El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

Elina Potapova
04.05.2021
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
El’vira Derevl’ova omal ruadokohtal Belije kl’uči -sanatouries. Kuva: Elina Potapova
El’vira Derevl’ova omal ruadokohtal Belije kl’uči -sanatouries. Kuva: Elina Potapova

El’vira Derevl’ova on rodivunnuh Veškelyksen kyläh Karl da Klavdija Ivanovien pereheh. Perehes oli jo kaksi vehnembua tytärdy – Mirja da Julija. Muamo, Klavdija Nikolajevna, oli Sordavalan piirispäi, ruadoi ombelijannu. Naine kuoli, konzu El’viral oli vaiku nelli vuottu. Tuatto, Karl Mihailovič, oli Korzan kyläspäi, ruadoi opastajannu školas. Tuatan sizäret da velllet sežo oldih opastajinnu.

El’vira mielihyväl mustelou omua lapsusaigua Veškelykses. Perehes oli lehmy, sithäi rodih vaiku koza, kuduas El’vira pidi huoldu.

– Veškelykses elimmö suures kaksikerroksizes kois, kudai seizou tänäpäigi. Minul oli tavalline lapsusaigu. Mustan kylän pruazniekkoi, kui rahvas pläšittih da pajatettih mäil, kus nygöi seizou vahnu kirikkö. Parahat mustelmat roindukyläs ollah kiini rahvahis, musteli El’vira.

Nygöi lomapäivii El’vira viettäy roindukyläs, sie huutoral El’vira ukonke ostettih kodi. Ukkuo jo ei ole hengis, gostih kyläh kävvät lapset da vunukat. Veškelykses eläy El’viran Mirja-sizärgi.

– Enne Veškelykses elaigu kiehui, oligi ruadokohtua rahvahale. Olen hyväs mieles, ku jygiettäväh elaigah huolimattah nygyaigassah kyläläzet ollah hyväntahtozet, ei roittu vihažikse dai kadehikkahikse. Rahvas tässäh mustoitetah minun vahnembii hyväl sanal, saneli El’vira.

Toivomus meni todeh

Tuatan jyttyöh El’viral himoitti roita opastajakse, ga tuatto sit ebäili.

– Olin myöhäine lapsi, tuatto varai, ku häi ei voinne avvuttua minule opastundan aigua. Hänen mieles minul pidi suaja ammatti, kudai vois minuu syöttiä, sellitti El’vira Derevl’ova.

Veškelykses elimmö suures kaksikerroksizes kois, kudai seizou tänäpäigi. Minul oli tavalline lapsusaigu. Mustan kylän pruazniekkoi, kui rahvas pläšittih da pajatettih mäil, kus nygöi seizou vahnu kirikkö. Parahat mustelmat roindukyläs ollah kiini rahvahis.
El’vira Derevl’ova

El’vira lähti opastumah ombelijakse Petroskoin opistoh. Naizes rodih miehien sovan ombelii. Opiston loppiettuu neidine lähti ruadamah Suojärveh da meni miehele. Terväh El’viran miesty työttih ruadamah Louhen piirin Piäjärveh, kus naine ruadoi ateljees 13 vuottu. Sit pereh lähti elämäh vie loitombah – Sibirih, Irkutskan alovehen Ust’-Ilimskah, kus miehele pidi ruadua kuuzi vuottu. Sibiris El’vira rubei ruadamah školas tehnolougien opastajannu. Naine työttih opastumah opastajakse Irkutskan pedagougizeh instituuttah. El’viran toivomus meni todeh – hänes rodih opastai.

– Silloi Ust’-Ilimskas oli parahii školii da jo ruattih koulledžat da litseit. Iče ruavoin Irkutskan alovehen parahas litseis kogo, saneli El’vira.

Karjalah järilleh tulduu El’vira rubei opastamah tehnolougiedu Petroskoin školas noumer 39, sie häi ruadoi kymmene vuottu eläkkehele lähtendässäh.

Karjalazien kieldy da kul’tuurua sanatourien gostile

Parandamah omua tervehytty sanatourien tulou rahvahii Ven’an eri čuppuloispäi. Pandemien periä nygöi sanatourieh enimät gost’at ollah Karjalan eläjii, ennehäi Petroskoih kävyi rahvastu kai Sibiris da Kamčatkaspäi. El’vira Derevl’ova tuttavuttau gostii karjalazien kul’tuurah da perindölöih – järjestäy erilazii pidoloi da konsertoi da taluttelou gostii eri muzeiloih dai ozutteluloih.

– Joga päiviä sanatouries pien konsertua, kučun eri pajo- da tansijoukkoloi. Pajatan ičegi karjalakse – livvikse dai vienakse, ku gost’at kuultas, mittuine on karjalan kieli. Sanelen karjalazien perindöllizis sovis, minulhäi on omin käzin ommeltu ruuttu. Valmistin gostile Suvaičen sinuu, Karjal -programman, ongi toizii programmoi. Alalleh järjestän sanatouries karjalazien kielen da kul’tuuran nedälilöigi, saneli El’vira.

Omua pajuo čomembua nimidä ei ole

Ust’-Ilimskaspäi tulduu Petroskoih, El’vira puutui Oma Pajo -horan konsertah filarmounieh. Silloi horan johtajannu oli Svetlana Gretskaja. Konsertu rodih mieldy myö, vuvven peräs naine tuli pajattamah horah. Silloi horan ohjuajannu oli jo L’ubov’ Nikitina. Sit El’viral roittih bunukat da häi heitti pajatandan – pidi avvuttua lapsile. Bunukat vähäzen kazvettih da El’vira jatkoi pajattua. Ga sanatourieh ruadoh tulduu El’viral tuaste ei ole aigua kävvä repetitsieloih.

El’vira iče kirjutti pajoloi horah niškoi, sanommo, hänen runoloih on kirjutettu Oma kylä, oma randu, valgei koivu, korgei valdu -pajo. Naine kiändi pajoloi ven’an kielespäi karjalah.

– Suvaičen kaikkii karjalazii pajoloi, ga enne kaikkie on mieldy myö Pitkän kuuzen ladvas -pajo. Konzu kiännän pajoloi, toiči soitan Nadežda Bukinale (Nadežda Mičurova on karjalankielizen raadivon toimittai, “Oman Pajon” pajattai, toim.), häi avvuttau ainos. Muite ečin sanoi sanakniigas, saneli El’vira.

El’vira tässähgi pidäy yhtevytty horan pajattajienke da toiči kuččuu heidy pajattamah sanatourieh.

– “Oma Pajo” äijäh opasti minuu – ezitelles laval roittos varmembi omas ičes. Horas tuttavuin hyvih ristittyzih, opastuingi karjalan kielen toizih murdehih, nygöi maltan pajattua ei vaiku livvikse, saneli El’vira.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Kipinä
Kantele: kansankulttuuri ja nuoret
Kantele-yhtye täyttää 85 vuotta tänä vuonna ja nuorisostudio juhlii 20-vuotispäivää.
Oma Mua
Hyvä ristitty kylän čomendau
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
Kodima
Hüvä vaumičuz – korktad satused
Joga voden sulakus Karjalan opendusen kehitoituzinstitut tegeb kodikeliden olimpiadan, miše lapsed voižiba kodvda ičeze mahtoid vepsän, karjalan da suomen keliden tedoiš.  Kaiken olimpiadaha necil vodel ühtni 139 openikad 23 školaspäi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль