“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”

“Buite ku kaksi elostu olen elänyh täl muailmal”

10.11.2021
Kaksikymmen kaksi vuottu Karjalan kylis da linnois rahvas vuotettih Nazarovan Fed’an Miikulan čomua madalua iändy da paginoi omal armahal karjalan kielel. Kylmykuun 10. päivänny endine raadivontoimittai Nikolai Nazarov täyttäy 75 vuottu.
Nikolai Nazarov on luadinuh enämbän tuhattu raadivolähetysty karjalan kielel. Kuva on otettu pereharhiivaspäi.
Nikolai Nazarov on luadinuh enämbän tuhattu raadivolähetysty karjalan kielel. Kuva on otettu pereharhiivaspäi.

Omis raadivolähetyksis Fed’an Miikul saneli rahvahan elokses, argipäivis, nosti hierulazien edeh probliemoi da zobottoi. Häi ainos oli kallehennu gost’annu kyläpruazniekois, pagizutti pajattajii, soittajii, kirjuttajii da kylän artistoi. Vuozipäivän kynnyksel minä pagizutin Nikolai F’odorovičua hänen omas kois Kukoinmäil.

– Roinnuhes minä olen Korzan kyläs čomal da kalakkahan Siämärven rannal juuri jälles voinua nälgyvuvvennu 1946. Tuatto F’odor Ivanovič sil aigua ruadoi predseduatel’annu kolhozas, nellän vuvven peräs händy työttih ruadomatkah Kaskesniemeh, vie myöhembi – Priäžän kyläh. Sen periä seiččie kluassua opastuin Priäžän školas, sit jo lähtin ruadamah tuatan abuh sovhouzah kirvesmiehenny. Lähtin ruadoh nuorennu omal himol, kerdu pereh meijän oli suuri da ylen köyhy. Kai minun vellet, viizi hengie, nuorusaijal mugaže ruattih peräkkäi tuatan briguadas. Häi kaikkii hyvin opasti kirvesmiehikse da ruttozeh oman uvven koin srojimmo Priäžäs, no kymmene kluassua minä lopin ilduškolas, hos i oli jygiettävy, i ainos minun elokses ei täydynyh školan perustiedoloi, sanelou Nikolai F’odorovič.

– Kuibo olet puuttunuh žurnalistakse?

– Sih niškoi pidi kulgie pitky matku, karjalazet sanotah: “Ei tule elo eččimättäh, kala jalloin kastamattah”. Konzu opastuin školas, algukluasois karjalan kieli oli kielletty, suomen kieli minuu miellytti, no se kiellittih vuvvennu 1956, ehtin opastuo sih hyväl mielel vaiku yhten kluasan, iče diivimmös, no i ven’an kieli tartui minuh ylen kebjieh, i minä kaikekse loppuaijakse segavuin kahten kielen välil, toiči ajattelen karjalakse, toiči ven’akse, mugai segavuin tuliedu ammattii valliččemas: yhtes puoles tahtoin opastuo ihtiologakse, kalantutkijakse, ved’ joga karjalaine brihačču ylen äijäl suvaičči omua kaunistu luonduo, suveičči mečästiä da kalastua, minun died’oihäi Paušolas oli kalastai. Toizes puolespäi tahtoin opastuo žarnalistakse, täh puoleh onnuako muaman rodu vedi, Hur’koilaspäi köyhäs kyläzes. Muaman sugunimi enne miehele menendiä oli Saveljeva, nimni – Marija Petrovna. Minun muamo kaikkih mieron azieloih kačoi irounienke, muheloittajen, ainos tahtoi puolistua oigienmugažuttu, kohti sanoi oman mielen. A kolmandes puoles, vahnembi velli Iivan opasti minuu luadimah fotokuvii. Tämä nero vältämättäh rodieu pädevy žurnalistan ruavos. 

– Sit opastutgo ihtiologakse da žurnalistakse? Kuibo muga rodih?

– Meijän kurjas elokses toiči rodieu čuudo, pidäy vai ponnistuakseh ku suuren kiven mukittajes. Jälles školua piäzin opastumah Petroskoin univesitiettah, vuvvennu 1968 sain enzimäzen diploman akvalangistan kursil, sit samal vuvvel annettihgi žurnalistan diplomu, a vuottu myöhembi sain jo perusdiploman, kudamas oli kirjutettu nengoine ammatti: biolougien da hiimien opastai, mugaže ihtiologu... Muga oza kiändyi. Vuvvennu 1968 žurnalistiekan pohjal olin ozakas, ezmäine minun repotruažu painettih Komsomolets-lehtes, toine kirjutus da vie hyvän fotokuvanke oli Leninskaja pravda -lehtes. Universitietan jälles pikoikodvazen ruavoin Priäžän piirin Leninskoje znam’a -lehtes i minuu sit kiirehes otettih sluužimah armieh. Petrodvorets-linnas puoli vuottu opastettih seržantakse, i muga hyvin ozavui, ku työttih omah Karjalah srojimah ruadudorogua Anuksen da Lodienoin välil. Sit armien jälles kučuttih ruadamah Nuožarveh, sie parahite rubei ruadamah uuzi Siämärven nimine kalazavodu, kerras pandih vahnembakse kalankazvattajakse, a vähästy myöhembi – direktorakse. Ruado miellytti, no pluanat annettih liijakse suuret, tolkuttomat. Sygyzyl 1973 lähtin ruadamah Karjalan ribvodupravlenieh Petroskoil, viizi vuottu peräkkäi ruavoin vahnembannu ihtiologannu, ajelimmo ekspeditsieloih, oma Karjalu on kulgiettu ristin-rästin, yhtel tiel äijän kirjutin ekolougieh nähte, daže sain hyvän palkindon suures U ozera -kirjutukses, kaunehkirjutuksiigi romantizman pohjal minul kerävyi täyzi tetratti. Erähii kerdomuksii tahtozin mainita, net oldih jullattu ven’an kielel Komsomolets-lehtes: “Zolotom gor’at berega” – se konzu tutkin kalaparvii Kuittijärvel Kalevalan piiris, “Lebedinii pl’os” – Louhen piiris Tuoppajärvel, “Plivut po mor’u ostrova” – Valgiel merel.

Sit Nikolai Nazarovan kirjutuksii sai lugie karjalangi kielel Carelia-žurnualas da Omil pordahil -kniigas. Äijän leibiä on oppinuh eläjes Nikolai Nazarov, oligi gruzčiekannu, kirvesmiehenny, lämmittäjänny, suomi lundu labjal talven aigua, oligi palomiehenny, lapsiihäi pidi syöttiä.  

– Joga ruado ristikanzal ližiäy neruo, roihes ku toine universitiettu sanou Nikolai.

– Konzubo sit da kui tulit Karjalan raadivoh?

– Vuvvennu 1990 juuri vuottamattah stuanivui minun enzimäine huaveh – ruadua žurnalistannu. Perestroikan tuuli kovah koskihes minun venehen purjehtu. Ozavui, otettih ruadivoh toimittajannu. Tämä ruado rodih ku korgiele mäele nouzendu. Enne en mi smiettinyh, mittuine vois olla rikas oma karjalan kieli. Täh aigassah vai opastun da opastun. Tävvel syväimel kiitän Akilan Iivanua, Fil’oin Miikulua, Santeri Jeremejevua da L’udmila Markianovua kaikis kielinevvondois. Kaksikymmen kaksi vuottu peräkkäi joga nedälii valmistin kaksi-kilme lähetysty karjalan kielel. Perestroikan aigua ozakse meile žurnalistoile tuli vältämätöi vuadimus nostattua rahvahan kanzalline omaničentundo, kehittiä oma kieli da kul’tuuru, säilyttiä omat perindöt. Minun lähetyksis rubei kuulumah prostoin tavallizen ristikanzan oza da elaigu, pienien kylien histourii, mugaže nostin pinnale ekolougien tieman, muatalovuksen probliemat, tazavallan kala- da meččyaziet, puaksuh pagizingi poliitiekkah näh. Mieldykiinittäi olis lugie, äijängo rahvastu pagizutin, yhtelläh olen luadinuh enämbän tuhattu lähetysty. 

Eläkkehele lähtiettyy Nikolai Nazarov jatkau ruaduo karjalan kielel. Häi kirjuttau “Omah Muah” da Taival-al’manuahah, keskimäzenny tiemannu on, tiettäväine, karjalaine rahvas. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktivistu oli Karjalazien IX kerähmön deleguattu, on lyydinkarjalan kursoin ammuine ozanottai.
Karjalan Sanomat
Vuosi 2021 toi upeaa luettavaa lapsille
Periodikasta lähti viime vuonna 25 kirjaa, joista enemmistö on venäjänkielisiä. Kuluvana vuonna kustantamo julkaisee muun muassa kansalliskielisiä teoksia.
Kodima
Kaks’-kahten londusenke
Tetab Karjalas fotograf-naturalist Ilja Timin starinoičeb ičeze elos, melentartuses da fotokuviš.
Oma Mua
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.
Oma Mua
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Kipinä
Anssi palaa kotiin
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Kodima
Tahtoin antta sarnoile toižen elon
”Nel’l’ dölod”-karjan avtor Natalja Silakova starinoiči, mi libuti henged kirjan kirjutamha, kut sunduiba sarnad da niiden hengiden polhe.
Kipinä
Pakkasen mua
Mänepä tiijä, mitä voipi tapahtuo Uutena Vuotena! Pitäy uškuo tai niät monta muutaki.
Karjalan Sanomat
Neuvostoklassikoita suomeksi tekstitettyinä
Kinoklubi tarjoaa joulu- ja uudenvuoden lahjaelokuvapaketin neuvosto- ja venäläisen elokuvan ystäville. Elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.
Oma Mua
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin johtaja Ol’ga Vlasova.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль