Etnoreitti säilyttää muiston runokylistä
Ortjo Stepanovin säätiö on toteuttamassa uutta hanketta, jonka tavoitteena on säilyttää muisto Kalevalan piirin kadonneista runokylistä.
— Päätimme keskittyä tähän aiheeseen, koska nyt harva mustaa Kalevalan piirin kadonneiden runokylien nimiä. Nämä asutukset ovat kutenkin tärkeitä Karjalan kulttuurille. Vuosisatoja sitten näistä kylistä kerättiin rikasta runoaineistoa. Päätimme elvyttää näiden asutusten nimet, Karjalan kansankirjailijan Ortjo Stepanovin poika ja säätiön johtaja Miihkali Stepanov kertoo.
Stepanovin mukaan aiemmin Kalevalan piirissä oli yli 60 runokylää. Hankkeen toteuttajat aikovat kerätä informaatiota 11 kylästä. Informaatiota kerätään eri tavoin.
— Löysimme tietoa esimerkiksi Karjalan kansallisarkistosta, Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkistosta ja Karjalan kansalliskirjastosta, Stepanov sanoo.
Projektin tärkeä toteutustapa on haastattelu. Hankkeen toteuttajat haastattelivat Kalevalan piirin asukkaita ja keräsivät ihmisten muistelmia runokylistä.
— Olemme järjestäneet tutkimusmatkan Kalevalan piiriin, jossa olemme tavanneet runokylistä kotoisin olevia ihmisiä ja heidän jälkeläisiään, Stepanov muistelee.
Säätiön johtajan mukaan ihmiset reagoivat positiivisesti haastattelupyyntöihin.
— Olemme haastatelleet lähes 20 ihmistä. Jos haastateltava osaa karjalan kieltä, pyysimme häntä puhumaan karjalaa. Ihmiset kertoivat mielellään muistelmia kylistä ja näyttivät vanhoja kuvia, Stepanov kertoo.
Hankkeen toteuttajat haastattelivat esimerkiksi vienankarjalaista yrittäjää Olga Lehtistä, joka on myös hankkeen kumppani.
— Äitini on kotoisin Kalevalan piirin Alajärven-kylästä. Lapsena olin siellä monta kertaa. Kylä on nyt kadonnut. On hienoa, että on olemassa runokylien muistoa säilyttävä hanke. Nämä kylät ovat meille tärkeitä, Lehtinen kertoo.
Miihkali Stepanovin mukaan haastateltujen joukossa oli paljon ikäihmisiä. Siitä syystä työtä piti tehdä erittäin nopeasti.
— Kerran haastattelimme mummoa ja vähän ajan kuluttua saimme tietää, että hän nukkui pois, Stepanov sanoo.
Kerätty informaatio ei mene säätiön arkistoon. Sitä käytetään kävelyreitin perustamiseen. Reitti kehitetään Kalevalan piirin Haikolan kylässä. Suunnitelmien mukaan reitin pituus on kolme kilometriä.
— Reitistä tulee interaktiivinen, jokainen Haikolassa käyvä saa mahdollisuuden tuntea itsensä runokylän asukkaaksi ja tutustua runokylissä asuneiden elämäntapoihin ja harrastuksiin. Esimerkiksi jokainen voi saada tietää kalaverkon pauloituksesta ja kokeilla verkon tekijänä, Stepanov kertoo.
— Lisäksi jokainen voi soittaa koivupillejä eli paimenhuiluja tai muita perinteisiä karjalaisia soittimia, Stepanov sanoo.
Soittimia rakentaa petroskoilainen Aleksandr Devjatko.
— Suostuin osallistumaan hankkeeseen heti ehdotuksen jälkeen. Minun on rakennettava neljä soitinta. Kaksi on jo valmiina. Tänä vuonna rakennan vielä kaksi soitinta, Devjatko kertoo.
Hanke toteutetaan Venäjän presidentin rahaston avustuksella.
Reitti käyttöön ensi kesänä
Kadonneiden kylien muistoa säilyttävä projekti päättyy ensi lokakuussa, mutta reitti avautuu jo ensi kesänä.
— Toivomme, että reitti kiinnostaa sekä Haikolassa käyviä turisteja että paikallisia asukkaita, Ortjo Stepanovin säätiön johtaja Miihkali Stepanov kertoo.
Runokylistä kertovasta reitistä tulee toinen Haikolassa perustettu etnoreitti. Kaksi vuotta sitten kylään asennettiin seitsemän multimediakioskia. Viidestä kioskista voi kuunnella kansanrunouden äänitteitä ja kahdesta kioskista katsoa videomateriaaleja.
— Esimerkiksi videokioskista löytyy elokuva, jossa Karjalan kansankirjailija Ortjo Stepanov kertoo Haikolan historiasta ja teoksistaan, Miihkali Stepanov sanoo.
Haikolan folkloreen voi tutustua myös kylässä käymättä: materiaalit löytyvät Haikolan historiasta kertovan reitin verkkosivulta.
