Esitys tempaa mukaansa ja saa ajattelemaan

Esitys tempaa mukaansa ja saa ajattelemaan

Anna Umberg
12.02.2021
Dmitri Novikovin samannimiseen romaaniin perustuva esitys Golomjanoje plamja nähtiin Kansallisen teatterin näyttämöllä. Sen keskipisteessä on rakkaus kotiseutuunsa, sen luontoon ja muinaishistoriaan.
Golomjanoje plamja -esityksessä Venäjän Pohjola on aito, sellainen, millainen se on todellisuudessa. 12+ Kuva: Kansallisen teatterin VKontakte-sivu
Golomjanoje plamja -esityksessä Venäjän Pohjola on aito, sellainen, millainen se on todellisuudessa. 12+ Kuva: Kansallisen teatterin VKontakte-sivu

Läpitunkeva tuuli, kuulakas ilma, kalanpyydykset, kylmä suolavesi, jäyhät miehet… Petroskoilaisen kirjailijan Dmitri Novikovin romaanin aiheisiin perustuvassa esityksessä Golomjanoje plamja Venäjän Pohjola on aito, sellainen, millainen se on todellisuudessa. Esitys tempaa mukaansa ja saa ajattelemaan sydämettömyyttä ja kauhua, jota tässä maailmassa on. 

Esityksen keskipisteessä on rakkaus kotiseutuunsa, sen luontoon ja muinaishistoriaan. 

— Juoni on sivuosassa, mutta se pitää jännitystä yllä. Päärooliin nousee kuitenkin tunteet. Siksi esityksessä on niin paljon tanssia. Tanssissa tunteet elävät ilman sanoja, petroskoilainen katsoja Inna Nippolainen kertoo.

— Täällä on samoin kuin unessakin paljon ulottuvuuksia — paikalliset, ajalliset ja merkitykselliset. Vähitellen kaikki nämä ulottuvuudet sekaantuvat, ja syntyy pyörre, joka vetää mukaansa, hän jatkaa. 

Juoni on sivuosassa, mutta se pitää jännitystä yllä. Päärooliin nousee kuitenkin tunteet.
Inna Nippolainen, petroskoilainen katsoja

Esityksen juoni kertoo nykyihmisen, Grigorin draamasta. Häntä verrataan pyhittäjä Varlaam Kierittiläiseen, joka eli 1500-luvulla Vienanmeren rannoilla. Surmattuaan vaimonsa mustasukkaisuudesta, hän purjehti Vienanmeren rantoja edestakaisin etsien katumusta ja anteeksiantoa ja syntien sovitusta. 

Grigori etsii sielulleen pelastusta ja matkustelee ympäri Karjalaa. Hän palaa juurilleen ja lapsuutensa muistoihin sekä yrittää löytää vastauksen häntä kiusaavaan kysymykseen. Kansallisen teatterin näyttelijä Aleksei Belov on hyvin vaikuttava roolissaan Grigorina.

— Täällä näemme eri sukupolvia, julmia rikoksia luontoa, ihmistä, sielua ja Jumalaa vastaan. Sinä näet sitä, mitä tapahtui vuosisata sitten. Sinä muistelet sitä, mitä tapahtuu nykyään. Sinä olet huolissaan siitä, että kaikki toistuu. Miksi tämä tapahtuu? Miten tämä pysäytetään?, Inna Nippolainen kertoo.

— Kun sinut heitetään myrskyn jälkeen rannalle, sinä et ole samanlainen kuin ennen sitä. Nyt sinussa on enemmän syvyyttä. Ja vain silloin sinä näet sen — golomjanoje plamjan. Näin pomorit nimittivät sateenkaarta. Vedestä hypännyt kala välkkyy kaikissa sateenkaaren väreissä. Huolimatta merenpohjaan päätyneistä kalaverkoista vesissä on vielä kalaa, joka syöttää kärsivää ihmistä. Sellainen, joka pyytää anteeksi, saa anteeksi, hän sanoo.  

Sinä näet sitä, mitä tapahtui vuosisata sitten. Sinä muistelet sitä, mitä tapahtuu nykyään.
Inna Nippolainen, petroskoilainen katsoja

Pietarilainen käsikirjoittaja Olga Pogodina—Kuzmina on onnistunut upeasti sovittamaan Novikovin vaikean romaanin näytelmäksi. Hänellä on ollut kokemusta karjalaiseen materiaaliin perustuvien näytelmien kirjoittamisesta. Hän on kirjoittanut Karjalainen vanki -oopperan libreton. 

Teatterin pääohjaaja Andrei Dežonov, petroskoilainen koreografi Aleksandr Kozin ja pietarilainen lavastaja Oleg Moltšanov ovat tehneet visuaalisesti ja tanssillisesti hyvät ja toimivat kohtaukset. Esimerkiksi Lohen pyynnin kohtaus ja kohtaus saunassa hämmästyttävät katsojaa. 

Esityksen koreografia on voimakas ja dynaaminen. Lavasteet ovat yksinkertaisia, mutta näyttäviä. Erityisen vaikuttava on pystyssä seisova vene. 

Petroskoilaisten muusikoiden Aleksandr Leonov ja Olga Gaidamak säveltämä musiikki lisää tunnelmaa. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль