Etnobloggerit vierailtih Komin tašavallašša

Etnobloggerit vierailtih Komin tašavallašša

Aleksandra Lesonen
16.11.2023
Bloggerien matka piettih kolmanteh kertah. Šitä ennein matan ošallistujat käytih Mordovijašša ta Udmurtijašša.
Bloggerien matan ošallistujat Siktivkarissa. Kuva: Aleksandra Lesonen
Bloggerien matan ošallistujat Siktivkarissa. Kuva: Aleksandra Lesonen

Šajekuušša miula onnistu ošallistuo Vierailulla kielen pakasijien luona -mediaopaššušmatkah Komin tašavaltah. Bloggerien matka piettih kolmanteh kertah. Šitä ennein matan ošallistujat käytih Mordovijašša ta Udmurtijašša. Bloggerien mediaopaššušmatka “Vierailulla kielen pakasijien luona” oli järješšetty Kanšallisien šuhtehien resurssikeškukšien voimin Venäjän kanšallisušaseijen virašton tuvella, Komin kanšallisen politiikan ta Kieliaktivistien šeuran kannatukšella yhteisruavošša Šuomelais-ugrilaisen kulttuurikeškukšen, Komin tašavallan kanšojen yštävyškojin ta Komin yhteiskunnallisen kamarin kera.

Jotta piäššä bloggerien matkah piti ošallistuo kilpailuvalintah, kertuo matan järještäjillä muamonkielen ta oman kanšan kulttuurin šäilyttämisen käytännölliskeinoista. Valinnan piätökšien mukah Komih mäni kahekšan henkie Karjalašta, Udmurtijašta, Kamčatkašta, Kalmikijašta, Moskovašta ta Piiteristä.

Matan aikana myö ryhmän kera kävimä Ib-, Vil’gort-, N’obdino- ta Kortkeros -kylissä. Meijät yštävällisešti otettih vaštah Kanšojen yštävyštalošša, kostitettih šankiloilla Komikulttuurin keškukšešša. Šamoin meilä piettih opašretkijä Jurgan-kanavan toimistoh ta Kanšalliseh musejoh, missä eletäh “Meččäisännät”– Karanmeren rannalta löyvetty miehen ta naisen muinaisaikani puuveššoš. Konša kačot niih, ni tunnet pohjoiskanšojen voimua ta taikua.

Kaikešta vaikeimpana tevokšena on še, kummaista pitäy šahata šahalla ta helpoimpana on lusikka.
Aleksei Gavrilov

Viijen päivän ohjelma oli oikein täyvellini. Komi-kanšalta voipi opaštuo šäilyttämäh ta šuvaimah muamonkielta, käyttämäh šitä arkielämäššä, pakajamah šillä lapšien kera, kehittämäh kanšan käsitöitä, valmistamah teatteriesitykšie ta ammatillisešti kuvuamah TV-ohjelmie. 

N’obdino-kyläššä myö kävimä paikallisešša koulušša, missä komin kieltä opaššutah muamonkielenä. Tänä vuotena koulu šai voittajan nimen nominatijošša “Oman komin kielen šuhtehen koulu”. Alkeiskoulun opaštaja Svetlana Mingalejeva ta hänen opaštujat näytettih meilä tunnilla, kuin hyö käytetäh muamonkieltä. Koko tunnin aikana lapšet opaštajan kera paistih vain komin kielellä. 

– Eryähät lapšet paissah komin kielellä perehissäh, ka pahakši mielekši šemmosie perehie on vähän ta joka vuosi niijen luku vähenöy, kerto Svetlana Mingalejeva.

Matan aikana meijän onnistu käyvä šuomelais-ugrilaiseh etnopuistoh ta kaččuo Komi.Folk-spektaklie Kanšallisešša musiikki-draamateatterissa šekä paissa šen artisitojen Sem’on Gorčakovin ta Angelina Smirnovan kera.

Matkuštamisen tulokšena oli tuttavuštumini tašavallašša tunnettujen artistojen ta bloggerien kera, kumpaset eissetäh omua kulttuurie internetissä videojen, esitykšien, audiopodkastien, matkailublogien kautti.

Eryähät lapšet paissah komin kielellä perehissäh, ka pahakši mielekši šemmosie perehie on vähän ta joka vuosi niijen luku vähenöy.
Svetlana Mingalejeva

Matan aikana miula onnistu käyvä Zaran’-käsityökeškukšešša Vil’gort-kyläššä ta paissa paikallisen puuveštäjän kera, kumpani opaštujien kera valmistau omašša työpajašša taitotevokšie puušta. 

Komin kanšan tarinojen mukah kaikki alko šoršašta, mi komin kielellä on pötka. Ei ole šala, jotta kanšan uškomukšet ta kulttuuri nävytäh käsityöššä. Komin tašavallašša puisie šoršaveššokšie voipi nähä joka paikašša, a Venäjän toisissa alovehissa on vaikie löytyä šemmosie veššokšie, Komissa ne ollah ainutluatusie. 

Muasteri Aleksei Gavrilov jo 10 vuotta johtau Zaran’-keškukšen puuveššäntäošašton toimintua. Hiän kerto mistä on parempi luatie puuvehkehie šekä ruavon meštaruon šaloista.

‒ Olen puušeppä jo 15 vuotta. Enšin piäsin opaštumah käsityötaijon ošaštoh, še kiinnošti milma ta mie jatoin ruatua täššä ammatissa, a šiitä rupesin opaštamah työpajašša. Miula opaššutah lapšet kymmeneštä vuuvvešta alkuan ta kaikki halukkahat aikuhiset, kumpasista vanhimmalla on 75 vuotta, šaneli Aleksei Gavrilov. 

Aleksei Gavrilov on šitä mieltä, jotta pitäy kannattua kanšallisie perintehie ta käsitöitä ta opaštua niih lapšie, näyttyä šillä tavoin huolta ta rakkahutta kotimuah.

Puuveššäntäpajan ylpeykšenä on šoršamuotoset veššokšet. Komin kulttuurissa šorša on koko ihmisväjen emä. Šoršan muotosie voijah olla šuola-aštiet, kauhat, aštiet, kropeikat – kaikki ne esinehet, kumpasie voipi käyttyä kotihommissa. Niitä luajitah pahkašta tahi kuhmušta ilman lehenšilmie.

‒ Još kuhmušša ei ole lehenšilmie, ni šen kuijut tašasešti kašvettih toini toisen piällä. Kuhmušta luajitut vehkehet ollah oikein šiliet ta niijen kuva on kaunis. Pahka on niise kuhmu, ka šiinä on iteytymiksi jiätyt lehenšilmät. Šen kuvašša on vikoja, ka pahkua pietäh kuhmuo kallehempana, šitä harvemmin voipi löytyä. Myö luajimma tevokšie koivušta tahi männyštä. Venäjän toisissa alovehissa rikenempäh käytetäh leppyä tahi lehmušta, erityisešti šoršamuotosien vehkehien luatimisešša, šano muasteri.

Viijen päivän ohjelma oli oikein täyvellini. Komi-kanšalta voipi opaštuo šäilyttämäh ta šuvaimah muamonkielta, käyttämäh šitä arkielämäššä, pakajamah šillä lapšien kera.

Prosessi alkau kuhmun tahi pahkan eččimiseštä. Še pitäy šahata pois puun runkošta erikoisella tavalla, jotta šen kera olis šahattu vielä 30 % puuta. Vehkehet koivušta ollah kallehempi, šentäh kun šitä on parempi kiillottua. Još kuhmu otetah männyštä, ni šen piällä jiäy “tervapešie” ta še on keltasempi. Vehkehien luatimisešša käytetäh työkonehie. Šoršamuotosien luajokšien lisäkši työpajašša luajitah niise kanšanšoittimie, kuksa-kuppija, koruja ta pienie veššokšie.

‒ Kaikešta vaikeimpana tevokšena on še, kummaista pitäy šahata šahalla ta helpoimpana on lusikka. Nyt joka puuesineh voipi luatie työkonehella, ka käsityötä kuiteski käytämmä, ilman šitä ei šua veššätä. Šen lisäkši pienie veššokšie on mahotointa luatie työkonehella. Lapšie myö opaššamma enšin veštämäh geometrisie kuvie ta šiitä jo opaššamma luatimah mitänih vaikiempua, kerto Aleksei.

Aleksei Gavrilov on šitä mieltä, jotta pitäy kannattua kanšallisie perintehie ta käsitöitä ta opaštua niih lapšie, näyttyä šillä tavoin huolta ta rakkahutta kotimuah.

Mie olen varma, jotta Karjalašša on äijän käsityömuasterija, kumpaset niise voijah luatie vehkehie šäilyttyän ainutluatuista paikallista koloriittie.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль