Ekolougien suvaiččijat Petroskois

Ekolougien suvaiččijat Petroskois

Ol’ga Dubitskaja
19.08.2022
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Ekostansii Kukoinmägi-mikropiiris. Kuva: Ol’ga Dubitskaja
Ekostansii Kukoinmägi-mikropiiris. Kuva: Ol’ga Dubitskaja

“Karel’skii ekologičeskii operator ” (“Karjalan ekolougine operuattoru”) on avannuh jo kolme ekostansiedu Petroskoih. Ekostansieh kuuluu eriluaduzii konteineroi, kudualoih erikseh kerätäh jättehii kierrätykseh niškoi. 

Nämmä konteinerat ollah erivärizet. Mustu konteineru on metallah niškoi, ruskei – plastiekkukanistroih da butilkazih niškoi, oranževoih konteinerah pannah pet-butilkoi, keldazih – st’oklubutilkoi da bankoi, vihandah da valpahansinizeh – bumuagua, sinizeh da fiolietovoih – pahvii. Mostu ekostansiedu nygöi Petroskois on kolme – Kazarmu-uuličal, 2, Nuorižoliittoprospektal, 27, Leningruadan uuličal, 13. Kai net ollah suurien laukkoin rinnal.

Sbormobil’

Petroskois makulatuurua da plastiekkua vie ottau kierrätykseh Sbormobil’, kudai ajelou linnua myöte kaksi kerdua kuus – enzimäzenny da kolmandennu pyhänpiän. Sbormobil’an reissuloin aigulistua voibi kaččuo adresil vk.com/1sbor. Sidä paiči makulatuurua, st’oklua da plastiekkua voibi andua kierrätykseh JUVI PTZ -laitokseh. Ližiä tieduo voibi suaja internetas adresil ювиптз.рф.

Ekotaksi Kalipso

Vie Petroskois on Ekotaksi, kudai ajelou Petroskoidu myöte kerran kuus. Se ottau kierrätykseh mostu plastiekkua, kuduadu ei ota Sbormobil’ (PP5 -plastiekan erähät lajit, PS6 -plastiekkua), sego st’oklua, makulatuurua, metallua. Tarkembat tiijot heijän ruavos voibi löydiä VK-sotsialiverkos

Plastiekkubutilkat kierrätykseh!

Petroskois ollahgi statsionuarizet konteinerat plastiekkubutilkoih niškoi. Niidy Petroskois on enämbi 60 linnan eri mikropiirilöis. Net azetti Karjalan ekolougine operuattoru -firmu da sen podr’adčiekat – firmat “Aprel’” da “Ekoservis”. Konteineroin luvetteluo voibi kaččuo internetas.   

Jiännökset dieloh

Petroskoin valdivonyliopiston alovehel, adresil Leninan prospektu, 29, nygöi on yhteiskunnalline komposteru jiännöksien hävittämizeh niškoi. 

Komposterah voibi panna vaiku ouveššiloin da puunandimien kuorii da jiännöksii, koufein rabua, čuajuzavarkua, pitsan vakkazii.

Tetra Packua sežo otetah

Tetra Pack (Pure Pac, EloPack, Tralin Pak) on moine pakuičus, kuduah pannah maiduo, kannatestu, marjuvetty da muudugi. Niilöi Petroskois kerätäh da vietäh Piiterih kierrätykseh volont’ourat, kuduat tahtotah, ku Karjalan kuadopaikois ei olis Tetra Packua. Mostu pakuičustu otetah vastah kerran libo kaksi kerdua kuus, pyzyvästy aigulistua projektal ei ole, sidä pidäy kaččuo internetas, adresil vk.com/spasem_tetrapak_ptz.

Pidäy sanuo, ku pakuičustu enne kierrätykseh annandua, pidäy pestä, kuivata, leikata da kanzi pidäy ottua iäre.

Ku tahtonemmo eliä puhtahas da tervehes muailmas, pidäy ainos andua kierrätykseh kai, midä otetah sih.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Avoin loppu jätti katsojan odottamaan jatkoa
Karjalassa viime vuonna kuvattu psykologinen draama ensiesitettiin Petroskoissa. Elokuvassa esiintyvät sekä tunnetut moskovalaiset että petroskoilaiset näyttelijät.
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль