“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

“EtnoPro” toi uušie tapuamisie, vaikutelmie ta projektija

Irina Zaitseva
16.08.2023
Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo.
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva
Nuorisoissuntoh ošallistu yli 40 ihmistä Karjalan eri piirilöistä. 18+ Kuva: Irina Zaitseva

Elokuun 7.–10. päivinä Petroskoin eri tiloissa piettih EtnoPro-nuorisoissuntuo. 

Issunnon piätarkotukšena oli vetyä aktiivista nuorisuo tašavallan kantakanšojen etnokulttuurikehitykšen kyšymykšien ratkaisomiseh. 

Nelläpäiväni tapahtuma keräsi yli 40 ošallistujua Karjalan eri piirilöistä. 

Issunnon enšimmäisenä päivänä nuoret kerrottih ičeštä ta tutuššuttih juohattajih. Ošallistujien kešen oli ylioppilahie, kulttuuri- ta opaššušalan ruatajie, käsityöläisie. 

– Koululaisena kävin Kiži-šuarella ta kiinnoššuin karjalaisešta etnografijašta. Ruan Karhumäjen piirimusejošša ta vaštuan etnografisešta ošaštošta. Milma innoššuttau karjalalaisen kulttuurin ta perintehien moninaisuš, elämän ritualipuolien ta kielen eistämini, šano Jevgenija F’odorova. 

Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni.
Marina Jevgrafova

Tänä vuotena EtnoPRO-issunnon juohattajina oltih Venäjän kanšallisen dramateaterin projektitoimiston johtaja Anna Tomčik, Mel’nitsa-šiätijön johtaja Jekaterina Jefremova ta ECHO-liiton johtaja Svetlana Kol’čurina. Hyö opaššettih nuorie valmistamah projektija. 

Issunnon ošallistujat tavattih mukavien ihmisien kera, ket kehitetäh kanšallista kulttuurie. Heijän kešen oli tverinkarjalaini Marina Jevgrafova. Hiän kerto Čaškovo-kylän Karjalan koin istorijašta ta nykytoiminnašta. 

– Projektin pohjana pitäy olla teijän omat arvot. Juuri šen anšijošta projekti on ainutluatuni, on varma Marina Jevgrafova.

V Karelii jest’ (Karjalašša on kaikkie) -restoranin johtaja Ol’ga Belonogova esitti Karjalan gastronomista kulttuurie, kerto oman ravintolan tehtävistä ta kehitykšeštä. 

– Tuottehen pitäy olla nykytärkie ta muotikaš. Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt. Šuamma tietoja tutkimušmatoista ta kerromma juttuja omilla kävijillä. Tuottehen pitäy olla luavullini ta kaunehešti esitetty. Meijän joka ruokalaji  on nähtävyš. Esimerkiksi, ruokalistalla on Enšimmäini runo -ruoka. Šiinä käytämmä šoršan lihua, munua, kreikkalaista jogurttie ta katajanmarjamajonesie. Näin viittuamma “Kalevalan” enšimmäiseh runoh muailman šynnyštä, šelitti Ol’ga Belonogova.

Yrittäjällä pitäy olla resurssit. Meijän tärkeinä resurssiloina on intelektualliset ta tiijolliset kyvyt.
Ol’ga Belonogova

Issunnon aikana ošallistujat käytih mukavissa luvennoissa, väittelyissä,  harjotukšissa ta muasteri-oppiloissa, keškuššeltih šamanmielisien kera, matkuššettih kauneheh Kinnermän kyläh, ošallissuttih “Karjalaiseh kruukah”  ta juohatajien joholla mietittih omie projektija. Lopulta kymmenen joukkuo valmisti projekti-idejoja eri aloilla: nuorisotoiminta, koulujen etnoteatterit, kanšalliset ruuvvat, vuatteijen luatimini, käsityöammattien kehityš, musiikki, Karjalan istorija, ruato lapšien kera.

– Meijän Eto vkusno -projektin rajoissa haluosima eistyä nuorison kešen karjalaiseh ruokah peruštujua tervehellistä šyöntyä. Projektih kuuluu kakši tapahtumua. Enšin piemmä kakšinetälistä leirie, missä on muasteri-oppija, ekskursijoja, neuvotteluja, tapuamisie, matkoja, maissanta, reseptien luatimini, festivali.  Leirin jälkeh ehottaisima ošallistujilla kakšinetälisen kuot’t’elukšen, min aikana nuoret ruvetah laittua tervehellistä kanšallista ruokua koissa, työntämäh valokuvie sosialiverkkoloih ta juttelomah, šelitti issunnon ošallistuja Jekaterina Kurikka.

Issunnon lopušša nuorilla vietettih tapuamini Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerin Sergei Kisel’ovin kera. Ministeri yllytti nuorisuo ruatamah piirilöissä ta peruštua paikallisie kanšalaisjärještöjä. Kaikki ošallistujat šuatih tovissukšet.

Issunnon viimeistä päivyä kaunisti Skylark-folkryhmä. Artistat esitettih eläväisie karjalaisie lauluja ta pyöritettih kaikkie karjalaisešša kruukašša.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Toivon lentta. Oza 1
Artikkelissa kirjuttaja kertou Marina Takalon ta hänen tyttären Stepanie Kemovan kohtaloista šekä heijän toivon lentoista.
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль