Ensimmäinen taidefilmi vepsäläiskulttuurista

Ensimmäinen taidefilmi vepsäläiskulttuurista

Anna Tarzalainen
24.08.2020
Elokuvan tyylilaji on fantasia. Tekijät toivovat sen kiinnostavat lapsia ja aikuisia. Ensimmäinen osa on jo katsottavissa, toinen osa julkaistaan 28. elokuuta.
Kallion emäntä Elvira Falevskaja, noidat Marina Hilkevitš ja Darja Anisimova, vepsäläinen neito Aleksandra Aniskina ja elokuvan ohjaaja Ivan Trifanov kuvauksen paikalla. Elokuvan ikäsuositus 12+. Kuva: Aleksandr Zarubin
Kallion emäntä Elvira Falevskaja, noidat Marina Hilkevitš ja Darja Anisimova, vepsäläinen neito Aleksandra Aniskina ja elokuvan ohjaaja Ivan Trifanov kuvauksen paikalla. Elokuvan ikäsuositus 12+. Kuva: Aleksandr Zarubin

Taide-elokuva vepsäläisestä kansanperinteestä ja Äänisenrannan piirin kylien historiasta on filmattu tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Elokuvan tyylilaji on fantasia. Se pohjautuu vepsäläisten tarinoihin. Idean antoi Karjalan tasavallan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskus.

– Aikoinaan Äänisenrannan piiristä kuvattiin vain pieniä videoita, jotka kertoivat etupäässä paikallisista kulttuurikeskuksista. Kukaan ei ole kertonut kylien historiasta, elokuvan ohjaaja ja Karjalan tasavallan kansantaiteen ja kulttuurialoitteiden keskuksen osastopäällikkö Ivan Trifanov kertoo.

Vuosittain Äänisenrannan piirissä järjestetään Minun Äänisenrantani -festivaali. Tänä vuonna koronaepidemian vuoksi festivaali peruutettiin ja päätettiin filmata Äänisenrannan legendat -elokuva. Elokuva tutustuttaa katsojia vepsäläiseen mytologiaan.

– Ennen kuvausta luimme vepsäläisiä tarinoita netistä ja saimme niitä paikallisilta asukkailta. Näihin tarinoihin uskotaan nykyäänkin, Trifanov sanoo.

Toinen osa jatkaa ensimmäistä ja kestää 20 minuuttia. Katsojat saavat tietää, palaako šamaani Äänisenrannan piiriin.
Ivan Trifanov, elokuvan ohjaaja

Elokuvan tavoitteena on kertoa nuorille Äänisenrannan piirin kylien historiasta ja siitä, mistä jokainen kylä on kuuluisa. Esimerkiksi Kalajoen lähistöltä louhitaan gabrodiabaasia, jota käytetään rakennusaineena. Tarinan mukaan harmaan kallion emäntä oli näyttänyt louhintamiehille paikan, josta louhinta alkoi.

– Äänisenrannan piirissä asuvat lapset tietävät hyvin oman kylänsä historiaa, mutta he eivät tiedä piirin muista kylistä, Trifanov täsmentää.

Historian lisäksi filmissä on kahden paikallisen kuoron esityksiä. Lapset tutustuvat myös vepsäläiseen kansalliseen pukuun.

Elokuvassa näyttelee muun muassa kuorojen laulajia, Kansallisen teatterin näyttelijä, Karjalan kulttuurin ja taiteiden ammattikoulun opiskelijoita ja ohjaaja.

Filmi koostuu kahdesta osasta. Fantasian voi katsoa yhden oppitunnin aikana. Ensimmäinen osa on saatavilla Youtubessa, toinen osa julkaistaan 28. elokuuta.

– Toinen osa jatkaa ensimmäistä ja kestää 20 minuuttia. Se on ensimmäistä teatraalisempi. Katsojat saavat tietää, palaako šamaani Äänisenrannan piiriin, Trifanov paljastaa tulevan osan juonta.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль