Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Tatjana Berdaševa
18.11.2022
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
1.	Kalenterin kuvittaja Al’ona Tsvetkova kiinnoštuu luonnošta, halteista ta mifologijašta. 12+ Kuva: Al’ona Tsvetkovan arhiiva
1. Kalenterin kuvittaja Al’ona Tsvetkova kiinnoštuu luonnošta, halteista ta mifologijašta. 12+ Kuva: Al’ona Tsvetkovan arhiiva

Vuuvven 2023 kalenterin nimi on “Meččolan mifologija”.

Karjalaisien mifologija on rikaš kekšityistä olennoista, kumpaset vaššatah eri ilmijöistä ta tiloista. Rahvaš ušottih, jotta mečäššä eli eri halteita. Piähaltiet Hiisi ta Tapio vaššattih mečäštä. Jokahisellä oli oma rahvaš ta oma omissuš. 

Kalenteri esittäy hyvän ta valosan mečän kuvua, missä harvinaisilla kašviloilla, eläimillä ta lintuloilla on oikein mukavua. Heijän rinnalla starinamaisešša Meččola (Tapiola) -mečäššä eletäh haltiet, kultasen Tapio-kuninkahan apulaiset: hänen naini Mielikki, poika Pellervo – meččänurmikkojen šuojelija, tytär Annikki – šoijen emäntä, paimentyttö Tellervo ta muut puijen ta eläimien šuojelijat. 

Kanšantiijot meččähalteista on šäilytty tutkijien kirjutukšien ta Kalevala-eepossan anšijošta. Kanšan muisošša aikoinah elänyöt kuvat nykyjäh on melkein unohettu: näin vähitellen häviey koko rahvahan kulttuuri. Meijän tehtävänä on ajanmukaistua vanhoja tietoja.

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija.
Tatjana Berdaševa, idejan luatija, projektin kurattori

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija. Jokahisella šivulla on eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma kiinnittyä huomijuo luonnonšuojeluh ta ekologijah. 

Kolmaš aspekti koškou Kalevala-eepossan luatimisen istorijua runojen keryämiseštä alkuan.

Kalenterin ainehisto antau luajašti popularisoija Karjalan perintyö: luonnon rikkahukšie, kanšallisie runoja ta Kalevala-eepossua, kummaista tunnetah ta tykätäh ei ainuoštah Karjalašša, vain šen ulkopuolellaki. Kalenterin kuvitukšet ta šelityštekstit autetah “Kalevalan” lukijie paremmin tuntie henkilöjä – mečänhalteita, kumpasie ennein hyö višših ei huomattu. Voit olla kennih enši kertua tutuštuu miiffiseh Meččolah. Šamoin painoš antau kertuo Karjalašta, runokylien muašta.

Kalenteri kiinnoštau luajua yleisyö šeka spesialistija. Painokšešša on kakšikielisie lisäykšie, mi antau eistyä karjalan kieltä tašavallašša ta šen ulkopuolella.

Miiffisien meččähalteijen miellyttävät kuvat ta yštävällini ilmapiiri houkutellah lapšie ta perehie. Tänä vuotena halusima luatie kalenterin koko perehellä. Lapšet ta vanhemmat voijah lukie šitä yheššä ta paissa šen teemoista. Toivottavašti opaštajat niise ruvetah käyttämäh kalenterie tuntiloilla. Kalenteri kiinittäy huomijuo luontoh, ekologijah ta karjalaiseh perintöh.

Jokahisella šivulla on oma laji: eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma koroštua luonnonšuojelun ta ekologijan aiheita.
Tatjana Berdaševa, idejan luatija, projektin kurattori

Kalenteri on korissettu kirjakuvitukšen tyylissä. Halliččijat värit ollah keltani ta vihrie. Lämmin väriašteikko kuvaštau šuuren hyvän mečän ta šen isännän Tapion kuvua. Kuvitukšissa on harvinaisie eläimie, lintuja ta kašvija, kumpaset šäilytäh Karjalašša ta kuulutah “Ruškieh kirjah”. 

Kalenterin kuvittajana on nuori taiteilija Al’ona Tsvetkova. Kerran hiän  kuot’t’eli digitalista piiruštamista ta innoštu šiitä. Omašša luomistyöššä hiän käyttäy Sketchbook-ohjelmua. 

Luonto, haltiet ta mifologija on aina houkuteltu Al’onua. Karjalaisešša kanšanrunouvešša ei ole äijän tietoja halteijen ulkonävöštä. Taiteilijan anšijošta monet henkilöt enši kertua šuatih oma grafillini kuva. Kalenterin kuvissa Al’ona halusi näyttyä šitä kunnivuo, mitä karjalaiset tunnettih kävelleššä mečäššä ta keskuššellešša halteijen kera šekä taikua, mi halličči mečäššä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Karjalan Sanomat
Uudella reitillä saaren etelästä pohjoiseen
Vodlajärven kansallispuiston Kansaniemen saarella avataan uusi kävelyreitti.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль