Brendojevin perintö säilyy elävänä
Karjalaisen runouden isäksi kutsutun Vladimir Brendojevin teemavuosi alkaa Aunuksessa. Ohjelmaan kuuluu perinteinen runoilijan muistolle omistettu karjalaisen kirjallisuuden festivaali. Se tarjoaa erilaisia tapahtumia, joissa on mahdollista perehtyä runoilijan tuotantoon, lausua omia runojaan karjalaksi, osallistua tietovisaan ja käydä kielitapaamisissa.
— Tapahtumien tavoitteena on kunnioittaa Brendojevin muistoa ja myös kertoa karjalaisista ja heidän perinteistään yleisölle. Uskon, että tasavallan muiden piirien asukkaat käyvät festivaalin tapahtumissa, Aunuksen kirjaston työntekijä ja teemavuoden tapahtumien järjestäjä Tatjana Romanova kertoo.
Suurin osa festivaalin tapahtumista järjestetään Aunuksessa. Niille, jotka eivät voi käydä festivaalilla, järjestetään verkkotietovisa.
Aunuksen kirjaston yksiköt isännöivät myös festivaalin tapahtumia aikuisille ja lapsille piirin taajamissa.
— Yksiköt ovat laatimassa omia tapahtumasuunnitelmiaan. Esimerkiksi Alavoisen kirjaston yksikkö laatii suunnitelmaa yhdessä kulttuuritalon työntekijöiden, Karjalan rahvahan liiton Alavoisen osaston edustajien ja taajaman asukkaiden kanssa, Romanova kertoo.
Festivaalilla järjestetään lapsille karjalan- ja suomenkielinen On hengis kieli tuattoloin -niminen lausuntakilpailu.
— Se on perinteinen festivaalin tapahtuma, jossa lapset lausuvat Brendojevin, Zinaida Dubininan, Ljubov Tuttujevan ja Anna Usovan runoja. Suurin osa kilpailijoista lausuu karjalankielisiä runoja. Jotkut nuoret lausuvat runoja suomeksi, Romanova kertoo.
Kaikki lapset ovat tervetulleita kilpailuun. Siinä käy tavallisesti lapsia Aunuksen piirin Tuuksista, Alavoisesta, Kotkatjärveltä ja Vitelestä.
— Odotamme kilpailijoiden videoita Aunuksesta kaukana sijaitsevista piireistä ja kaupungeista. Viime vuonna saimme Kiestingistä videon, jossa poika lausui suomenkielisen runon. Myös Tverin alueen Lihoslavlissa asuva kilpailija lähetti videon, jossa hän lausui runon karjalaksi.
Aunuksen kirjastossa ollaan varmoja, että lausuntakilpailu herättää nuorten kiinnostusta karjalan ja suomenkielisten runoilijoiden tuotantoon ja kielten oppimiseen.
— Eloksen langu -kirjallisuustapaamiseen kutsutaan koululaisia, joille kerrotaan Brendojevin tuotannosta. Odotamme koululaisia ympäri vuoden, Romanova sanoo.
Aunuksen kirjaston työntekijöiden suunnitelmissa on myös haastatella nuoria.
— Kysymme nuorilta Brendojevista. Olisi mielenkiitoista tietää, miten nuoret suhtautuvat runoilijan tuotantoon. Ehkä tapaamme nuoria, jotka ovat lukeneet hänen teoksiaan.
Runoilijan nimen pitäisi olla tuttu monille aunukselaisille. Kaupungissa on runoilijan nimeä kantava katu ja puisto. Katu on kaukana Aunuksen keskustasta, ja puisto on kirjaston lähellä.
Aunuksen kirjaston työntekijät haluavat myös videoida ihmisiä, jotka tunsivat Brendojevin. Kaupungissa on edelleen ihmisiä, jotka tapasivat runoilijan, keskustelivat hänen kanssaan ja tunsivat hänet.
— Etsimme ihmisiä, jotka tunsivat runoilijan henkilökohtaisesti, myös sosiaalisen median avulla. Mahdollisesti, joku haluaa jakaa omia muistojaan, Romanova sanoo.
Festivaalilla järjestetään Pädiš tarattua livvikse -kielitapaaminen. Siihen odotetaan sekä karjalan kieltä lukevia että kieltä puhuvia ihmisiä.
— He kokoontuvat kirjaston tiloihin kuuntelemaan karjalankielisiä teoksia, puhumaan toisensa kanssa karjalaa ja lukemaan runoja ja kertomuksia. Kielitapaaminen järjestetään kaksi kertaa, Romanova kertoo.
Lisäksi aikuisille ja lapsille järjestetään Joga sana opastau -tietovisa Grigori Makarovin karjalaisvenäläisen sanakirjan mukaan.
— Kerromme kaikista teemavuoden tapahtumista Aunuksen kirjaston VKontakte-sivulla ja myös verkkosivustolla.
