkaisi kaksi kirjaa. Ensimmäinen kirja kertoo Suojärven ja Pitkärannan piirien historiasta, toinen Karhumäen ja Puudosin historiasta, säätiön toimitusjohtaja Ksenija Tšumak sanoi konferenssissa.

Borisovin mukaan vain kymmenen prosenttia kohteista on tunnettu paikallisille asukkaille ja noin kolme prosenttia kohteista on hyödynnetty teollisuusmatkailussa.

— Karjalan kaivosteollisuuden historia on rikas. Monista piireistä löytyy geologisia nähtävyyksiä, raunioituneita tai pystyssä olevia vanhoja teollisuuskohteita, Karjalan geologian instituutin johtaja Sergei Svetov sanoi konferenssissa.

— Karjalassa on muinaisia kiviä, jotka kertovat tuhoisista tulivuorenpurkauksista, muinaisista meristä, eliölajien kehityksestä ja mantereiden liikkumisesta. Karjalassa on paljon mielenkiintoisia paikkoja historiallisen geologian näkökulmasta ja niitä on mahdollista näyttää turisteille, Svetov lisäsi.

Karjalassa on paljon geologisia nähtävyyksiä, jotka kunnostustöiden jälkeen voisivat toimia houkuttelevina kohteina.
Sergei Svetov, Karjalan geologian instituutin johtaja

Kaivosteollisuuden perintökohteita ja luonnonnähtävyyksiä on tutkittu hankkeissa. Tutkimuksiin on osallistunut muun muassa Karjalan luonnonsuojelualueiden viraston työntekijöitä.

— Meidän on tiedettävä, onko tuleva matkailukohde turvallinen. Tutkimukset antavat uutta tietoa paikasta myös biologian näkökulmasta, Tšumak sanoi.

Elokuun lopussa tutkijat ja maanmittausinsinöörit tutkivat Karhumäen piirin Šungun alueella vanhaa kaivostunnelia, jossa louhittiin šungiittia.

— Tutkimustyöt Šungun kaivostunnelissa jatkuvat. Meillä on paljon kysymyksiä, esimerkiksi muuttuvatko tunnelin seinät talvella. Mitä tapahtuu tunnelissa suojasäässä? Suunnitelmissa on vahvistaa tunnelin holveja sortumilta.

Karjalan kaivosteollisuuden historia on rikas. Monista piireistä löytyy geologisia nähtävyyksiä ja raunioituneita tai pystyssä olevia vanhoja eollisuuskohteita.
Sergei Svetov, Karjalan geologian instituutin johtaja

Jokainen hanke sisälsi näyttelyjä ja teematapahtumia, joihin osallistui Karjalan geologian instituutin tutkijoita.

— Olemme asentaneet 18 opastetta entisten kaivosteollisuuden kohteiden ja tehtaiden raunioiden lähelle. Opasteet ovat muun muassa Karhumäen piirin Foimoguban kylässä ja Suojärven lähellä. Opasteita löytyy myös Puudosin piirin Pälmästä, jonka alueella on mielenkiintoinen paikka geologian kannalta, Tšumak kertoi.

Hänen mukaansa hankkeiden toteuttamisen jälkeen kiinnostus kaivosteollisuuden perintökohteisiin ei ole sammunut. Hankkeet motivoivat kansalaisjärjestöjä ja kotiseutuhistorian harrastajia tekemään uusia projekteja kaivosteollisuuden historian ja teollisuuskohteiden tutkimiseksi.

— Esimerkiksi hankkeiden toteuttamisen jälkeen Puudosin museossa on avattu näyttely, joka kertoo paikallisesta kaivosteollisuudesta. Pitkärannan tiilimuseon kivikokoelmaa aletaan kunnostaa, Tšumak sanoi.

Oppaat ja muutkin voivat saada Karjalan kaivosteollisuuden perintö -VKontakte-sivulta lisää informaatiota kallioista, tasavallan kaivosteollisuuden muistopatsaista ja vanhoista louhoksista.
Ksenija Tšumak, Petrozavodsk-säätiön toimitusjohtaja

Svetovin mukaan Karjalassa on perustettava geologisten puistojen verkosto antamaan uutta vauhtia matkailun kehittämiselle tasavallassa.

— Myös Petroskoin Kamennyi bor -louhosalueelle on mahdollista rakentaa geologinen puisto, jossa on myös kivinäyttely, Svetov sanoi.

Hänen mukaansa geologiset puistot voivat edistää alueen kehitystä.

— Karjalassa on paljon geologisia nähtävyyksiä, jotka kunnostustöiden jälkeen voisivat toimia houkuttelevina kohteina, hän sanoi.

Geologiset puistot voivat merkittävästi rikastuttaa matkailutarjontaa ja kehittää paikallista taloutta. Paikalliset asukkaat saavat uusia työpaikkoja ja taajamien infrastruktuuria parannetaan, jos alueella on nähtävyys.

— Esimerkiksi Pitkärannan piirissä Hiidenselässä sijaitsevasta Hiidenvuoresta voi tulla matkailunähtävyys. Joka vuosi noin 120 turistilaivaa kulkee Laatokan rannalla sijaitsevan Hiidenselän kautta. Turistit voisivat nousta vuorelle, kierroksella heille kerrottaisiin Laatokan seudun historiasta ja luonnosta, Territorija Sever -yrityksen taidejohtaja Dmitri Kotov sanoi konferenssissa.

Nyt Kotov työskentelee tutkijoiden kanssa Kamennyi bor -louhosalueen konseptin kehittämiseksi.

Kurssi oppaille ja tietovisa lapsille

Tänä vuonna Karjalassa järjestettiin ensi kertaa koulutuskurssi tasavallan kaivosteollisuudesta. Koulutus oli osa Petrozavodsk-säätiön hanketta. Kurssille kutsuttiin oppaita ja kotiseutuhistorian harrastajia, joita oli noin 50.

— Oppaille kerrottiin geologisesta historiasta ja Karjalan tehtaista. Kurssi kesti kolme kuukautta. Luentojen lisäksi kurssilaiset kävivät työpajoissa, joita oli kahdeksan, Petroskoin yliopiston liikunnan, urheilun ja matkailun laitoksen johtaja Natalja Kolesnikova sanoi konferenssissa.

— Oppaat ja muutkin voivat saada Karjalan kaivosteollisuuden perintö -VKontakte-sivulta lisää informaatiota kallioista, tasavallan kaivosteollisuuden muistopatsaista ja vanhoista louhoksista, Petrozavodsk-säätiön toimitusjohtaja Ksenija Tšumak sanoi.

Tänä vuonna Tšumak on julkaissut kuusi podcastia tasavallan kaivosteollisuudesta ja laatinut tietovisan koululaisille.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Voitto tavotah šeluštalla
Voitto tavotah šeluštalla — näin šano jo toisen muailmanšovan aikana Neuvoštoliiton šuuri šotapiällikkö Georgii Žukov. Nämä šanat ollah ajankohtasie nytki, konša erikoini šotaoperatijo on käynnissä.
Karjalan Sanomat
Entinen sairaala uuteen käyttöön
Karjalassa jatketaan kulttuuriperintökohteiden korjauksia.
Oma Mua
Karjalaisista karjalaksi
Kerran kuukauvešša Kalevalan Uutiset -piirilehti julkaisou Šana karjalaisilla -šivun, millä on karjalankielisie juttuja.
Karjalan Sanomat
Onegan tehtaasta kulttuurikeskukseksi
Entisen Onegan traktoritehtaan rakennukset on tarkoitus muuttaa suureksi kulttuurikeskukseksi, jossa olisi konserttipaikka, matkailukeskus, työpajoja ja ravintolamaailma.
Karjalan Sanomat
Turisteja luvassa entistä enemmän
Talvimatkailukaudella 2025–2026 Karjalassa odotetaan vierailevan noin 400 000 turistia. Turistimäärät kasvavat edelliseen kauteen verrattuna kolmanneksella.
Oma Mua
Hätken vuotettavu kniigu on nähnyh päivänvalgien
Kylmykuun lopus ilmoih piäzi Timofei Jefimovič Turujevan suarnat da bilinat -kniigu.
Karjalan Sanomat
35 vuoden taival – Oma Pajo juhli näyttävästi
Oma Pajo juhli 35-vuotista taivaltaan näyttävästi. Kuoro esitti Kansallisen teatterin näyttämöllä loistavimpia laulujaan ja numeroitaan eri vuosilta.
Karjalan Sanomat
”Toivoimme rauhaa ja hiljaisuutta”
Keskitysleirin entinen vanki Zoja Pikkarainen muistelee sotavuosia harvoin. Lapsena hän toivoi sodan loppumista ja rauhanajan koittamista.
Oma Mua
Nina Nemova: “Konzu sie kyzytäh – on midä sanuo”
Karjalan piämies palkičči parahii ruadajii. Korgiesti pailkittuloin keskes oligi karjalastu. Nina Nemova, biolougien douhtoru, professoru on suannuh Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse -medalin.
Oma Mua
Pajuo syväimes kannan
Vuvvennu 2025 Oma Pajo -hora täyttäy 35 vuottu. Karjalan Kanzallizes teatras merkipäivän konsertas 24. kylmykuudu suau kuulta omapajolazien da horan suvaiččijoin lembipajoloi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль