Enččed kalud ozutaba meile istorijad

Enččed kalud ozutaba meile istorijad

Maria Filatova
29.10.2020
“Muzejan volont’oroiden desant Karjalas” – mugoine nimi om udel projektal. Kiži-muzejan da Karjalan rahvahaližen muzejan radnikad tegeba ekspedicijoid Karjalan külihe i eciba enččid predmetoid.
Ekspedicii Kontupohjan rajonan Jerši-küläs. Kuva: Vasilii Safronov
Ekspedicii Kontupohjan rajonan Jerši-küläs. Kuva: Vasilii Safronov

Erašti meiden kodiš, čuhus vai karzinoiš kaičesoi vanhad predmetad da kalud, miččid mö em otkoi eloho da ned venuba azjata i voziden sirttes voiba eskai kadoda. Mugoižed predmetad voiba sada toižen elon muzejiš. 

Kiži-muzejan da Karjalan rahvahaližen muzejan radnikad ühtes volont’oroidenke ajelesoiš Karjalan külidme da eciba enččid predmetoid, miččed voiba tehtas muzejiden eksponatoikš. Vanhoid kaluid kactas, valitas parahimid, jäl’ges niid todas Karjalan rajonoiden muzejihe. Projektan tegeb ”Baltian meren rahvahiden liga”-sebr, ohjandab sidä sebran pämez’ Anna Anhimova. 

Kaikuččel predmetal om ičeze istorii 

Kaikuččel predmetal om ičeze elo-oza da istorii. Se ozutab meiden elod – nügüdläšt, enttušt, a erašti voib sanuda-ki meiden tulijan elon polhe. Muga meletaba muzejiden radnikad i pakičeba ristituid olda holiš predmetoiš, miččed ristit om sanu ičeze vanhembiden kanznikoišpäi.  

– Mö tahtoim starinoita Karjalan eläjile, midä pidab tehta, ku hö löuziba ičeze kodiš vai verhiš pertiš miččid-se vanhoid predmetoid, dokumentoid vai fotoid. Nece om meiden projektan päidei. Kut antta mugoižile predmetoile uden elon? Mö kucum volont’oroid abutamha muzejile neciš jügedas, no tärktas rados. Kaikutte predmet, kalu – nece om istorii. Parahimad predmetad kaiken aigan ottas ekspozicijale, sanub projektan ohjandai Anna Anhimova.

Tahtoim starinoita Karjalan eläjile, midä pidab tehta, ku hö löuziba ičeze kodiš vai verhiš pertiš miččid-se vanhoid predmetoid, dokumentoid vai fotoid. Nece om meiden projektan päidei
Anna Anhimova

Muzejan radnikoiden melen mödhe om lujas tärged kaita igäks predmetoiden istorijad: kus se oli osttud vai ken sen om tehnu, kuspäi nece predemet todihe kanzaha da pert’he, konz da kut nece predmet kävutadihe, om-ik se vajehtanus aigan sirttes. Vastused nenihe küzundoihe pidab kirjutada da kaita. Ku enččen predmetan ristitule ken-se lahjoiči, ka pidab küzuda händast kaiken, midä hän tedab sen polhe. Erašti istorii voib olda lujas melentartuižen. Natalja Pavlova, Kiži-muzejan lugetižsektoran pämez’, projektan ühtnik starinoiči: 

– Minä olin ekspedicijas i meile anttihe enzne puzuine. Nece oli tobjimalaine puzuine. Ku minä en küzunuiži necen puzuižen polhe nimidä, ka se oliži vaiše čoma, hüvä predemet muzejan fondas. No minä zavodin küzelta puzun ižandal, ken om tehnu necen puzuižen. Hän ei tedand. Minä nägištin čomitest puzuižel. Sikš küzuin, ken pirdi necen čomitesen? Hän vastsi minei, miše kuva oli tehtud kodiš, kanzas. Siloi minä küzuin, midä puzuhu pandihe da midä tehtihe senke. Ižand sanui minei, miše anop’ toskeli siš pirgad (tet’orkad) ičeze vävule 22. keväz’kud. Siloi minä el’genzin, miše nece puzu om ritualine. 

Ku mö em kaičenugoi – predmet lähteb elospäi

Ei kaikutte ristit tahtoib antta ičeze kanzan kaluid mezejihe. Paksus ned oma kal’hed ristitule, kut mušt vanhembiden polhe. “Enččid kaluid ei voi vaiše pidäda aitas, ned ei voigoi venuda azjata”, – sanuba muzejan radnikad. Lühüdas aigas päliči nece kalu lähteb elospäi, pigai sidä ei voi koheta vai udessündutada. Niiš pidab holduda. Sikš projektan tegijad vaumičiba volont’oroiden täht mastar’-klassoid, kut oikti pidäda hol’t vanhoiš predmetoiš, kut puhtastada niid, mil voitta, miše ned voižiba kaitas völ pit’kän aigan. 

– Minei lujas om mel’he idei, konz külä eläbzub. Siloi mö em otkoi kaikid amuižid kaluid külišpäi muzejihe, a jätam niid küliden pertihe, sihe, kus ned eliba, kus oli-ki niiden sija. Pidab, miše nenil kaluil da pertil oliži ižand, kudamb radaškandeb nenidenke predmetoidenke. Sen täht miše tedištada, kut rata vanhoiden kaluidenke, ei pida äjan teta. Kaikutte mez’ voib olda meiden projektan volont’oran da abutada muzejale neciš jügedas rados, sanub Anna Anhimova. 

Karjalan külidme ajeltes 

Projektan ühtnikad tönduiba ekspedicijoihe erazvuiččidme Karjalan külidme. Hö oliba jo Kontupohjan rajonan Jerši-küläs, mugažo Oloncan agjan Kuiteža-küläs, Pen’ Sel’g da Sur’ Sel’g-küliš. Planoiš om völ lähtta Kondjanmägen rajonaha da vepsän male – Änižröunaha. Ezmäižes-žo matkas projektan tegijad saiba hüvän satusen. Anna Anhimova starinoičeb:

– Minä nikonz en kulend Jerši-külän polhe nimidä. I minä surel tahtol olin neciš ekspedicijas. Sanun, miše Jerši-külä om vägekaz sija! Tägä ei ole elektroväged, ei ole dorogad, no rahvaz kaičeb ičeze pertid, eläb posadas. Mö olim otnuded 20 kalud, miččed andoim Kontupohjan agjan muzejale. Ozutesikš, mö otim humbren, regen, värtnän, bučid da muga edemba. Küläs om läz 20 pertid, äjad om jättud. No niiš oma erazvuiččed kalud, ned oma hüväd. Külä om Sandal-järven randal. Küläs om časoun’, sigäpäi nägub Sandal-järved da voib nägištada Ličnii-saren randad. Sigä seižub Petran da Pavlan puine jumalanpert’. Täl vodel pühäpertile täudub 400 vot. 

Jerši-külä om vägekaz sija! Tägä ei ole elektroväged, ei ole dorogad, no rahvaz kaičeb ičeze pertid, eläb posadas.
Anna Anhimova

Projektan aigan volont’orad da professionaližed muzejiden radnikad tegeba vastusid-seminaroid. Volont’oroid opetas radmaha ekspedicijoiš, sen täht, miše hö voižiba olda muzejiden radnikoiden abunikoin. Nene oma ristitud, kelle om melentartušt kodiman istorii. Julia Orehova om üks’ volont’oroišpäi. Hän sanub:    

– Minä nägen, miše ristitud, kudambad tartuiba neche projektaha, surel tahtol radaba ekspedicijas. Hö tahtoiba otta enččid kaluid ičeleze, miše rata niidenke. Minei nece om lujas mel’he, minä nägen, miše hö tahtoiba teta meiden röunan istorijan polhe enamba. Heile ei ole üks’kaik. 

Ekspedicijoiden jäl’ghe projektan tegijad vajehtasoiš sadud tedoil da mahtoil. Projektan lopus, 11. kül’mkud linneb tehtud sur’ seminar, kus tehtas ühthevedoid da ozutadas kaik projektan satused. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль