“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

Irina Zaitseva
16.08.2023
Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo.
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva

Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo. 

Issunnon piätarkotukšena oli vetyä aktiivista nuorisuo tašavallan kantakanšojen etnokulttuurikehitykšen kyšymykšien ratkaisomiseh. 

Nelläpäiväni tapahtuma keräsi yli 40 ošallistujua Karjalan eri piirilöistä. 

Issunnon enšimmäisenä päivänä nuoret kerrottih ičeštä ta tutuššuttih juohattajih. Ošallistujien kešen oli ylioppilahie, kulttuuri- ta opaššušalan ruatajie, käsityöläisie. 

– Koululaisena kävin Kiži-šuarella ta kiinnoššuin karjalaisešta etnografijašta. Ruan Karhumäjen piirimusejošša ta vaštuan etnografisešta ošaštošta. Milma innoššuttau karjalalaisen kulttuurin ta perintehien moninaisuš, elämän ritualipuolien ta kielen eistämini, šano Jevgenija F’odorova. 

Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni.
Marina Jevgrafova

Tänä vuotena EtnoPRO-issunnon juohattajina oltih Venäjän kanšallisen dramateaterin projektitoimiston johtaja Anna Tomčik, Mel’nitsa-šiätijön johtaja Jekaterina Jefremova ta ECHO-liiton johtaja Svetlana Kol’čurina. Hyö opaššettih nuorie valmistamah projektija. 

Issunnon ošallistujat tavattih mukavien ihmisien kera, ket kehitetäh kanšallista kulttuurie. Heijän kešen oli tverinkarjalaini Marina Jevgrafova. Hiän kerto Čaškovo-kylän Karjalan koin istorijašta ta nykytoiminnašta. 

– Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni, on varma Marina Jevgrafova.

V Karelii jest’ (Karjalašša on kaikkie) -restoranin johtaja Ol’ga Belonogova esitti Karjalan gastronomista kulttuurie, kerto oman ravintolan tehtävistä ta kehitykšeštä. 

– Tuottehen pitäy olla nykytärkie ta muotikaš. Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt. Šuamma tietoja tutkimušmatoista ta kerromma juttuja omilla kävijillä. Tuottehen pitäy olla luavullini ta kaunehešti esitetty. Meijän joka ruokalaji  on nähtävyš. Esimerkiksi, ruokalistalla on Enšimmäini runo -ruoka. Šiinä käytämmä šoršan lihua, munua, kreikkalaista jogurttie ta katajanmarjamajonesie. Näin viittuamma “Kalevalan” enšimmäiseh runoh muailman šynnyštä, šelitti Ol’ga Belonogova.

Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt.
Ol’ga Belonogova

Issunnon aikana ošallistujat käytih mukavissa luvennoissa, väittelyissä,  harjotukšissa ta muasteri-oppiloissa, keškuššeltih šamanmielisien kera, matkuššettih kauneheh Kinnermän kyläh, ošallissuttih “Karjalaiseh kruukah”  ta juohatajien joholla mietittih omie projektija. Lopulta kymmenen joukkuo valmisti projekti-idejoja eri aloilla: nuorisotoiminta, koulujen etnoteatterit, kanšalliset ruuvvat, vuatteijen luatimini, käsityöammattien kehityš, musiikki, Karjalan istorija, ruato lapšien kera.

– Meijän Eto vkusno -projektin rajoissa haluosima eistyä nuorison kešen karjalaiseh ruokah peruštujua tervehellistä šyöntyä. Projektih kuuluu kakši tapahtumua. Enšin piemmä kakšinetälistä leirie, missä on muasteri-oppija, ekskursijoja, neuvotteluja, tapuamisie, matkoja, maissanta, reseptien luatimini, festivali.  Leirin jälkeh ehottaisima ošallistujilla kakšinetälisen kuot’t’elukšen, min aikana nuoret ruvetah laittua tervehellistä kanšallista ruokua koissa, työntämäh valokuvie sosialiverkkoloih ta juttelomah, šelitti issunnon ošallistuja Jekaterina Kurikka.

Issunnon lopušša nuorilla vietettih tapuamini Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerin Sergei Kisel’ovin kera. Ministeri yllytti nuorisuo ruatamah piirilöissä ta peruštua paikallisie kanšalaisjärještöjä. Kaikki ošallistujat šuatih tovissukšet.

Issunnon viimeistä päivyä kaunisti Skylark-folkryhmä. Artistat esitettih eläväisie karjalaisie lauluja ta pyöritettih kaikkie karjalaisešša kruukašša.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль