Enččed kalud ozutaba meile istorijad

Enččed kalud ozutaba meile istorijad

Maria Filatova
29.10.2020
“Muzejan volont’oroiden desant Karjalas” – mugoine nimi om udel projektal. Kiži-muzejan da Karjalan rahvahaližen muzejan radnikad tegeba ekspedicijoid Karjalan külihe i eciba enččid predmetoid.
Ekspedicii Kontupohjan rajonan Jerši-küläs. Kuva: Vasilii Safronov
Ekspedicii Kontupohjan rajonan Jerši-küläs. Kuva: Vasilii Safronov

Erašti meiden kodiš, čuhus vai karzinoiš kaičesoi vanhad predmetad da kalud, miččid mö em otkoi eloho da ned venuba azjata i voziden sirttes voiba eskai kadoda. Mugoižed predmetad voiba sada toižen elon muzejiš. 

Kiži-muzejan da Karjalan rahvahaližen muzejan radnikad ühtes volont’oroidenke ajelesoiš Karjalan külidme da eciba enččid predmetoid, miččed voiba tehtas muzejiden eksponatoikš. Vanhoid kaluid kactas, valitas parahimid, jäl’ges niid todas Karjalan rajonoiden muzejihe. Projektan tegeb ”Baltian meren rahvahiden liga”-sebr, ohjandab sidä sebran pämez’ Anna Anhimova. 

Kaikuččel predmetal om ičeze istorii 

Kaikuččel predmetal om ičeze elo-oza da istorii. Se ozutab meiden elod – nügüdläšt, enttušt, a erašti voib sanuda-ki meiden tulijan elon polhe. Muga meletaba muzejiden radnikad i pakičeba ristituid olda holiš predmetoiš, miččed ristit om sanu ičeze vanhembiden kanznikoišpäi.  

– Mö tahtoim starinoita Karjalan eläjile, midä pidab tehta, ku hö löuziba ičeze kodiš vai verhiš pertiš miččid-se vanhoid predmetoid, dokumentoid vai fotoid. Nece om meiden projektan päidei. Kut antta mugoižile predmetoile uden elon? Mö kucum volont’oroid abutamha muzejile neciš jügedas, no tärktas rados. Kaikutte predmet, kalu – nece om istorii. Parahimad predmetad kaiken aigan ottas ekspozicijale, sanub projektan ohjandai Anna Anhimova.

Tahtoim starinoita Karjalan eläjile, midä pidab tehta, ku hö löuziba ičeze kodiš vai verhiš pertiš miččid-se vanhoid predmetoid, dokumentoid vai fotoid. Nece om meiden projektan päidei
Anna Anhimova

Muzejan radnikoiden melen mödhe om lujas tärged kaita igäks predmetoiden istorijad: kus se oli osttud vai ken sen om tehnu, kuspäi nece predemet todihe kanzaha da pert’he, konz da kut nece predmet kävutadihe, om-ik se vajehtanus aigan sirttes. Vastused nenihe küzundoihe pidab kirjutada da kaita. Ku enččen predmetan ristitule ken-se lahjoiči, ka pidab küzuda händast kaiken, midä hän tedab sen polhe. Erašti istorii voib olda lujas melentartuižen. Natalja Pavlova, Kiži-muzejan lugetižsektoran pämez’, projektan ühtnik starinoiči: 

– Minä olin ekspedicijas i meile anttihe enzne puzuine. Nece oli tobjimalaine puzuine. Ku minä en küzunuiži necen puzuižen polhe nimidä, ka se oliži vaiše čoma, hüvä predemet muzejan fondas. No minä zavodin küzelta puzun ižandal, ken om tehnu necen puzuižen. Hän ei tedand. Minä nägištin čomitest puzuižel. Sikš küzuin, ken pirdi necen čomitesen? Hän vastsi minei, miše kuva oli tehtud kodiš, kanzas. Siloi minä küzuin, midä puzuhu pandihe da midä tehtihe senke. Ižand sanui minei, miše anop’ toskeli siš pirgad (tet’orkad) ičeze vävule 22. keväz’kud. Siloi minä el’genzin, miše nece puzu om ritualine. 

Ku mö em kaičenugoi – predmet lähteb elospäi

Ei kaikutte ristit tahtoib antta ičeze kanzan kaluid mezejihe. Paksus ned oma kal’hed ristitule, kut mušt vanhembiden polhe. “Enččid kaluid ei voi vaiše pidäda aitas, ned ei voigoi venuda azjata”, – sanuba muzejan radnikad. Lühüdas aigas päliči nece kalu lähteb elospäi, pigai sidä ei voi koheta vai udessündutada. Niiš pidab holduda. Sikš projektan tegijad vaumičiba volont’oroiden täht mastar’-klassoid, kut oikti pidäda hol’t vanhoiš predmetoiš, kut puhtastada niid, mil voitta, miše ned voižiba kaitas völ pit’kän aigan. 

– Minei lujas om mel’he idei, konz külä eläbzub. Siloi mö em otkoi kaikid amuižid kaluid külišpäi muzejihe, a jätam niid küliden pertihe, sihe, kus ned eliba, kus oli-ki niiden sija. Pidab, miše nenil kaluil da pertil oliži ižand, kudamb radaškandeb nenidenke predmetoidenke. Sen täht miše tedištada, kut rata vanhoiden kaluidenke, ei pida äjan teta. Kaikutte mez’ voib olda meiden projektan volont’oran da abutada muzejale neciš jügedas rados, sanub Anna Anhimova. 

Karjalan külidme ajeltes 

Projektan ühtnikad tönduiba ekspedicijoihe erazvuiččidme Karjalan külidme. Hö oliba jo Kontupohjan rajonan Jerši-küläs, mugažo Oloncan agjan Kuiteža-küläs, Pen’ Sel’g da Sur’ Sel’g-küliš. Planoiš om völ lähtta Kondjanmägen rajonaha da vepsän male – Änižröunaha. Ezmäižes-žo matkas projektan tegijad saiba hüvän satusen. Anna Anhimova starinoičeb:

– Minä nikonz en kulend Jerši-külän polhe nimidä. I minä surel tahtol olin neciš ekspedicijas. Sanun, miše Jerši-külä om vägekaz sija! Tägä ei ole elektroväged, ei ole dorogad, no rahvaz kaičeb ičeze pertid, eläb posadas. Mö olim otnuded 20 kalud, miččed andoim Kontupohjan agjan muzejale. Ozutesikš, mö otim humbren, regen, värtnän, bučid da muga edemba. Küläs om läz 20 pertid, äjad om jättud. No niiš oma erazvuiččed kalud, ned oma hüväd. Külä om Sandal-järven randal. Küläs om časoun’, sigäpäi nägub Sandal-järved da voib nägištada Ličnii-saren randad. Sigä seižub Petran da Pavlan puine jumalanpert’. Täl vodel pühäpertile täudub 400 vot. 

Jerši-külä om vägekaz sija! Tägä ei ole elektroväged, ei ole dorogad, no rahvaz kaičeb ičeze pertid, eläb posadas.
Anna Anhimova

Projektan aigan volont’orad da professionaližed muzejiden radnikad tegeba vastusid-seminaroid. Volont’oroid opetas radmaha ekspedicijoiš, sen täht, miše hö voižiba olda muzejiden radnikoiden abunikoin. Nene oma ristitud, kelle om melentartušt kodiman istorii. Julia Orehova om üks’ volont’oroišpäi. Hän sanub:    

– Minä nägen, miše ristitud, kudambad tartuiba neche projektaha, surel tahtol radaba ekspedicijas. Hö tahtoiba otta enččid kaluid ičeleze, miše rata niidenke. Minei nece om lujas mel’he, minä nägen, miše hö tahtoiba teta meiden röunan istorijan polhe enamba. Heile ei ole üks’kaik. 

Ekspedicijoiden jäl’ghe projektan tegijad vajehtasoiš sadud tedoil da mahtoil. Projektan lopus, 11. kül’mkud linneb tehtud sur’ seminar, kus tehtas ühthevedoid da ozutadas kaik projektan satused. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль