Enzimäine piämies. Matrosan kylän histouriedu
Mennyt vuozisuan 30-vuozil meijän muas ruvettih ruttoh kehittämäh talovuttu, tiedoalua, kul’tuurua, kehittämäh uuzii tehnolougieloi, kaivamah muankallehuksii da ruadamah muadu. Meijängi tazavaldu oli sit suures ruavos. Sih aigah Karjalas oli äijy “kypsiä” meččiä, kudual oli suuri merkičys talovuos. Mečän mieleväkse käytökse jogiloin rinnal pidi luadie erinomazet laitokset – lesopunktat, kudamis alalleh elis ruadajua. Jogiloi käytettih “tielöinny” mečän suattamizekse, niilöin myödäh meččii uitettih.
Vuvvennu 1930 ruvettih luadimah lesopunktua Matrosan kyläh. Se oli pädeväs kohtas. Meččiä kuattih ei loitton kyläspäi, rinnal oldih aiga hyvät tiet da Petroskoi-Leningruadu-juamu, kylän lähäl virdai Šuojunjogi luadi kyläs pättävimän meččytalovuon laitoksen.
Laitoksen luadimizekse pidi löydiä hyvä spetsialistu, kudual olis ruadokogemustu täl alal. Petroskoin linnan puolovehenkomitiekan kehoitukses Matrosan kylän kylänevvoston piämiehekse oli vallittu Vasilii Zaharovič Romanov – karjalaine mies, kudai enne kuadoi meččiä da ruadoi uitos, maltoi suomen kieldy.
Kylänevvoston ruado algavui laittehiston da ruadovehkehien hommuandas, pättävien da maltajien ruadajien ečos, ruavon da elaijan kyzymyksien sellittämizes. Joga kyzymyksen sellittämizeh pidi aigua da vägie, neruo da kogemustu. Se enzimäzekse koski kylänevvoston piälikkyö. Hänele ruavos äijäl autettih malto olla hyvin kaikkien kel keskenäh ruavos da joudaval aigua.
Lesopunktale pidi eččie ruadajii. Sih aigah meijän muan haldivon kehoitukseh rajan tagua ruvettih tulemah mečänkuadajat perehinneh. Hyö oldih korgiedu luaduu mečänkuadajat Amerikas, Kanuadas, Suomespäi, kudamil oli sillozeh aigah uuzii mečän kuandan da leikkuandan tehnolougieloi da kudamil oldih käzijouzipilat. Sen vuoh sai äijiä enämbän kuadua da pilata puudu.
Meččiä viettih talvel regilöil hevon väil meččydorogua myöte, da regilöih oldih sivottu ližäkse lyhyömbät regyöt. Meččydorogat oldih jiähizet. Niidy ven’akse sanottih “zimniki”. Myöhembi meččiä viettih regilöil traktoran väil. Net “zimnikat” yhtistettih mečänkuandukohtii kylän kel.
Kyläh tuldih rajantagazet mečänkuadajat perehinneh, pidi sijoittua heidy elämäh da azettua uudeh elaigah vierahas muas. Se oli vaigei da pitkyaigaine ruado, ga se pidi ruadua. Suomen kieldy maltajal Romanoval oli kebjiembi ellendiä suomensuguzii.
Meččyučastkoil elaijan da ruavon kebjendämizekse oli luajittu 11 deputuatoin joukkuo. Nämmä ruadokohtat oldih nellän-kahtenkymmenen kilometrin piäs kyläspäi. Deputuatoin joukkoloin välis ainos oli yhtevys. Sih ruadoh pidi aigua, ku sinne da järilleh puuttujes oldih vai jallat da joudavu aigu.
Alalleh piettih lesopunktan ruavon tuloksien yhtehvevot, vallittih kilvoin voittajii, parahat ruadajat palkittih hyväs ruavos, sellitettih, midä ruavos oli huonuo kohtua, piätettih, kui voibi net kohtat kohendua.
Kylänevvoston piäliköl pidi syvendyö joga pereheh elaigah. Kyläs silloi oli piäl 500 hengie, oli oma kluubu, ruattih pastamo, syömäl, škola, poštu, oli meediekkupunktu da lapsienpäivykodi. Jogahine kylän eläi tunzi da ellendi, ku hänen elaigu paranou. Enzimäine huogavokohtu kyläläzih niškoi oli kluubu, kus valmistettih erilazii pidoloi, ruattih kerhot, pruazniekoin aigah piettih konsertoi. Rajan taguapäi tulluot oldih hyvät sportumiehet. Hyö yhtyttih hiihtändykilboih ei vaigu omas piiris, ga kogo tazavallan kilboih da piästih voittajikse.
Omas ruavos Matrosan kylän lesopunktu äijän kerdua oli sanottu parahakse Karjalas. Vuvven tuloksii arvostajes otettih huomivoh, kui kehitytäh sotsiualualan objektat.
Panokses Matrosan lesopunktan da kylän kehittämizeh Vasilii Romanov äijän kerdua oli palkittu. Meččyalan laitoksen kehittämizes da kiitettävis ruadotuloksis häi oli vallittu Kogo Karjalan XI nevvostoloin kerähmöh, kudai piettih Petroskois kylmykuus vuvvennu 1936.
Vasilii Zaharovič ruadoi Matrosan kylänevvoston piämiehenny vuvven 1939 kylmykuuh suate, kuni ei algavunnuh Talvivoinu. Händy otettih armieh omua muadu puolistamah.
Hänen rattahile pandu ruado oli jatkettu, hänen sijah tuldih toizet. Ižänmualliazen voinan jälles Matrosan kylän lesopunktu uvvessah rubei ruadamah, sie ruattih enimät kylän eläjät. Endizelleh ruattih pystöi jiännyöt da uvvessah nostetut sotsiualualan laitokset,
Tänäpäi Matrosan kylä säilyttäy endizii hyvii perindölöi da on mennyön aijan perijänny. Tänä vuon kylä täyttäy 200 vuottu.
